Mitä kumppanuus on?

Kumppanuuden tunnuspiirteitä
Lähde: Kumppanuusjohtamisen rakenteita ja käytäntöjä (Paavo Viirkorpi, Lastensuojelun keskusliitto ja Kuntaliitto, Harava-hanke 2004) Kuva avautuu klikkaamalla suuremmaksi.

Kumppanuuden määritteleminen on vaikeaa. Tarkka määrittely ei ole välttämättä tarkoituksenmukaistakaan, sillä kumppanuutta on käytännössä monenlaista.

Muutama tärkeä tunnuspiirre on kumppanuuksissa kuitenkin yhteinen:

  • Kumppanuus perustuu yhteiseen, yhdessä sovittuun tavoitteeseen.
  • Yhteistyö on harkittua.
  • Kumppanuus perustuu luottamukseen.
  • Tekeminen on konkreettista.
  • Toiminta on vastavuoroista.
  • Ymmärretään, että toinen tarvitsee toistaan.
  • Toiminta perustuu toisen kunnioittamiseen sekä toisen erityispiirteiden ja kulttuurin arvostamiseen.
  • Yhteisille kohtaamisille on paikkansa ja rakenteensa.

Tällä sivulla on esitelty muutamia tapoja hahmottaa sitä, mitä kumppanuus tarkoittaa.


  

Yhteistyö, verkostot ja kumppanuus - mitä eroa niillä on?

Yhteistyö, verkostot ja kumppanuus
Lähde: Kumppanuuskäsikirja - näkökulmia monitoimijaisen yhteistyön kehittämiseen (Heini Maijanen ja Pirkko Haikara, Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen julkaisuja A. 8: 2014) Kuva avautuu klikkaamalla suuremmaksi.

Miten kumppanuus eroaa yhteistyöstä ja verkostoista? Erot voivat nopeasti ajateltuna tuntua pieniltä ja merkityksettömiltä, mutta käytännössä erot ovat ratkaisevan tärkeitä. Kun toimitaan kumppanuudessa,

  • tavoitteet ovat yhteisiä,
  • toiminta perustuu luottamukseen,
  • yhdenvertaisuuteen ja vastavuoroisuuteen, 
  • toimivaan, avoimeen vuorovaikutukseen ja
  • toiminnasta on aitoa lisäarvoa molemmille osapuolille,
  • toimijoiden resurssit ja osaaminen täydentävät toisiaan.

Kumppanuutta ei synnytetä hetkessä, vaan se vaatii prosessin kehittyäkseen.

Erot ovat merkittäviä verrattuna esimerkiksi perinteiseen yhteistyöhön, joka perustuu usein hierarkiseen asetelmaan.


Eritasoista yhteistyötä ja kumppanuuksia

Yhteistyön tasot, kuva 1
Lähde: Erityisvarhaiskasvatusta yli kuntarajojen. (Hannakaarina Sarvela (toim.) SYKE-hankkeen loppuraportti. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen julkaisusarja 25, 2007). Kuvat avautuvat klikkaamalla suuremmaksi.

Kumppanuus voi olla ihmisten tai organisaatioiden välistä, tai näitä molempia.

Kumppanuutta ei solmita vaan se rakentuu prosessina. Yhteistyö kehittyy kumppanuudeksi, kun luottamus vahvistuu ja intressit ja tavoitteet ovat riittävän yhteisiä.

Kumppanuuden rakentumista voi hahmottaa polkuna, jota kuljettaessa yhteistyö kehittyy ja syvenee. 

Kumppanuutta voi hahmottaa myös oheisen kuvan tapaan portaina, joilla noustaan tasolta toiselle:

  1. ei yhteistyötä,
  2. henkilökohtaisiin yhteyksiin perustuva yhteistyö,
  3. työntekijöiden verkostoitumiseen perustuva yhteistyö,
  4. toiminnallisesti suuntautunut yhteistyö,
  5. organisatorisesti suuntautunut yhteistyö ja
  6. toimintojen yhdistämiseen tähtäävä yhteistyö.Yhteistyön tasot, dia 2

Kumppanuuden rakentumisen perustana on aina ihmisten välisiin henkilökohtaisiin kontakteihin perustuva vuorovaikutus ja tunteminen, vahva sosiaalinen pääoma. Ilman sitä ei ole mahdollista rakentaa kumppanuutta myöskään organisaatioiden välillä. 

Kuvassa esitetty portaikkomalli on kehitetty alun perin erityisvarhaiskasvatuksessa kuntarajat ylittävän kuntien välisen yhteistyön hahmottamiseen, mutta se soveltuu myös yleisemmin kumppanuusprosessien kuvaamiseen.

Myös sektorien - esimerkiksi kunnan ja järjestön - välisen kumppanuuden kehittymistä voidaan pohtia tämän portaikkomallin avulla.


Kumppanuuskartan piirtäminen avuksi asian hahmottamiseen

Kumppanuuskartta
Esimerkki kumppanuuskartasta. Kuva avautuu klikkaamalla suuremmaksi.

Kumppanuuden määritteleminen yleisellä tasolla ei välttämättä auta hahmottamaan, mitä kumppanuus käytännössä tarkoittaa tai mitä se voisi juuri minun kunnassani tai minua kiinnostavassa teemassa olla.

Kumppanuuden konkretisoinnissa voi käyttää apuna kumppanuuskarttaa.

Mieti hetki, mitä eri toimijoita paikallisella tai alueellisella tasolla on. Ja mieti, mitkä näistä toimijoista ovat tärkeitä juuri siinä tehtävässä tai teemassa, jonka kehittämisestä on kysymys. Mitä ovat ne keskeiset toimijat, jotka olisi koottava yhteisen pöydän ääreen miettimään juuri tätä asiaa?

  • Jos esimerkiksi halutaan parantaa kotona asuvien ikäihmisten hyvinvointia ja vähentää heidän yksinäisyyttään, keitä tämä asia koskee?
  • Tai jos paikkakunnalle on asettunut asumaan maahanmuuttajia, mitkä tahot olisi hyödyllistä kutsua yhteiseen pöytään miettimään keinoja onnistuneeseen kotouttamiseen?
  • Tai jos työttömyystilastot synkistyvät ja paikkakunnalla halutaan koota voimat uusien työmahdollisuuksien löytämiseksi, ketkä silloin kutsutaan yhteiseen kumppanuuspöytään?

Mitä tärkeitä tahoja mielestäsi puuttuu viereisestä kumppanuuskartasta? 


Kumppanuuspöytä

Kumppanuuspöytä
Kuva avautuu klikkaamalla suuremmaksi.

Yksi tapa hahmottaa kumppanuuksia sekä käsitteellisesti että käytännössä on kumppanuuspöytä. Kumppanuuspöytä kokoaa yhteen eri toimijoita keskustelemaan asioista ja tavoitteista, jotka ovat yhteisiä, sekä sopimaan siitä, kuka tekee mitäkin ja millä resursseilla.

Kumppanuuspöytiä toimii muutamilla paikkakunnilla eri puolilla Suomea ja käytännöt ovat kehittymässä. Kumppanuuspöytiä on kokeiltu tai niitä on käytössä ainakin Etelä-Savossa, Pieksämäellä sekä Keski-Suomessa.

Kumppanuuspöydät voivat olla

  • paikallisia tai alueellisia, kuten Pieksämäen alueelliset kumppanuuspöydät tai
  • teemallisia, esimerkiksi ikäihmisten hyvinvoinnin parantamiseen tähtääviä.




Sisältö ja tarve ratkaisee  

Kumppanuudessa tekemiselle on aina oltava ajankohtainen, yhteinen tarve. On paljon tehtäviä, joista voidaan huolehtia kumppanuudessa. Viereisessä kuvassa muutamia esimerkkejä.

Kumppanuuden sisällöt
Kuva avautuu klikkaamalla suuremmaksi.

Yksi tärkeä syy toimia kumppanuudessa on saada kaikki halukkaat mukaan toimintaan yhteisten tavoitteiden puolesta. Näin saadaan myös kaikki mahdolliset resurssit hyödynnettyä.

Julkisen sektorin resurssien vähentyessä on tarpeen kokoontua yhteen pohtimaan, minkälaisia resursseja eri toimijoilla on osallistua. Kumppanuuden avulla voidaan yhdistää erilaisia resursseja:

  • taloudellisia resursseja, kuten verovaroja ja yksityistä rahaa,
  • vapaaehtoistyötä,
  • eri näkökulmia samaan asiaan,
  • erilaista osaamista ja ammattitaitoa, 
  • paikallistuntemusta,
  • kontakteja,
  • keinot tavoittaa eri kohderyhmiä.

Kumppanuuksien kautta voidaan myös merkittävästi parantaa suunnittelun ja valmistelun laatua.


Kumppanuuden lajityypit

Kumppanuuden lajit
Kuva avautuu klikkaamalla suuremmaksi.

Kumppanuutta voidaan rakentaa monella eri tavalla.

Se voi olla yhteistä keskustelua.

Se voi olla yhteisten tapahtumien järjestämistä.

Se voi olla tilakumppanuutta.

Suunnittelu- ja kehittämiskumppanuuden muodot ovat kehittyneet viime vuosina paljon palvelumuotoilun ja yhteissuunnittelun menetelmien myötä.

Se voi olla palvelukumppanuutta tai budjettikumppanuutta.

Kumppanuus voi rajautua jollekin tietylle alueelle.

Se voi rajautua johonkin tiettyyn teemaan.



Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä