avauksia kaupungin ja maaseudun vuorovaikutukseen

Tekijät: Satu Kumpulainen ja Jukka Hirvonen

 

Sivuja 80 sivua, helmikuu 2005

ISSN 1238-6464, ISBN 951-734-828-1(nid.), ISBN 951-734-829-0 (pdf).

 

Hinta 8,40 e + alv 8% + toimituskulut

 

Avauksia kaupungin ja maaseudun vuorovaikutukseen (2005) (pdf) (5 MB)

 

Tutkimusraportissa käsitellään kaupungin ja maaseudun vuorovaikutusta aluekeskusohjelman ja maaseudun paikallisten toimintaryhmien välisenä yhteistoimintana sekä käytännön vuorovaikutuksena tilastojen valossa. Tutkimuksessa oli kolme esimerkkialuetta: Turun seutu,

Mikkelin seutu ja Hyvinkään-Riihimäen seutu. Tutkimusmenetelmiin kuuluivat henkilöhaastattelut, ryhmäkeskustelut, sähköpostikyselyt ja tilastoanalyysi.

 

Kaupungin ja maaseudun vuorovaikutus huomioidaan nykyisin yhä useammissa alueellisissa kehittämisohjelmissa, mutta sille annetaan eri ohjelmissa erilaisia merkityksiä. Aluekeskusohjelmassa korostetaan toiminnallisten kaupunkiseutujen kehittämistä ja kaupungin ja maaseudun vuorovaikutus näyttäytyy lähinnä kuntien seudullisena yhteistyönä. Maaseudun kehittämisohjelmissa, joita maaseudun paikalliset toimintaryhmät osaltaan toteuttavat, kaupungin

ja maaseudun vuorovaikutus tuodaan esiin niin käytännön vuorovaikutuksena kuin eri toimijoiden välisenä vuorovaikutuksena.

 

Aluekeskusohjelman ja maaseudun paikallisten toimintaryhmien toiminta-alueet ovat osittain päällekkäiset, mutta niiden kehittämisen lähtökohdat ovat jossain määrin erilaiset eikä niiden välillä yleisesti ottaen ole vakiintunutta yhteistoimintaa. Esimerkkialueiden välillä on kuitenkin tässä suhteessa selviä eroja. Kun yhdellä seudulla yhteistoimintaa on ollut aluekeskusohjelmatoiminnan

alusta lähtien, toisella seudulla osapuolet tapasivat toisensa ensimmäistä kertaa tutkimuksen yhteydessä järjestetyssä ryhmäkeskustelutilaisuudessa.

 

Tämän tutkimuksen perusteella tarve aluekeskusohjelman ja maaseudun paikallisten toimintaryhmien yhteistoiminnalle on olemassa. Se tunnistetaan etupäässä maaseutupuolella, jossa asiaa on keskushallinnon toimesta pohdittu muun muassa toimintaryhmien

yhteistapaamisissa. Aluekeskusohjelma- ja kaupunkipolitiikan puolella ajatus aluekeskusohjelman yhteistoiminnasta maaseudun paikallisten toimintaryhmien kanssa on puolestaan melko vieras.

 

Tutkimuksen lähtökohtana oli, että molempia osapuolia hyödyttävää yhteistoimintaa voi olla hyvinkin erilaisista toimintakulttuureista huolimatta, kun yhteisenä päämääränä on yhteisen alueen kokonaisvaltainen kehittäminen. Raportissa esitetään toimenpide-ehdotuksia, joiden tarkoituksena on toimia keskustelunaloitteena ja oppaana tiiviimpään yhteistoimintaan. Edellytyksenä tilanteen

paranemiselle on asian nostaminen laajempaan keskusteluun ja yhteistoiminnan tiivistyminen keskushallinnossa kaupunki- ja maaseutuosapuolten välillä.


Poutapilvi web design Oy