Maaseutupolitiikkaa naisten äänellä

Naisteemaryhmän tarina 1990–2007

Tekijä Petra Stenfors

Sivuja 77

ISSN 1238-6464, ISBN 978-952-491-236-5 (nid.), 978-952-491-237-2 (PDF)

Hinta 10,10 e + alv 8 % + toimituskulut

Julkaisu pdf -tiedostona (2,7 mt)

Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän naisteemaryhmän pitkäaikainen työ päättyy kesällä 2007.

Julkaisussa tarkastellaan, minkälainen elinkaari maaseudun naisteemalle on maaseutupolitiikan

ja YTR:n yhteydessä piirtynyt. Naisteemaryhmän tarina on samalla katsaus siihen,

miten naisnäkökulman tuominen varsin miesvaltaisen politiikanalan piiriin on onnistunut, ja minkälaisia

keinoja naisten maalla-asumisen edistämiseksi on vuosikymmenten kuluessa löydetty.

Julkaisussa pohditaan myös, miksi maaseudun naiset alun perin nostettiin erityisen huomion

kohteeksi, ja miksi aihe nousi esiin juuri 1980-luvulla.

Naisteemaryhmän työn lähtökohta, naisten kiistaton väheneminen maaseudulla, on ollut helposti

ymmärrettävä. Sen sijaan teemaryhmän välineet työn tekemiseen – naisten erityisyyden

korostaminen ja puhe naisnäkökulmaisesta maaseutupolitiikasta – avautuivat hankalasti sukupuolineutraaliin

puheeseen ja politiikantekoon tottuneille. Teeman vaikeus on vaikuttanut merkittävästi

teemaryhmän työskentelyyn ja keinoihin, joilla naisten työllistymistä ja asumisen mahdollisuuksia

maaseudulla on edistetty. Naisten keskinäisen yhteistyön tärkeyden ja voiman osoittaminen

on ollut yksi keskeisimmistä Naisteemaryhmän työskentelykeinoista. Naisille myönnetyt

resurssit, naisten työn arvostaminen ja naisten tarpeen yhdistää työ- ja perhe-elämää ymmärtäminen

eivät edisty ilman naisten omaa aktiivisuutta. Teemaryhmä on korostanut naisten voimavarojen

yhdistämisen olevan välttämätöntä.

Teemaryhmän verkosto on aktiivisesti etsinyt ja tukenut uusia yhteistyölinkkejä ja yhteistyön

muotoja yli hallinnon sektorirajojen, kansalaisjärjestöjen ja hallinnon välillä sekä eri alueiden

kesken. Myös kansainvälisiä kontakteja ja verkostoja on synnytetty. Vuonna 2007 teemaryhmä

onkin voinut todeta työnsä yhtenä tuloksena synnyttämiensä ja edistämiensä yhteysverkojen

toimivan ja kehittyvän edelleen.