Video

Maaseudun tiellä

Suomi on Euroopan maaseutumaisimpia maita: tuoreen kaupunki-maaseutuluokituksen mukaan Suomen maapinta-alasta yli 95 prosenttia on maaseuduksi luokiteltavaa aluetta. Suomen teistä suuri osa sijaitsee maaseudulla. Kunnossa oleva tiestö on paitsi maaseudulla asumisen ja yrittämisen, mutta myös koko Suomen kansantalouden kannalta tärkeää.


Kunnossa oleva tiestö takaa elämisen ja yrittämisen edellytykset maaseudulla ja koko maassa

Julkinen liikenne ei kata laajoja maaseutualueita taloudellisen kannattamattomuuden takia, mistä syystä yksityisautoilu on usein ainoa mahdollinen liikkumisen muoto. Maaseudulla sijaitsee myös suurin osa Suomen luonnonvaroista. Biotalouden uskotaan tuovan työpaikkoja Suomeen, mutta elinkeinona se vaatii maantiekuljetuksia. Hälytysajoneuvojen täytyy myös päästä kauimmaisiinkin maaseutukyliin. Tieliikenteen osuus henkilöliikenteen suoritteesta onkin yli 93 prosenttia ja tavarakuljetuksista 68 prosenttia.

Suomen tieverkko käsittää maantiet, kunnalliset katuverkot ja yksityistiet. Liikennevirasto huolehtii valtion tieverkon ylläpidosta ja kehittämisestä yhdessä alueellisten Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten kanssa. Liikennevirasto määrittelee teiden ylläpidon tason. Kunnat vastaavat omista katu- ja tieosuuksistaan sekä yksityisteiden osakkaat yksityisteistä.

Tie
km
Koko tieverkon pituus
454 000
Yksityis- ja metsäautotiet
350 000
Kuntien katuverkot
26 000
Liikenneviraston vastuulla olevat maantiet
78 000
 - valta- ja kantatiet eli päätiet
13 000
 - seutu- ja yhdystiet 
64 900

Vähäliikenteisellä tieverkolla alimpaan hoitoluokkaan kuuluu noin 41 000 kilometriä tiestöä eli yli puolet koko maanteiden verkosta. Liikenneviraston mukaan kaikkia näitä teitä ei ole mahdollista pitää hyvässä kunnossa niin, ettei tiestöllä esiintyisi ongelmia vaikeimmissa kelitilanteissa. Maanteillä on noin 14 200 siltaa, joista noin viisi prosenttia on huonokuntoisia. Painorajoitus on asetettu 180 huonokuntoiselle sillalle. Liikennevirasto arvioi, että vuoteen 2020 mennessä silloista on tulossa peruskorjausikään noin 7 000 siltaa. Huonokuntoisten siltojen määrä on hitaasti kasvanut.

Auto- ja Tieforumin mukaan valtion keräämistä noin kuuden miljardin euron autoiluun liittyvistä veroista ja veroluonteisista maksuista vain kahdeksasosa käytetään tienpitoon. Tiemäärärahat eivät ole kasvaneet suhteessa liikennesuoritteisiin, kuten Suomen Tieyhdistyksen kuviosta ilmenee.

Tievideo kuvio

Tienpidon todellinen rahoitustarve olisi Tieyhdistyksen mukaan:


TA 2015
tarve, M€/vuosi
Investoinnit
266
320
Ylläpito ja muu tienpito
532
700
Yhteensä
798
1020
Yksityistiet
3
25

Tienpidossa ja liikennepolitiikassa kyse on

  • kansallisomaisuuden arvosta ja sen säilyttämisestä
  • tiestön palvelutasosta
  • liikenteen ja kuljetusten sujuvuudesta
  • liikenneturvallisuudesta
  • tiestön ja liikenteen työllisyysvaikutuksista
  • elinkeinoelämän kilpailukyvystä
  • alueellisesta ja sosiaalisesta tasa-arvosta.

Jos painorajoitteiset sillat ja tieosuudet kunnostettaisiin ja tiestön kuntoa parannettaisiin, metsä- ja elintarviketeollisuuden tuotantolaitosten kuljetuskustannukset alenisivat yli viisi prosenttia nykyisestä. Kahdeksanvuotisella 20 miljoonan euron perustienpidon vuosittaisella lisärahoituksella alennettaisiin metsäteollisuuden raakapuun kuljetuskustannuksia vuosittain 25 miljoonalla eurolla. Koko teollisuuden kuljetuksissa säästö olisi kaksinkertainen.

Päätieverkon (TEN-verkon) kunto on Suomessa hyvä. Alemmanasteisten teiden kunto on kohtuullinen kansainvälisellä IRI-tunnusluvulla arvioituna. Alempiasteisen tieverkon kunto vaikuttaa varsinkin luonnonvara-alojen kuljetuskustannuksiin ja kuljetusyrityksiin. Erityisesti painorajoitteiset sillat ja tieosuudet sekä korvaavien vaihtoehtoisten reittien etäisyys kasvattavat nykyisin kuljetusten pituuksia ja matka-aikoja ja lisäävät täten kuljetuskustannuksia.

Mitä pitäisi tehdä?

Tarvitaan sekä pitkäjänteistä, vuosikymmenen kestävää liikennepolitiikkaa että pitkäjänteistä tiestön kehittämistä.  Tarvitaan lisämäärärahoja kunnossapitoon. Tarvitaan myös keinoja tarvittavan rahoituksen hankintaan.


Lähteet

Liikenneverkko ja kansantalous – Suomi–Ruotsi vertailua.  Holm, P., Hietala J. ja Härmälä, V. PTT raportteja 249, 2015.

Liikennevirasto http://www.liikennevirasto.fi

Auto- ja Tieforum http://www.tieyhdistys.fi/atf/




Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä