Euroopan unionin vaikutukset hyvinvointipalveluihin

Suomen liittyessä Euroopan unioniin kuviteltiin, ettei unionilla ole sosiaalipoliittisia vaikutuksia. Unioniin liittymisen jälkeen on kuitenkin tapahtunut paljon ja etenkin Lissabonin strategian myötä unionille on ilmaantunut sosiaalipoliittinen ulottuvuus, joka vaikuttaa jäsenmaihin muun muassa avoimen koordinaation metodin kautta. Myös unionin sisämarkkinoilla on vaikutuksia jäsenmaiden sosiaalipolitiikkoihin ja etenkin yleishyödyllisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin.

EU ei suoraan sääntele sosiaalipolitiikkoja ja sano miten sote-palvelut pitäisi järjestää. Perussopimuksissa unioni on kuitenkin sitoutunut sosiaalisen, taloudellisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden edistämiseen. Unioni tukee jäsenmaiden toimintaa muun muassa sosiaalisen syrjäytymisen torjumisessa sekä sosiaalisen suojelun järjestelmien nykyaikaistamisessa. Unionin toimielinten eri asiakirjoista tulee ilmi, että tässä toiminnassa myös sosiaali- ja terveyspalveluilla on tärkeä rooli. Palvelut ja niiden tasapuolinen saatavuus (sekä sosiaalisessa että alueellisessa mielessä) ovat siis tärkeä osa unionin sosiaalipoliittista ulottuvuutta.

Sosiaalisen suojelun ja osallisuuden edistämisessä päävastuu on silti jäsenmailla, sillä unionin toimivalta sosiaalipolitiikan kentällä on heikko. Unioni kuitenkin tukee jäsenmaiden välistä yhteistyötä, kuten avoimen koordinaation menetelmää. Toimintaan sisältyy myös paljon hyvinvointijärjestelmien hyvien käytäntöjen esittelyä ja vertaisarviointeja. Pyrkimyksenä on kaiken kaikkiaan saavuttaa sosiaalinen markkinatalous, jonka sosiaalipolitiikka on työhön kannustavaa sekä aktivoivaa ja jossa myös pidetään hyvää huolta heistä, jotka eivät kykene työhön.