Video

Ilman sähköjä

Yhteiskuntamme ja arkemme toimivat yhä enemmän sähköllä. Esimerkiksi kotien ilmanvaihto ja lämmittäminen, rehun jakelu navetoissa tai ovien aukeaminen kaupoissa ja toimistoissa tapahtuvat entistä useammin sähköllä. Tämän vuoksi sähkökatkot vaikuttavat arkeen enemmän kuin osaamme äkkiseltään ajatellakaan.


Toimitusvarmuudessa parannettavaa, eniten kärsitään maaseudulla

Sähkön toimitusvarmuus on Suomessa pääsääntöisesti kansainvälistä tasoa. Näin on siitäkin huolimatta, että Suomen sähkönjakeluverkon pituus on lähes 400 000 kilometriä ja suuri osa siitä kulkee ilmajohtoina metsissä.

Kun sähkön toimitusvarmuus ei tavoitteista huolimatta ollut parantunut, kirjattiin vuonna 2013 lainsäädäntöön selkeät rajat sille, millaisia korvauksia sähkön käyttäjille on sähkökatkoista johtuen maksettava. Sähkömarkkinalain mukaan vakiokorvauksen määrä on loppukäyttäjän vuotuisesta siirtopalvelumaksusta

  • 10 prosenttia, kun keskeytysaika on ollut 12–24 tuntia,

  • 25 prosenttia, kun keskeytysaika on ollut 24 - 72 tuntia (1-3 päivää),


  • 50 prosenttia, kun keskeytysaika on ollut 72 - 120 tuntia (3-5 päivää),

  • 100 prosenttia, kun keskeytysaika on ollut 120 - 192 tuntia (5-8 päivää),

  • 150 prosenttia, kun keskeytysaika on ollut 192 - 288 tuntia (8-12 päivää) ja


  • 200 prosenttia, kun keskeytysaika on ollut vähintään 288 tuntia (12 päivää).

Sähkökatkoihin voi valmistautua ennakkoon

Ennen kuin ilmassa kulkevat sähkölinjat on maakaapeloitu tai korvattu muilla tavoilla, ehditään maaseudulla kokea monta pitkää sähkökatkoa. Jouluna 2011 Hämeen, Satakunnan ja Pirkanmaan alueella kymmenet tuhannet talouden jäivät ilman sähköä useiksi päiviksi. Tammikuussa 2015 Pohjois-Savossa koko Vesannon kunta oli sähköttä lähes neljä päivää. Sähkön saatavuus ja sähkökatkot ovat hyvin vakava kysymys.

Sähkövideon kuvio 2
Sähkökatkojen keskimääräinen lukumäärä eri alueilla vuonna 2013. Lähde: Energiateollisuus: Keskeytystilastot 2013.


Sähkökatkon pitkittyessä alkaa arjessa ilmetä monenlaisia ongelmia. Vedenjakelu, puhelinyhteydet ja liikkuminen häiriintyvät. Asunnot viilenevät. Päivittäistavaroiden toimitus hankaloituu. Koulujen, päivä- ja hoivakotien, sairaaloiden sekä työpaikkojen toiminta vaikeutuu. Siksi niin asukkaiden, kuntien kuin sähköverkkoyhtiöidenkin on valmistauduttava sähkökatkojen aiheuttamiin poikkeusoloihin.

Sähkökatkoihin varautumista olisi suunniteltava monen eri tahon yhteistyönä. Kunnat, verkkoyhtiöt, metsänomistajat, yritykset, järjestöt, kyläläiset ja vapaaehtoiset voivat yhdessä miettiä katkon aikaista työnjakoaan.

Yksi keino estää sähkökatkojen syntyminen tai lyhentää niiden kestoa on tuottaa sähköä itse. Kunnassa tai lähialueella sähköä tuottava yksikkö voi syöttää sähköä ehjille sähköverkoille. Myös yritykset ja kotitaloudet voivat hankkia omia sähköntuotantojärjestelmiään, kuten aurinkosähköjärjestelmiä.

Maaseudun sähkökatkot ovat pidempiä ja niitä on useammin yli kymmenen kertaa useammin kuin keskusta-alueilla. Kun kysymys on ihmisten ja yritysten arjesta, on tähän epäsuhtaan puututtava.

Sähkövideon kuvio 1
Sähkökatkon pituus vaikuttaa häiriöiden laajuuteen. Lähde: Energiateollisuus, http://energia.fi/hairiokartta/

Lähteet

Hallituksen esitys eduskunnalle sähkö- ja maakaasumarkkinoita koskevaksi lainsäädännöksi

Sähköyhtiöiden turvallisuuskampanjan sivusto http://www.hengenvaara.fi/

Sähkömarkkinalaki 588/2013 http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2013/20130588

Turvallisuuskomitea (2015). Sähköriippuvuus modernissa yhteiskunnassa

Energiaa!-blogi/Esa Niemelä 28.1.2015. ”Kun koirat otetaan sisään, sähkömiehet lähtevät töihin.” http://energia.fi/blogi/kun-koirat-otetaan-sisaan-sahkomiehet-lahtevat-toihin

Energiateollisuus. Keskeytystilastot 2013.  http://energia.fi/sites/default/files/dokumentit/sahkomarkkinat/Sahkoverkko/keskeytystilasto_2013.pdf

Energiateollisuus. Häiriökartta. http://energia.fi/hairiokartta/


Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä