Palveluiden saavutettavuus – vielä riittää työsarkaa

Julkaistu: 27.04.2018 Päivitetty: 27.04.2018

Maaseudun asukkaiden hyvinvointiin kytkeytyy keskeisesti palveluiden saavutettavuus. Jotta palveluiden saavutettavuutta voidaan tukea ja kehittää, tulee olla tietoa ja ymmärrystä maaseudun asukkaiden arjen maantieteestä, palveluiden saavutettavuuden pullonkauloista ja kehittämistarpeista.

Saavutettavuuden arvioinnissa puutteita

Tuore Spatian raportti ”Hyvinvoinnin edistäminen harvaan asutulla maaseudulla”, osoittaa että palveluiden saavutettavuutta on arvioitu harvaan asuttua maaseutua sisältävissä kunnissa hyvin vaihtelevasti.  Lähes neljännes kunnista ilmoittaa saavutettavuutta arvioidun melko huonosti tai ei lainkaan. Vain alle puolet vastaajista katsoo saavutettavuutta arvioidun haja-asutusalueiden näkökulmasta melko tai erittäin hyvin.

Jopa yllättävänä voi pitää kuntatyypittäisen tarkastelun tulosta, jonka mukaan kaupungeissa katsotaan palveluiden saavutettavuutta arvioidun maaseutukuntia paremmin. Huomionarvoista myös on, ettei ydinmaaseudun ja kaupungin läheisen maaseudun vastauksissa ole yhtään kuntaa, jotka katsoisivat saavutettavuutta arvioidun erittäin hyvin.

Saavutettavuutta tuetaan pitkälti perinteisin keinoin

Saavutettavuuden tukeminen painottuu haja-asutusalueilla julkisesti tuettujen kulkumahdollisuuksien järjestämiseen. Kiinteitä ja sähköisiä palveluita tuotetaan toisiinsa nähden lähes yhtä paljon. Liikkuvia palveluita on käytössä varsin vähän.

Tyypillisimpiä haja-asutusalueiden lähipalveluita ovat koulut ja neuvolat sekä näiden ympärille kiinnittyvät terveyspalvelut. Liikkuvina palveluina mainitaan kylillä kiertävät palveluautot, erityisesti kirjastoautot, sekä jalkautuvat sote-palvelut.

Sähköiset palvelut vielä lapsenkengissä

Digitalisaation hyödyntäminen ja sähköisten palveluiden kehittäminen ovat keskeisiä julkisen palvelujärjestelmän uudistamisen ja hyvinvoinnin edistämistyön kehittämistavoitteita. Sähköisten palvelujen kehittäminen on nähty myös keskeisenä keinona tukea harvaan asuttujen alueiden palveluiden saavutettavuutta.

Tehdyn selvityksen perusteella sähköisten palveluiden hyödyntäminen kuntien palvelutuotannossa on kuitenkin yleisintä kaupungeissa. Harvaan asutun maaseudun kunnissa sähköisiä palveluratkaisuja ei hyödynnetä erityisen paljon yhdessäkään kunnassa, ja kaikissa maaseutukunnissa vähemmän kuin kaupungeissa.

Käytössä olevat sähköiset palvelut vaihtelevat sähköisistä asiointimahdollisuuksista sähköisiin terveyspalveluihin, kirjastopalveluihin ja kansalaisopiston järjestämiin etäjumppiin.

Kaiken kaikkiaan haja-asutusalueiden palveluverkko näyttäytyy kokonaisuudessaan melko ohuena. Palveluiden saavutettavuus edellyttää asukkaiden aktiivista liikkumista pääosin kuntakeskuksissa tai taajamien palvelukeskittymissä sijaitsevien palveluiden luokse. Sähköisten palvelujen kehittämisessä riittää vielä kunnissa työsarkaa.

Mari Kattilakoski

Mari Kattilakoski

Erityisasiantuntija Kansalaistoiminta ja hyvinvointi -verkosto (KAHVEE) / Itä-Suomen yliopisto
Maaseudun hyvinvointi ja palvelut, kansalaisosallistuminen
Maija Halonen

Maija Halonen

Projektitutkija Itä-Suomen yliopisto