Ajatuksia maaseudun pito- ja vetovoimasta

Julkaistu: 07.05.2018 Päivitetty: 07.05.2018

Maaseudulle paluu, tai sinne muuttaminen, voi olla lähtölaukaus oman yrityksen perustamiselle, työnantajaksi tulemiselle ja motivoivalle kasvupolulle. Nuorten mahdollisuuksista työhön ja yrittäjyyteen maaseudulla tulisi puhua enemmän, sillä arvioiden mukaan median luomat stereotyyppiset mielikuvat vaikuttavat nuorten ja etenkin nuorten naisten kiinnostukseen asua ja yrittää maaseudulla.

Motivoiva yrittäjyysura maaseudulla

Erään pankin verkkolehdessä oli artikkeli: Nuori nainen oli muuttanut takaisin harvaan asutulle maaseudulle. Oman yrityksen perustaminen kaupungissa olisi vaatinut liian suuria investointeja luovan alan yrityksen perustamiselle. Vanhempien maitotilan kautta löytyi asiakkaita yrityksen designtuotteille, luotettavat kumppanit heidän verkostojensa kautta. Olemassa oleva tukiverkosto helpotti lapsiperheen arjen pyörittämistä. Sosiaalisen median kautta avautui yrittäjälle eri tukiverkostot ja tietenkin valtakunnalliset markkinat. Nyt toimintaa on laajennettu uusille aloille. Ja vaikka tuotteiden lähettämisestä kertyy yrittäjälle paljon ajokilometrejä, kun pakettipalvelu sijaitsee 30 km päässä, voitti maaseutupaikkakunnan tarjoamat toimintaedellytykset ylivoimaisesti kaupunkiin verrattuna.

Maaseutu tarjoaa yrittäjyyspolulle lähteville mahdollisuuksia niin luovan alan kuin biotalouden ja maaseutumatkailun puitteissa. Maaseudun potentiaalin täysimääräinen hyödyntäminen vaatii, että polut työhön ja yrittäjyyteen maaseudulle toimivat. Osaamista ja uudistumista tarvitaan. Koulutuspalvelut sekä yrityksille suunnatut palvelut ja tieto joita on tarjolla, on kehitettävä vastaamaan myös maaseudulla asuvien tarpeita. Se vaatii, että myös puhutaan maaseudulla olevista mahdollisuuksista.               

Paikkakunnalla oltava sekä veto- että pitovoimaa

Käsitykset maaseudusta asuinpaikkana alkavat rakentua lapsuudessa ja niihin vaikuttaa moni asia. Tyttöjen ja poikien näkemykset ovat hyvin erilaiset. Tytöt kertovat poikia useammin suunnittelevansa muuttoa pois ja he myös hakeutuvat aktiivisemmin jatko-opintoihin. Eroa on myös siinä minkä ikäisiä ollaan valmiita muuttamaan pois kotoa. Valitettavasti peruskoulun jälkeiset opinnot merkitsevät maaseudulla usein pois muuttoa tai hankalia koulumatkoja. Aihetta käsitellään Maaseutukatsauksessa 2017.

Kunnissa on mietittävä paitsi vetovoimaisuutta myös pitovoimaisuutta. Mitkä asiat pitävät asukkaat – sekä pojat että tytöt, naiset ja miehet – tyytyväisinä niin, että osa heistä, jotka lähtevät opiskelemaan kaupunkeihin palaisivat takaisin kotikunnilleen esimerkiksi rakentamaan biotalouden tai matkailun kasvuyrityksiä? Lapsia, nuoria, naisia, miehiä, yrittäjiä, opiskelemaan lähteneitä ja paluumuuttajia on puhuteltava ja kuunneltava, usein ja aidosti.

Maaseutukatsauksessa todetaan, että lähikoulu on yksi tärkeä tekijä, joka vaikuttaa paikan vetovoimaisuuteen. Oma perhe ja yritys ovat myös ratkaisevia tekijöitä. Käynnissä olevan maaseutupoliittisesti rahoitetun Työtä ja koulutusta maaseudulle –hankkeen osatulosten mukaan valokuitu on yksi konkreettinen vetovoimatekijä yritysten, nuorten, naisten ja korkeasti koulutettujen näkökulmasta. Uskallan väittää, että valokuitu on myös pitovoimatekijä, kuten myös turvallinen tiestö ja toimivat kuljetuspalvelut.                                     

Polut työhön ja yrittäjyyteen maaseudulle toimivammiksi

Maassamuuton tärkeimpiä syitä ovat opiskelu ja työ, jotka johtavat lähtöalueilla työikäisen väestön vähenemiseen ja osaavan työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamattomuuteen. Keväällä julkaistussa maaseutupolitiikan Osaaminen ja työllisyys (OTE) –verkoston teettämässä selvityksessä oppilaitokset näkivät, että paikkakunnalle opiskelemaan tulleet nuoret jäävät usein myös sinne asumaan. Alueelliset erot osaavan työvoiman saatavuudessa voivat näin ollen syventyä niin maakuntien sisällä kuin niiden välillä, jos koulutuspalvelujen keskittäminen jatkuu.

Nuorten polut työhön ja yrittäjyyteen maaseudulla on kysymys, jota tulee käsitellä laaja-alaisesti. Neljässä uudessa maaseutupoliittisessa valtakunnallisessa maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeessa selvitetään miten nuorten polkuja yrittäjyyteen ja työhön maaseudulla tulisi kehittää. Tutkimustuloksia ja politiikkasuosituksia odotetaan ensi vuoden lopulla, mutta tietoa jaetaan myös hankkeiden aikana MANEn ylläpitämällä Maaseutupolitiikka.fi –sivustolla.    

Asiaan johon voimme vaikuttaa heti on miten maaseudusta puhutaan julkisesti. Norjalaisen tutkimuksen mukaan sillä on vaikutusta siihen, miten nuoret ja etenkin naiset kokevat maaseudun. Ruotsissa maaseutu on nyt in – sekä poliittisesti että elämäntyyli-näkökulmasta. Siihen on vaikuttanut muun muassa moni nuori paluumuuttaja bloggaaja -nainen.

(Lyhyempi versio blogista julkaistu Farmi-lehdessä 2/2018)

Antonia Husberg

Antonia Husberg

Maaseutupolitiikan hanke- ja viestintävastaava Maa- ja metsätalousministeriö