Video

Palveluja ihmisille

Suomalaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa tapahtuu lähivuosina suuria rakenteellisia muutoksia, jotka heijastuvat suoraan maaseudun asukkaiden arkeen. Yksi suurimmista muutoksista on sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä ja tuottamista koskeva uudistus.

Miten käy maaseudulla asuvien ihmisten ja heidän palvelujensa?

Sote-uudistus ja maaseudun palvelut 

Kuntien tehtävät ja roolin todennäköisesti hyvin radikaalilla tavalla mullistavan sote-uudistuksen taustalla on Suomen huoltosuhteen vinoutuminen ja julkisen talouden kiristyminen. Lainsäätäjän kunnille määräämät tehtävät ja verotuksen kautta hoidettu julkinen talous eivät ole tasapainossa. Taloudellinen tilanne on ollut erityisen haasteellinen pienissä, ikärakenteeltaan vinoissa maaseutukunnissa.  

Valtion kiristäessä kuntien talouden nyörejä ja kalliiden sote-palvelujen järjestämisen valvontaa on riski, että maaseutu ja maaseudun palvelut jäävät marginaaliin. Jo kuntaliitosten on koettu monilla alueilla heikentäneen palveluja. Palvelujen saavutettavuus, asiakaslähtöisyys ja palvelujärjestelmän selkeys ovat heikentyneet.

Toisaalta kunta- ja palvelurakenteiden uudistamisella ja organisaatioiden kasvulla on ollut maaseudun kannalta myös myönteisiä seurauksia. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunnan asiantuntemus on kasvanut, palveluprosessit ovat yhdenmukaistuneet, palvelupisteiden haavoittuvaisuus on vähentynyt ja saatavilla olevien palveluiden määrä on kasvanut.

Lähtökohdaksi ihmisten näkökulma   

Mitä isompiin ja keskitetympiin organisaatioihin siirrytään, sitä haasteellisempaa on luoda rakenteita ja toimintatapoja, jotka turvaavat paitsi kansalaisten vaikutusmahdollisuudet omiin palveluihinsa, myös palvelujen saavutettavuuden.

Jo tällä hetkellä on perusteltua olla huolissaan kansalaisten yhdenvertai­suuden ja maaseudulla asuvien ihmisten perusoikeuksien toteutumisesta. Tilanne on monin paikoin vakava varsinkin harvaan asutulla maaseudulla ja kotona asuvien ikäihmisten kohdalla. Tiestön kunto rapautuu, julkinen liikenne vähenee tai loppuu kokonaan. Ilman omaa autoa ei pärjää. Kehityssuuntaus koettelee nykyisin kirkonkyliä ja isompia kuntakeskuksia; pienten taajamien ja kylien palvelutarjonta on kaventunut jo aiemmin.

”Lähipalvelut ovat palveluita, joita väestö käyttää usein tai ainakin osa väestöstä käyttää niitä toistuvasti, jopa päivittäin. Myös harvoin tarvittavat ja keskitetysti tuotetut palvelut voivat olla asiakkaan luokse tai lähelle tuotavia lähipalveluja. Asukkaan näkökulmasta lähipalvelut ovat saavutettavissa esimerkiksi kotiin tarjottavina palveluina, sähköisinä palveluina, lähellä jokapäiväistä elinympäristöä tarjottavina palveluina ja liikkuvina palveluina. Lähellä tarjottavat palvelut voivat sisältää myös erityisosaamista edellyttäviä palveluita, jotka jalkautetaan vaikka niiden fyysinen toimipiste saattaa olla keskitetty.

Lähipalveluiden merkitys korostuu las­ten ja nuorten sekä ikäihmisten palvelu­kokonaisuuksissa sekä syrjäytymisuhan alla olevien kansalaisten kohdalla.”

Pohjois-Karjalan sote-hanke, loppuraportti 22.4.2015

Kunta- ja palvelurakenteen murroksessa juututaan helposti keskusteluun rakenteista, organisaatioista ja rahoituksesta. Ainakin yhtä tärkeää on kuitenkin paneutua myös siihen, mitä kuntalaiset ja asiakkaat odottavat tarvitsemiltaan palveluilta ja lähipalveluiltaan.

Perusoikeuksien on toteuduttava myös maaseudulla

Uusista rakenteista huolimatta myös maaseudun asukkaiden on edelleen voitava tyydyttää omat palvelutarpeensa. Politiikassa puhutaan paljon kansalaisten yhdenvertaisuudesta ja perusoikeuksista. Niiden on toteuduttava myös alueellisesti.

Sosiaali- ja terveyspalveluja suunniteltaessa on siksi tärkeää ottaa huomioon alueiden erilaisuus sekä eri-ikäisten asukkaiden mahdollisuudet saavuttaa tarvitsemansa palvelut. Erityyppisillä alueilla ja erityyppisissä kunnissa tarvitaan erilaisia ratkaisuja palvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen. Erittäin tärkeää on huolehtia siitä, että sote-järjestelmä ja paikalliset toimijat, kuten järjestöt, tekevät jatkossa entistä vaikuttavampaa työtä terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi.    

Lähteet

Lähipalvelut – mitä nekin nyt ovat? Kuntaliitto 2014.

Maaseutukatsaus 2014. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja, alueiden kehittäminen, 2/2014. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä.

Mahdollisuuksien maaseutu. Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma 2014-2020. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja, alueiden kehittäminen, 9/2014. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä.

Pohjois-Karjalan sote-hanke, loppuraportti 22.4.2015. Siun Sote: Miten tähän on tultu ja miten tästä eteenpäin?



Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä