Tervetuloa kumppanuuden käsikirjastoon!

Näiltä sivuilta löydät tietoa kumppanuudesta. Eli siitä, miten

  • julkinen sektori eli valtio ja kunnat,
  • kolmas sektori eli yhdistykset,
  • yksityinen sektori eli yritykset,
  • seurakunnat, oppilaitokset sekä
  • tavalliset kansalaiset

voivat eri tavoin toimia kumppaneina esimerkiksi hyvinvoinnin, palvelujen, paikallisen elinvoiman, demokratian ja työllisyyden parantamiseksi.



Kumppanuuspäivä 2017 kannusti rohkeuteen, uusiin ideoihin ja konkretiaan

Kumppanuuspäivä 2017 kokosi reilut 80 osallistujaa ympäri Suomen. Kumppanuuspäivän avasi kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen, ja pääpuhujana toimi professori emerita Briitta Koskiaho.

KuvaKumppanuuspäivä'


Järjestöjen ja yrittäjien näkökulmaa keskusteluun toivat Maaseudun Sivistysliitto ja Suomen Yrittäjien puheenvuorot. 

Lisäksi päivän aikana kuultiin konkreettisia esimerkkejä kumppanuudesta ja sen vaikuttavuudesta Lapin liitolta, 4H-liitolta, Rikoksentorjuntaneuvostolta, sekä Eskolan kylästä

Maakuntajohtaja Asko Peltola sekä Kuntaliiton toimitusjohtaja Jari Koskinen esittelivät kumppanuutta tulevaisuuden hallinnossa. 

Kumppanuuspäivän juontajana toimi Marttaliiton toiminnanjohtaja Marianne Heikkilä (kuvassa keskellä). 

Päivän alkajaisiksi tarjottiin mahdollisuus tutustua oikeusministeriön Demokratiapalkinnon sekä valtiovarainministeriön Avoin hallinto -hankkeen demokratiatunnustuksen 2017 saajiin auditorion aulatiloissa. Vuonna 2017 sekä palkinnon että tunnustuksen teemana oli kumppanuus. Mukana olivat muun muassa maahanmuuttajanaisia osallistava DaisyLadies ry (kuvassa) ja esimerkkejä yhteistyökumppanuudesta ikääntyneitä opastavien tietotekniikkatoimijoiden välillä ja Oulun omaishoidon kehittämisen vuorovaikutteinen toimintatapa.

Kumppanuuspäivä järjestettiin kolmatta kertaa Maaseutupolitiikan neuvoston, Kuntaliiton ja oikeusministeriön yhteistyöllä.

Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen painotti Kumppanuuspäivän 2017 avauspuheenvuorossaan maakunnissa tehtävän kumppanuustyön tärkeyttä.

– Tu­le­vai­suu­den kun­nan pe­rus­teh­tä­vät edel­lyt­tävät poik­ki­hal­lin­nol­lis­ta yh­teis­työ­tä, painotti Ministeri Vehviläinen.

Ministeri Vehviläinen korosti luottamuksen vahvistamisen tarvetta ja yksilön roolia muutoksessa.

– Yhteistyö kehittyy kumppanuudeksi, kun luottamus vahvistuu ja intressit ja tavoitteet ovat riittävän yhteisiä, ministeri Vehviläinen sanoi ja lisäsi, että aidolla kumppanuudella kaikki voimavarat otetaan käyttöön.

Kumppanuus muotoutumassa välttämättömyydeksi

Kumppanuuspäivän pääpuhujana toiminut professori emerita Briitta Koskiaho painotti omassa puheenvuorossaan moniosaisen maailman yksilöllisiä ratkaisuja. Näissä kansalaisyhteiskunta toimii yhä enemmän oppaana ja asioiden edistäjänä.

– Kumppanuudesta on tulossa välttämättömyys, Koskiaho totesi ja korosti, että syventynyt yhteistoiminta - kumppanuus - edellyttää, että markkina-ajattelu väistyy taustalle.

– Kaikkia ei voi pakottaa samaan muottiin, se olisi nykyaikaa, alleviivasi Koskiaho ja esitti huolensa siitä, ettei järjestökenttä osaa hyödyntää niissä olevaa potentiaalia. Hän kannusti vanhoja ja uusia kansalaisjärjestöjä lyöttäytymään yhteen, jotta niitä saataisiin hyödynnettyä mahdollisimman täysipainoisesti. Lisäksi professori emerita Koskiaho korosti vapaaehtoisille toimijoille maksettavan korvauksen tärkeyttä.

– Raha ja hyöty on oltava balanssissa, Koskiaho korosti ja kritisoi verotukseen liittyviä linjauksia - ne rajoittavat kansalaisyhteiskunnan aktiivisuutta tilanteessa, jossa hyvinvointivaltio vetäytyy.

Kumppanuudessa monia muotoja

Kumppanuudessa toimiminen on mahdollistanut arjen turvan Lapissa.

– Arjen turva on, kun työ ja toimeentulo, palvelut ja lähipalvelut sekä osallisuus ja yhteisöllisyys ovat kunnossa, Marko Palmgren Arjen turvaa -hankkeen projektipäällikkö Lapin liitosta totesi.

Kumppanuuteen ja verkostotoimintaan perustuvan Arjen turvaa -toimintamallissa kunta ei välttämättä tee kaikkea itse, vaan mahdollistaa kyläyhdistysten, järjestöjen, yritysten ja kuntalaisten tekemisen. Esimerkiksi järjestöavustukset, osallistuva budjetointi, hankinnoilla kehittäminen ja hyvinvointisetelin kautta ovat asioita, joihin voisi hyvin osallistaa myös kunnat, kolmannen sektorin toimijat ja yritykset, Palmgren totesi.

Maaseutuparlamentissa Vuoden kyläksi toistamiseen palkitun Eskolan kylän hanketyöntekijä Miia Tiilikainen korosti asennemuutosta julkisella ja yksityisellä puolella.

– Pienet toimijat, järjestöt ja yhteiskunnalliset yritykset mielletään harrastelijoiksi, joilla ei ole todellista merkitystä, Tiilikainen kertoi ja painotti osaamisen ja rohkeuden lisäämistä kunnissa.

– Pieni ja suuri voivat olla keskenään erittäin hyvät kumppanit, Tiilikainen korosti.


Lisää tietoa Kumppanuuspäivästä:

Neuvotteleva virkamies, Christell Åström, maa- ja metsätalousministeriö, 029 51 62030
Erityisasiantuntija, Päivi Kurikka, Suomen Kuntaliitto, 09 771 2509
Erityisasiantuntija Maria Wakeham-Hartonen, oikeusministeriö, 02951 50416


Kumppanuuspäivän 2017 esitykset:

Kumppanuuden sosiaalipolitiikkaa, Briitta Koskiaho

Arjen turvan toimintamalli, Marko Palmgren, Lapin liitto

Nuorten työllistäminen kunnissa, kumppanina 4H, Hilkka Näse, 4H-liitto

Kumppanina kylä, Miia Tiilikainen, Eskolan Kylä

Yhteistyön tiivistäminen uusissa maakunnissa, Asko Peltola, Etelä-Pohjanmaan maakunta

Kunta ja tulevaisuus, Jari Koskinen, Kuntaliitto


demokratiapalkinto_529px_v2

Demokratiapalkinnon 2017 teemana on kumppanuus

Demokratiapalkinto on oikeusministeriön joka toinen vuosi jakama 10 000 euron arvoinen palkinto, joka jaetaan tänä vuonna kolmen kansalaisyhteiskunnan toimijan kesken. Demokratiapalkinnolla halutaan nyt Suomen itsenäisyyden juhlavuonna vahvistaa kumppanuuteen perustuvaa toimintakulttuuria. 

