HARVAAN ASUTUN MAASEUDUN TEEMARYHMÄ (2009-2011)  2012-2014

Harvaan asutun maaseudun teemaryhmä jatkaa jo 1990-luvulla toimintansa aloittaneen Syrjäisen maaseudun teemaryhmän, vuosina 2005-2007 toimineen Harvaan asuttujen alueiden teemaryhmän ja vuonna 2008 toimineen Väljästi asutun maaseudun teemaryhmän toimintaa.

Teemaryhmän keskeisenä tehtävänä on vuonna 2008 valmistuneen ja talvella 2011 päivitetyn Harvaan asutun maaseudun toimenpideohjelman 2008-2013 toimenpiteiden toteutuksen edistäminen, harvaan asutun maaseudun tilanteen seuraaminen ja siihen aktiivisesti puuttuminen mm tiedottamalla eri tiedotusvälineiden kautta. Teemaryhmä mm. julkaisee  muutaman kerran vuodessa harvaan asutusta maaseudusta kertovaa verkkolehteä. 

Toimenpideohjelma 2008-2013 tähtää harvaan asutun maaseudun elinvoimaisuuden turvaamiseen ja vahvistamiseen. Monet teemat ovat yhteisiä muiden teemaryhmien kanssa, mikä antaa mahdollisuuden tehdä yhteistyötä ja yhdistää voimavaroja. Erityisen tärkeää on nostaa esille harvaan asutun maaseudun erityisolot ja tuoda tätä näkökulmaa mukaan suunnitteluun ja päätöksentekoon. Muita vaikuttamisen keinoja ovat mm. lausuntojen antaminen sekä kansanedustajien ja muiden päättäjien sekä viranomaisten lobbaaminen.

Teemaryhmä on ohjelmassaan tunnistanut seuraavat harvaan asutun maaseudun kriittiset menestystekijät, joiden edistämiseen se paneutuu:

1. Yritysten toimintaedellytysten turvaaminen ja edistäminen
2. Lähipalvelujen turvaaminen harvaan asutulla maaseudulla
3. Saavutettavuus ja infrastruktuuri
4. Uusien teknologioiden ja innovaatioiden käyttöönoton edistäminen
5. Paikallisten ratkaisujen edistäminen
6. Luonnon- ja harvaan asutun maaseudun voimavarojen hyödyntäminen
7. Aktiivisen ja turvallisen elämisen mahdollisuuksien edistäminen (ihmisen maaseutu)
8. Vaikuttaminen lainsäädäntöön ja toimenpiteisiin

Painotuksina vuosille 2012-2014 ovat:

• Valokuitu ja sähköiset palvelut
•  Paikalliset ratkaisut ja hyvien käytäntöjen levittäminen
• Maaseudun palvelut
• EU:n vuosien 2014-2020 rahoituskauden sisältöön vaikuttaminen

Teemaryhmä toteuttaa ja edistää toiminnallaan valtioneuvoston maaseutupoliittiseen erityisohjelmaan ja maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän kokonaisohjelmaan sekä  valtioneuvoston selontekoon sisältyviä harvaan asuttuun maaseutuun kohdistuvia linjauksia ja esityksiä.

UUDISTUVAT ELINKEINOT HARVAAN ASUTULLA MAASEUDULLA

Harvaan asuttu maaseutu tarjoaa mahdollisuuksia monenlaisella elinkeinotoiminnalle nyt ja tulevaisuudessa. Täytyy vain tarttua mahdollisuuksiin, uskoa itseensä ja verkostoitua eri toimijoiden kanssa. Tämän viestin saivat Uudistuvat elinkeinot harvaan asutulla maaseudulla –seminaarin osanottajat sekä paikanpäällä että netti-TV:n kautta.

Hajautettu energiantuotanto on aluetaloudellisesti järkevää

"Energiatuotannon potentiaali on useilla alueilla suurempi kuin tarve" kertoi kehittämispäällikkö Pekka Peura Levón-instituutista , "Biokaasulaitoksen perustamiseen riittää normaali investointiavustus. Tuotanto sinällään on kannattavaa. Biokaasulaitoksesta syntyy usein sivutuotteena ravinteina, mikä voi lisätä alueellista hyväksyntää (mm. sikala pääsee jätteistään)". Keskitetyn energiantuotantostruktuurin rinnalle voi syntyä hajautettu järjestelmä. Entä jos sama raha pyörisikin omalla alueella energiantuotannossa sen sijaan, että maksetaan energiasta esim. öljyn tuottajamaille?

Kaivostuotanto ja matkailu tuovat uusia asukkaita Kittilään

Kun Kittilän kultakaivoksen työpaikat painottuvat miesvaltaisille teknisille osaamisaloille, ovat matkailussa työmahdollisuudet suurelta osin naisvaltaisia. Näin on syntynyt edellytykset nuorien perheiden muutolle Kittilään. Uusien työpaikkojen myötä on Kittilään rakennettu toista sataa rivitaloa ja kymmeniä omakotitaloja. Päiväkodit ja kyläkoulut eivät ole vajaakäytössä, kunnalla on verotulojen kasvun myötä ollut mahdollisuudet tehdä myös tarvittavia uusinvestointeja toimitiloihin. Elinkeinojohtaja Katariina Kinnunen luetteli suurimpana haasteena kaivosalan erityiskoulutuksen saaneen työvoiman saannin.

Matkailuteemaryhmän sihteeri Nina Vesterisen mukaan matkailu ylläpitää palveluja ja infrastruktuuria harvaan asutulla maaseudulla. Matkailu on paikkasidonnainen elinkeino – matkailualan työpaikkoja ja paikallista kehittämistyötä ei voida siirtää muihin maihin eikä muille paikkakunnille.

Tukea yrittäjille löytyy

Jarkko Huovinen Suomen kuntaliitosta kertoi, että verkostojen hyödyntäminen on keskeinen osa elinkeinojen kehittämistä. Kunnalla on keskeinen rooli tahtotilan luojana, verkostojen kokoajana ja

osarahoittajana. Alivaltiosihteeri Heikki Aurasmaa TEM:stä kertoi, että tuki järjestelmää on mahdollista taivuttaa harvaan asutun maaseudun tarpeisiin, mikä on tarvetta. Nyt odotukset kohdistuvat Itä- ja Pohjois-Suomen ohjelman tuleviin tuloksiin.

Mahdollisuuksia yrittämiseen löytyy – avainsanoina ovat verkostoituminen ja jatkojalostus

Luonnontuotealalla verkottuminen on yhteistä monille alan yrittäjille, samoin yhteistyö matkailuyritysten kanssa kertoi tutkimuskoordinaattori Asko Peltola MTT:ltä. Suomalaisten luonnontuotteiden potentiaali on valtava, mutta niistä hyödynnetään vain murto-osa. Tarvitaan pitemmälle vietyä arvoketjua, jalostusta.

Maaseutuyrittäjä Martti Mäkelä Pihtiputaan Muurasjärven kylältä painotti yritysten yhteiskuntavastuuta kylän kylänpalvelujen säilymisen osalta: Kun kauppa loppuu, putoaa kiinteistöjen arvo merkittävästi, kylä ei enää kiinnosta esim. vanhuksia. Samalla laskee maatilojen kiinteistöjen arvo myös.

Yrittäjä, lähihoitaja, sosionomi ja eräopas Suvi Saarisen mukaan hyvinvointialalla asiakkaat eivät lopu. Haasteena on pienten toimijoiden verkostoituminen niin, että kunnatkin lähtevät mukaan. Koneyrittäjien liitto ry:n puheenjohtaja yrittäjä Asko Piirainen kertoi, että tulevaisuudessa kasvua tulee olemaan erityisesti energiapuun hankinnassa, metsänhoidossa ja maisemanhoidossa. Suurin uhka on osaavan työvoiman saatavuus.

On uskottava itseensä ja osaamiseensa

Euroopan historian professori Laura Kolben mukaan suomalaisilla on osaamista, mutta sitä ei osata paketoida, markkinoida ja myydä. Pitäisi olla enemmän uskoa itseemme. Esimerkiksi osaamista on Suomen kuntajärjestelmä eli 160 vuotta kunnallista itsehallintoa. Kuntien ja kolmannen sektorin toiminta mm. palvelujen tuotannossa pitäisi paketoida ja markkinoida. Myös pääsihteeri Eero Uusitalo korosti loppuyhteenvedossaan kolmannen sektorin merkitystä.

Seminaarin järjestivät yhteistyössä YTR:n alaiset Harvaan asutun maaseudun, Matkailun, Yrittäjyyden, Luonto- ja maisemapalvelujen sekä Luonnontuotealan teemaryhmät sekä MTK ja Green Care Finland ry.

Seminaarin voit katsoa netti-TV:n kautta:

http://www.goodmoodtv.com/internettv/webcastvideoplayer.jsp?account=NuottaTV&id=8034305&videoId=31841639&width=1024&height=768

MUUTOKSEN TUULIA MAASEUDULLA - SUOMEN MAASEUTU 2030? -seminaari 25.5.2011 Jyväskylässä

Seminaarissa pohdittiin, millainen maaseutu meillä on vuonna 2030. Aiheina olivat mm. Lähidemokratian toteutuminen kuntaliitoksissa ja kansalaisosallistuminen palvelujärjestelmissä. Seminaarissa esiteltiin myös erilaisia uusia palvelujentuottamismuotoja. Tilaisuuden kruunasi aiheeseen monipuolisesti kantaa ottava paneelikeskustelu. Alustajina olivat mm. kirjailija Hannu Raittila, professori Hannu Katajamäki ja professori Aila-Leena Matthieus. Ohjelma ja alustukset ovat liitteenä.

Muutoksen tuulia ohjelma (pdf) (210.8 KB)

Katajamäki Jyväskylä 25.5.2011 (pdf) (98.2 KB)

Aila-Leena Matthies (pdf) (263.8 KB)

LIIKKUVA YKSIKKÖ ppt-LP (pdf) (1.3 MB)

kaija2 (pdf) (1.1 MB)

OMATOIMI, uusi diaesitys 20110504 (pdf) (918.9 KB)

KORVESTA JA VALTATEILTÄ -verkkolehti 3/2011julkaistu