Vuosina 2001-2002 päättyneiden YTR-hankkeiden arviointi

Tekijät  Arttu Vainio, Lasse Löytty ja Miia Mäntylä

Sivuja 173

ISSN 1238-6464, ISBN (nid.) 952-491-017-9, ISBN (pdf) 952-491-018-7

Hinta 13,50 e + alv 8% + toimituskulut

Julkaisu PDF-tiedostona (1,1 mt)

Arviointi kohdistettiin MMM:n rahoittamiin valtakunnallisiin maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeisiin, jotka ovat päättyneet vuosina 2001–2002. Tarkasteluaikana päättyneitä hankkeita oli kaikkiaan 68, joista vuonna 2001 päättyi 26 ja vuoden 2002 aikana 42 kappaletta. Arvioinnin kohteeksi tuli kaikkiaan 57 hanketta. Arviointi toteutettiin tammikuun 2006 ja kesäkuun 2006 välisenä aikana pääasiassa asiakirja-aineiston ja haastatteluiden perusteella. Yhteensä haastatteluja tehtiin 60 kappaletta.

Olennaisimmat arviointikysymykset olivat:

• Vastasivatko hankkeen tulokset niille hankesuunnitelmassa asetettuja tavoitteita?
• Miten tuloksellisia, tehokkaita ja tuloksiltaan kestäviä hankkeet olivat? Tässä tarkastelussa pääpaino oli hankkeiden kautta saavutetuilla tuloksilla. Tuloksellisuuden mittaamisessa käytettiin hankkeiden itse tuottamaa materiaalia.
• Miten hankkeissa toimineet henkilöt ja organisaatiot kokivat YTR-rahoitteisissa hankkeissa toimimisen, rahoituksen hakemisen ja hankkeiden hallinnoinnin?
• Millaisia vahvuuksia ja heikkouksia rahoitusmallilla on ja miten sen sisältöä ja toimintatapoja tulisi kehittää?
• Mikä on YTR-rahoituksen rooli suomalaisessa hankerahoituskentässä suhteessa muihin rahoitusmuotoihin?

Raportoinnilla oli kaksi keskeistä tavoitetta:

1. Arvioida YTR-rahoitusta hanketoimijoilta saadun palautteen ja asiakirja-aineiston pohjalta sekä
2. Laatia koko tarkasteluaikana päättyneiden hankkeiden vetäjien kantaa kuvaava yhteenvedonomainen tiivistelmäosuus, jonka perusteella voidaan helposti tarkastella millaisia hankkeita on toteutettu ja millaisia kokemuksia näiden pohjalta on saatu.

Arvioinnin tuloksena tehtiin seuraava havainnot:

1. YTR:n hakumalli on aikataulutukseltaan ja rakenteeltaan toimiva.
2. Hanketoimija hyväksyvät teemoituksen toiminnan raamittajana. 
3. Isot hanketoimijat saavat suurimman osan rahoituksesta.
4. Innovatiivisuuden tukemista kiitetään – ja samalla toivotaan panostusta innovatiivisiin ratkaisuihin myös jatkossa. 
5. Rahoitusmallin helppoutta ja joustavuutta arvostetaan.
6. Maksatusten viipymistä kritisoidaan erityisesti pienissä oganisaatioissa. 
7. Tiedotusta tulee kehittää niin hankkeissa kuin YTR:ssäkin.
8. Hankkeiden ohjaus nähtiin joissakin tapauksissa riittämättömäksi. 
9. Rahoitukseen pitäisi saada toisaalta pitkäjännitteisyyttä ja toisaalta mahdollisuus rahoittaa niiden rinnalla pieniä, hyvin innovatiivisia ja riskialttiita hankkeita.