Palkinnon valitsijaraatiin kuuluvat jääkiekkovalmentaja Jukka Jalonen ja näyttelijä, professori Elina Knihtilä. Raati nimeää kaksi palkittavaa. Kolmas palkittava valitaan maaliskuun alussa yleisöäänestyksellä Otakantaa.fi -palvelussa.

Tee ehdotus palkittavaksi! Ehdotuksia otetaan vastaan 16.1.–17.2.2017. Tarkemmat ohjeet löytyvät oikeusministeriön sivuilta.



Kumppanuuskynä

31.1.2017 13.00Kumppanuuden yhteiskuntapolitiikan vahvistaminen on välttämätöntä sote-, maakunta- ja kuntauudistuksessa

Kumppanuus oli erityisteema Maaseutupolitiikan neuvoston (MANE) työssä vuonna 2016. Mitä johtopäätöksiä ja politiikkasuosituksia tehdyn työn pohjalta on tehtävissä? 

31.1.2017 12.00Uutta yhteistyötä ja yrittäjyyttä yhteisötalouden keinoin Marja Tiittanen

Maaseudun kehittäjät ja tutkijat ovat kiitettävällä tavalla tutustuneet yhteisötalouden ja yhteiskunnallisen yritystoiminnan periaatteisiin. Kyse on ajankohtaisesta mahdollisuudesta säilyttää ja kehittää palveluja asiakas- ja asukaslähtöisesti.

30.1.2017 19.00Hierarkiasta kumppanuuteen? Tuija Seppänen

Tammikuisena tiistaina ajelin Joutsan kumppanuuspöydästä kohti työhuonettani Kansalaistoiminnankeskus Matarassa, Jyväskylässä. Kuuntelin radiosta YlePuhetta ja tajuntaani alkoi herätellä keskustelu ihmisen sisään rakennetusta luonnollisesta hierarkiasta. Hei, tässäkö on se perimmäinen syy miksi kumppanuuden rakentaminen on niin vaikeaa?

23.1.2017 19.00Nyt se on virallista! Vuokko Jaakkola

Etelä-Savossa Pieksämäellä on kehitetty kuntalaisten osallisuutta erilaisten kumppanuuspöytien kautta. Mallia on pilotoitu Pieksämäen kylät ry:n hallinnoimissa Kyläkumppani plus -hankkeessa asukkaiden ja kaupungin kanssa keväästä 2015 alkaen.

Kumppanuus oli maaseutupolitiikan erityisteema vuonna 2016

Tämä sivusto toteutettiin osana Maaseutupolitiikan neuvosto MANEn kumppanuustyötä. Kumppanuustyön tavoitteena oli konkretisoida, mitä kumppanuuksilla tarkoitetaan ja siten parantaa kumppanuusosaamista sekä paikallisella että kansallisella tasolla. 

Tiivistelmä kumppanuustyön johtopäätöksistä ja politiikkasuosituksista on luettavissa täällä.  

Maaseutupolitiikan neuvoston edeltäjä YTR:n kannanotto kumppanuudesta toukokuussa 2015 löytyy täältä.

Kumppanuuksista puhutaan myös pääministeri Sipilän hallitusohjelmassa. Yhteispeliä tarvitaan aiempaa enemmän, kun julkinen talous tiukkenee eivätkä totutut tavat toimia enää riitä.

Sivustoa ei aktiivisesti ylläpidetä 31.1.2017 jälkeen, mutta käsikirjasto on edelleen vapaasti teemasta kiinnostuneiden käytettävissä.


Kumppanuusyhteiskunta antaa vastuuta ja valtaa

Huhtikuussa 2016 järjestetyssä Maaseutuakatemiassa pohdittiin kumppanuutta ja sitä, miten kumppanuus voisi olla yksi keino vahvistaa Suomen ja suomalaisten hyvinvointia ja elinvoimaa.

Maaseutuakatemian työryhmässä käydyn keskustelun tiivistelmä

Työryhmä laati myös Elävän paikallisyhteisön siemenet - julisteen. 

Juliste Elävän paikallisyhteisön siemenet


Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä