Kansalaisopiston aika, paikka ja merkitys yhteiskunnassa
Selvitys kansalaisopistoista alueensa kulttuuritoiminnan kehittäjinä
Tekijät: Leea Keto ja Mari TakamaaSivuja 65 sivua, toukokuu 2008
ISSN 1238-6464, ISBN 978-952-227-035-2 (nid.), ISBN 978-952-491-036-8 (pdf).
Hinta 10,10 e + alv 8 % + toimituskulut
Julkaisu pdf-tiedostona (518 kb
Selvitys antaa uuden näkökulman kansalaisopistojen rooliin yhteiskunnallisena vaikuttajana ja kulttuurisena toimijana. Selvityksessä perehdytään sosiaalisen pääoman käsitteen avulla kansalaisopiston yhteisöllisyyttä ja kansalaisyhteiskunnan rakentumista tukevaan toimintaan. Aineistona on käytetty nettikyselyn kautta kerättyjä kansalaisopistojen rehtoreiden vastauksia sekä asiantuntijoiden, kunnan ja kolmannen sektorin toimijoiden haastatteluja.
Kansalaisopistojen toiminta määrittyy voimakkaasti alueellisista ja paikallisista tarpeista käsin, jolloin niiden toimintamuodot ja -tavat poikkeavat toisistaan. Periaatteellisella tasolla käytävällä keskustelulla kansalaisopiston tehtävistä ja roolista yhteiskunnallisena vaikuttajana on välineellinen merkitys kansalaisopistojen kehitystyölle. Selvityksessä esitetään erityisesti maaseudun kansalaisopistoille uusia avauksia, jolloin kansalaisopisto ottaisi yhä aktiivisemman roolin paikallisena ja alueellisena kehittäjäorganisaationa.
Maaseudun kehittymisen uhkien (väestörakenteen muutos, työllisyyden heikkeneminen) tunnistaminen ja niihin reagoiminen on oleellista myös kansalaisopistojen tulevaisuuden kannalta. Kansalaisopistot
jarruttavat maaseudun väestökatoa, mutta jatkossa edellytetään innovatiivisia ratkaisuja maaseudun sosiaalisen pääoman ylläpitämiseksi ja hyvinvoinnin lisäämiseksi. Verkostoitumalla eri toimijoiden
kanssa
niin alueellisesti kuin paikallisesti kansalaisopistot voivat hyödyntää
jo vakiintunutta asemaansa paikallisina toimijoina ja tukea sosiaalisen
pääoman syntymistä.
Selvityksen keskeisenä tavoitteena on toimia avauksena keskustelulle ja tutkimukselle koskien kansalaisopistojen erilaisia tehtäviä hyvinvoinnin, kulttuurin, koulutuksen ja kansalaistoiminnan kentillä. Selvitys
on suunnattu kansalaisopistojen rehtoreille, vapaan sivistystyön ja kolmannen sektorin toimijoille, kunnan luottamushenkilöille ja maaseudun kehittämistahoille.


