Maailmalta maalle
Tutkimus maaseutumatkailuyritysten vientimenestyksestä ja viennin esteistä
Tekijä Saila Saraniemi
Sivuja 105
ISSN 1238-6464, ISBN (nid.) 952-734-966-1, ISBN (pdf) 952-734-967-X
Hinta 10,10 e + alv 8% + toimituskulut
Julkaisu pdf-tiedostona
Tällä hetkellä noin viidennes maaseutumatkailuyritysten asiakkaista tulee ulkomailta. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän maaseutumatkailun teemaryhmän tavoitteena on lisätä maaseutumatkailuyritysten asiakasmääriä, joten kasvua on jatkossa haettava ulkomailta.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää suomalaisten maaseutumatkailuyritysten kansainvälistymisen tasoa ja vientikyvykkyyttä. Tarkoituksena oli hahmottaa kansainvälistymisen menestystekijöitä sekä mallintaa vientiin soveltuva maaseutumatkailuyritys. Samalla kartoitettiin esteitä kansainvälistymiselle.
Tarkastelun kohteena tutkimuksessa ovat maaseutumatkailuyritykset, jotka harjoittavat majoitustoimintaa. Yritystoimintaan voi sisältyä myös ravitsemisja ohjelmapalveluja.
Tutkimuksessa haastateltiin viisi vientimarkkinoilla menestynyttä maaseutumatkailuyritystä eri puolilta Suomea ja teemahaastattelun tuloksiin perustuen toteutettiin valtakunnallinen postija internetkysely majoituspalveluja tarjoaville maaseutumatkailuyrittäjille. Otanta tehtiin Maaseutumatkailun teemaryhmän yritysrekisteristä. Kyselyyn vastasi 181 yrittäjää (vastausprosentti 19,5 %), jotka edustavat kattavasti koko Suomea ja ovat tyypillisiä maaseutumatkailuyrittäjiä. Haastatteluaineisto analysoitiin teoriasidonnaisesti muodostaen haastatteluista yhtenäinen menestyvän vientiyrityksen tarina. Kvantitatiivisen aineiston analyysimenetelminä käytettiin ristiintaulukointeja, summamuuttujia, epäparametrisiä keskiarvotestejä sekä faktorianalyysiä.
Viennillä tarkoitettiin kaikkia ulkomaisille asiakkaille tarjottuja palveluja.
Lomakekyselyssä selvitettiin yritysten viennin säännöllisyyttä, vientihalukkuutta, vientitoiminnan muotoja, yrittäjyyskykyjä, asiakasrakennetta, vientimarkkinointitoimenpiteitä, yhteistyökysymyksiä, liiketoiminnan tavoitteita sekä yrittäjään ja yritykseen liittyviä taustamuuttujia. Yritykset jaettiin vientiyrityksiin ja vientiä harjoittamattomiin yrityksiin. Vientiyrityksiin kuuluu n. 40 % kaikista yrityksistä ja n. 56 % ohjelmapalveluja tarjoavista yrityksistä.
Yrittäjät arvioivat yleiseen yrittäjäosaamiseen liittyvät kykynsä paremmiksi kuin viennissä tarpeelliset kykynsä. Yleisin syy vientimarkkinoille lähtemiselle oli ollut yrityksen kasvattaminen. Yli 10 vuotta vientikokemusta on n. 40 %:lla vientiyrityksistä. Eniten kiinnostusta viennin lisäämiseen oli yrityksillä, joilla oli vientikokemusta 0–2 vuotta. Uusien matkailuyrittäjien (0–2 vuotta toimineiden) kiinnostus vientitoimintaan oli suurinta. Iältään 31–60 vuotiaat ovat motivoituneimpia viejiä. Korkeampi koulutustaso lisäsi kiinnostusta vientiin, kuten myös päätoiminen yrittäjyys ja ohjelmapalvelutarjonta. Matkailualueista Järvialueella kiinnostus oli suurinta.
Maaseutumatkailuyrittäjien mielestä tärkeimmät vientimenestystekijät ovat markkinointi, laatu sekä henkilöstöresurssit. Suurimmaksi vientimenestyksen haasteeksi koettiin markkinainformaation puute, joka koettiin keskimäärin jokseenkin merkittäväksi viennin esteeksi. Muita viennin esteitä olivat kulttuurien välisen osaamisen puute, heikko luottamus omiin vientimahdollisuuksiin, rahoitusongelmat, vientimotivaation puute, huono uskottavuus markkinoilla sekä yhteistyöongelmat. Maaseutumatkailuyritysten halu vientiin on keskimäärin suurta: kolme neljännestä yrityksistä halusi joko panostaa voimakkaasti vientiin tai lisätä sitä. Vientikyvykkyyteen sen sijaan on kiinnitettävä huomiota. Kaikki eivät voi olla viejiä, vaan tarvitaan myös kotimaan markkinoiden osaajia. Todelliset menestyjät löytyvät markkinaorientoituneista yrityksistä, joissa voimakas vientiorientaatio sekä hyvä yhteistyö paikallistasolla ja jakelukanavien suuntaan tuottavat kiinnostavia, persoonallisia ja paikallisuuteen perustuvia tuotesisältöjä. Tärkein menestystekijämme, luonto, on jo olemassa.