Video

Yhdessä tekemisen voimaa 

Yhdessä tekemisessä on voimaa, se tuottaa hyvää niin tekijälle kuin saajalle.  Vapaaehtoistyö ja talkoot ovat asioina tuttuja kaikille. Aika ei ole ajanut toimintatavan yli. Nykytermit yhteiskehittely (co-creation) tai joukkoistaminen (crowdsourcing) tarkoittavat samaa asiaa. Kun ihmiset osallistuvat yhdessä johonkin heille itselleen mielekkääseen toimintaan, syntyy yhteisöllisyyttä.

Tunne, että saa omalla toiminnallaan vaikuttaa elämänpiirinsä tärkeisiin asioihin luo ihmisille osallistumisen ja osallisuuden kokemuksia. Tunne, että kuuluu johonkin yhteisöön sen nykyisyyteen ja tulevaisuuteen on ihmisen hyvinvoinnille tärkeää.  

Tunnettu hyvinvoinnin tutkija, professori Markku T. Hyyppä on sanonut, että se, että ei harrasta mitään, tappaa yhtä varmasti kuin tupakka.


Taloudellista voimaa

Vapaaehtoistyön taloudellinen arvo on huomattava. Järjestöjen vapaaehtoistyöhön sijoitettu yksi euro tuottaa itsensä kuusinkertaisesti takaisin. Pelkästään sosiaali- ja terveysalan järjestöissä on mukana noin puoli miljoonaa vapaaehtoista ja he tekevät 21 000 henkilötyövuotta. Apu myös tavoittaa ihmiset.

Järjestöjen tuottamia sosiaali- ja terveyspalveluita tarjottiin vuonna 2013 kaikkiaan 2 000 toimipisteessä. Sosiaali- ja terveys järjestöjen lisäksi on tuhansia muita järjestöjä,  esimerkiksi 28 000 kulttuuri- ja harrastejärjestöä, jotka tuottavat erilaisia palveluja joko omalle jäsenistölleen tai laajemmalle joukolle.

Esimerkki: SPR:n, 4H:n, MLL:n ja SPEK:n vapaaehtoistyön taloudellinen arvo on keskimäärin 132 miljoonaa euroa. Summa vastaa 20 000 asukkaan kunnan käyttötalousmenoja.  

Yhteistä aikaa

Vapaaehtoistyön tärkein hyödyke on aika. Antamalla aikaansa ihminen osoittaa, että asia on hänelle tärkeä. Aikaa on kuitenkin tarjolla rajallisesti. Moni järjestö kokee haasteelliseksi ihmisten sitouttamisen vapaaehtoistoimintaan ja järjestöjen luottamustehtäviin. Vapaaehtoistoimijoiden tarve on lisääntynyt 70 prosentissa sosiaali-, terveys-, nuoriso- ja liikuntajärjestöistä kahden viime vuoden aikana.  

Yhdessä tekijöitä

Voisiko kunta olla yhdessä tekijä? Esimerkiksi Rautalammilla kunnasta tuli yksi talkoolainen muiden talkoolaisten joukkoon keväisiin siivoustalkoisiin. Kunta voi tarjota aitoja maailman muuttamisen paikkoja yhdessä kuntalaisten ja järjestöjen kanssa. On annettava tilaa ja luotava mahdollisuuksia yhdessä tekemiseen. Tarvitaan osallistava julkinen sektori.

Vapaaehtoisuuden rajat

On tärkeää miettiä, mihin vapaaehtoisuus sopii. Peruspalveluja talkoilla ei järjestetä. Toimivaa vapaaehtoistyötä ei saa käyttää perusteena palveluiden karsimiseen tai keskittämiseen. Säännöllisyyttä ja päivittäistä sitoutumista edellyttäviä palvelutehtäviä ei voida edellyttää hoidettavaksi pelkällä vapaaehtoistyöllä. Vapaaehtoisen toiminnan arvoa ei voi perustella kustannussäästöillä, vaan esimerkiksi hoiva-alalla työn arvokkuuden, vuorovaikutuksen ja elämänlaadun kautta.







Lähteet

Järjestöbarometri 2014. Juha Peltosalmi, Tyyne Hakkarainen, Pia Londén, Vertti Kiukas, Riitta Särkelä. SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry. Helsinki 2014.

Kolmannella lähteellä. Hyvinvointipalveluja kulttuurin, liikunnan ja nuorisotyön aloilta. Kolmas lähde –koordinaatiohanke 2010

Kulttuurialan kolmas sektori.  Diges ry. Toim. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 24/2010

Vapaaehtoistyön kansantaloudelliset vaikutukset. Laasanen Juhani, Helsingin yliopisto, Ruralia-insitituutti, raportteja 70.  2011

Luovien vastakohtaisuuksien maaseutu, Maaseudun kulttuuriohjelma 2010-2014. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 3/2010.

Kolmas sektori maaseutukunnissa. Pihlaja Ritva, Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti, julkaisuja 19, 2010

Yhteisöllisyydellä hyvinvointia ja palveluja maaseudulle. Kattilakoski Mari, Kilpeläinen Arja, Peltomäki Pirja toim. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 1/2012


Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä