Sosiaali-, terveys- ja perusopetuksen palvelut luovat perustan hyvinvoinnille ja toimivat tukiverkkona arjessamme. Palvelujen järjestämisen toimintaympäristö on kuitenkin voimakkaassa muutoksessa – palvelujen tarve kasvaa samalla kun taloudelliset reunaehdot palvelujen järjestämiseksi tiukentuvat. Erityishuomiota tulee kiinnittää maaseutuun, jossa palvelujen saatavuuden ja yhteyksien toimivuuden haasteet poikkeavat kaupunkien ja taajaan asuttujen alueiden tilanteesta. Paras-uudistuksen yhtenä keskeisenä tavoitteena on lisätä kuntalaisten osallistumismahdollisuuksia itseään koskevien palvelujen suunnitteluun ja toteuttamiseen, ja näin lisätä paikallista ja asiakaslähtöistä ajattelua suunnittelutyössä. Näihin tavoitteisiin pääseminen edellyttää kuntalaisten kuulemista, heidän mielipiteidensä kartoittamista ja tutkimista.

Väitöskirjatutkimus Hyvinvointi ja arjen sujuvuus maaseudulla - Perhepalvelujen saatavuus ja toimivuus kuntalaisten silmin keskittyy tarkastelemaan maaseudulla asumisen mahdollisuuksia ja arjen sujuvuutta perheiden käyttämien palvelujen saavutettavuuden näkökulmasta. Sosiaali- ja terveyspalvelujen lisäksi tärkeitä ovat koulut, päivähoito, kulttuuripalvelut sekä asumiseen ja liikkumiseen liittyvät toimet. Tutkimuskohteena on kolme keskisuomalaista kuntaa, Multia, Pihtipudas ja Saarijärvi, jotka maa- ja metsätalousministeriön maaseututyypittelyssä kuuluvat harvaan asuttuun maaseutuun.

Kokemuksellisen tiedon ja konkreettisten toimintamallien analysointia varten tietoa hankitaan kenttätyön avulla: haastatteluin, havainnointimenetelmin ja esimerkiksi kyläkuulemisissa. Palvelurakenteiden kuvauksiin liittyy myös kuntakohtaisia, taustatietoa antavia case -aineistoja, joita kerätään asiakir-joista sekä palvelujen käyttäjien ja tuottajien haastatteluin.

Keskeisiksi tutkimuskysymyksiksi nousevat ihmisten omat määrittelyt hyvinvoinnilleen, peruspalvelujen merkitys osana hyvän elämänlaadun määrittelyä sekä kokemukset maaseudusta asuinpaikkana ja arkielämän ympäristönä. Tutkimuksen tuloksena syntyy kuva maaseudun paikallisista palveluista, niiden saavutettavuudesta, mahdollisista palveluaukoista ja maaseudulle soveltuvista hyvistä palvelukäytännöistä.

Tutkimus tuottaa

1) kuntalaisten näkökulmia hyvinvointiinsa sekä maaseutuun asuinympäristönä

2) ihmisten kokemuksellisia tarinoita palvelujen käytöstä

3) kuvauksia paikallisista palvelujen järjestämisen tavoista ja palvelujen saavutettavuudesta

4) hyvien palvelukäytäntöjen mallinnoksia.

Tutkimus liittyy Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Sosiaalipalveluiden muutossuunta: Paras vai palveluaukko? -seuranta- ja arviointitutkimukseen. Tutkimusta rahoittaa muun muassa Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (YTR).

Väitöskirja tehdään Jyväskylän yliopistossa historian ja etnologian laitokselle.

Lisätietoja: Pilvi Hämeenaho, pilvi.hameenaho@jyu.fi, p. 0206107560, Katja Ilmarinen, katja.ilmarinen@thl.fi p. 0206107553