Video

Valokuidun haaste

Tietoliikenneyhteys on tänä päivänä juoksevaan veteen, sähköön ja liikkumiseen verrattava arjen peruselementti. Merkitys tulee vain kasvamaan, kun valtionhallinto edistää voimakkaasti digitalisaatiota palveluiden tuottamisessa ja tarjoamisessa. Digitalisaatio on muuttanut niin henkilöiden, yhteisöjen kuin yritysten ja julkisen hallinnon toimintaa perusteellisesti. Pankit, julkiset palvelut, navetat, muut yritykset nettikauppoineen ja varausjärjestelmineen ovat riippuvaisia tietoliikenneyhteyksistä. 


 

Suomessa on linjattu, että jokaisella on oikeus saada kotiinsa tai yrityksensä toimipisteeseen moitteettomasti toimiva laajakaistaliittymä. Liittymän nopeuden on oltava vähintään 1 Mbit/s. Valmistelussa on mininopeuden kasvattaminen 2 Mbit/s. Käytännössä nykyaikaiset palvelut vaativat nopeampaa liittymää toimiakseen sujuvasti.

Laajakaistan nopeuteen vaikuttavat tekijät

Laajakaista voi olla kiinteä, langaton tai mobiili. Viestintäviraston mukaan laajakaistan nopeuteen vaikuttavat:

- käytetty siirtotekniikka (esim. kuitu, xDSL, GSM, 3G)
- käyttäjän etäisyys keskittimeen kiinteissä verkoissa ja tukiasemaan matkaviestinverkossa
- käyttäjän sijainti (matkaviestinverkot)
- kiinteistön sisäjohtoverkon kunto ja laatu (kiinteät laajakaistayhteydet) sekä verkon käyttömäärä
- käyttäjän päätelaite.

Osa näistä tekijöistä on kotitalouksien päätettävissä ja vaikutettavissa, kun taas osa päätöksistä riippuu alueen viranomaisista, päättäjistä ja alueella toimivista yrityksistä. 

Kiinteän ja mobiilin edut ja erot 

Tietoliikenneyhteyksiä on kiinteitä (kuten ADSL ja kuituverkko) ja mobiileja (esim. kännyköissä ja mokkuloissa). Molempia yhteyksiä tarvitaan ja ne täydentävät toisiaan. Kuituverkko on luotettavampi tietoliikenneyhteysmuoto, koska käyttäjämäärän kasvu ei vaikuta verkon nopeuteen tai toimintavarmuuteen. Mobiileissa yhteyksissä verkkoyhteyden käyttö hidastuu sitä enemmän, mitä enemmän mobiiliverkolla on käyttäjiä.

Vaikka mobiiliyhteydet kehittyvät jatkuvasti, vaatii kehitys entistä tiuhemman tukiasemaverkon ja kuituyhteyden jokaiselle tukiasemalle. Vaikka viimeiset sadat metrit yhteydestä olisivatkin langattomia, tarvitaan kuitu joka tapauksessa varsin lähelle yhteysnopeuksien kasvaessa.

Maaseudun verkkoyhteyksissä parannettavaa

Kuituyhteyksien rakentaminen Suomessa on edennyt vaihtelevasti alueesta riippuen. Monin paikoin on jääty hallituksen vuonna 2008 asettamasta tavoitteesta vuodelle 2015 (Laajakaista 2015 -hanke). Syksyn 2015 tietojen mukaan vuoden 2013 loppuun mennessä oli valmistunut 39 hanketta. Näissä hankkeissa oli rakennettu laajakaistaverkkoa 6 000 kilometriä ja toteutettu yli 10 000 uutta valokuituliittymää. Verkkoyhteyttä ei ottanut käyttöön 30 000 mahdollista käyttäjää. Kuvassa 1 näkyy nopean kiinteän verkon laajakaistan kuntakohtainen saatavuus prosentteina vakituisista asunnoista. Erot saatavuudessa voivat olla suuria naapurikuntien välillä. 

Kuva 1. Nopean kiinteän verkon laajakaistan kuntakohtainen saatavuus (2014 kuntajako). Lähde; Viestintävirasto.

Kuituverkkojen rakentaminen ydinkeskustojen ulkopuolelle ei ole kannattavaa suurille, puhtaasti markkinaehtoisesti toimiville operaattoreille. Siksi valtion myöntämällä tuella on ollut suuri merkitys rakentamisen aktivoitumisessa. 

Lähteet

Tietoa kuituverkon ja mobiilin verkon eduista ja eroista 
Esimerkki kuituyhteyksiin perustuvasta palvelusta: Kuituverkkojen ja kuvapuhelinten avulla terveyttä koteihin
Viestintävirasto: Laajakaista 2015 -hanke 
Viestintävirasto: Laajakaistan nopeus

Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä