Järjestöjen kokemat ongelmat kilpailutuksessa

Hankintalain soveltaminen käytännössä tuottaa ongelmia monille palveluja tuottaville järjestöille. Tämä selviää Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan selvityksestä.

Järjestöjen kokemia kilpailutukseen liittyviä ongelmia selvitettiin kesällä 2008 kyselyllä, johon vastasi 85 valtakunnallista liikunnan ja urheilun, kulttuurin, sivistyksen, nuoriso- sekä sosiaali- ja terveystoimen alalta.

Yli puolet vastanneista järjestöistä oli osallistunut jonkin tahon järjestämään palvelujen kilpailutukseen.

Konkreettisia ongelmia kilpailutukseen liittyen ovat olleet mm seuraavat:

• kilpailutukseen osallistuminen on työläs ja epävarma prosessi, jossa ei ole takuita onnistumisesta
• pienikin virhe voi johtaa tarjouksen hylkäämiseen
• tilaajilla on puutteita kilpailuttamisosaamisessa ja substanssiasiantuntemuksessa
• tarjouspyynnöt ovat usein epäselviä, puutteellisia, tulkinnanvaraisia, ylimalkaisia ja aikataulultaan tiukkoja
• kilpailuttamiskriteerit eivät aina sovellu järjestömuotoiseen toimintaan
• järjestöjen toimintaa on joiltain osin hankala tuotteistaa ja kilpailuttaa
• järjestöt tuottavat palveluja eettiseen arvomaailmaansa perustuen, ja tämä ei useinkaan kiinnosta palvelujen tilaajaa
• hinnan koetaan määrittelevän liian paljon hankintakriteerejä
• kuntien välillä on suuria eroja kilpailuttamiskäytännöissä (asiakirjat, sopimuslomakkeet, palvelukriteerit)
• kuntien tiedot järjestöjä koskien ovat usein heikot, kunnissa voi olla ennakkoluuloja järjestöjen kyvystä tuottaa palveluja
• kilpailuttamiseen liittyy taloudellisia riskejä (projektien jälkirahoitteisuus, alkuinvestoinnit, palvelutilojen hankinta, vakuusraha, voittoa tavoittelemattoman toiminnan pitkän aikavälin taloudellinen suunnittelu ja vakaus)
• tilaajan hyväksymä tarjous ei aina sido tilaajaa ostamaan palveluja vaan tuottaja hyväksytään vasta tuottajaksi (esim. Kela)

Hyvinä käytäntöinä kilpailuttamisessa järjestöt ovat kokeneet muun muassa sen, jos

• selkeässä ja yksiselitteisessä tarjouspyynnössä on selvästi määritelty ne hankintakriteerit, joiden pohjalta päätökset tehdään
• hankintakriteereihin on sisällytetty yhteiskunnallisia ja sosiaalisia tavoitteita, eikä pelkästään liiketoiminnallisia tavoitteita
• hakemukset ovat olleet lyhyitä, ilman suuria määriä lisäliitteitä

Kilpailuttamiseen soveltumattomina palveluina pidettiin ennen kaikkea niitä toimintoja, jotka pohjautuvat vapaaehtoistoimintaan sekä järjestölähtöiseen yleishyödylliseen toimintaan, joissa taustalla on kansalaislähtöinen aktiivisuus.

Kilpailutuksen katsottiin toimivan parhaiten palveluissa, jotka ovat

• selkeästi tuotteistettavissa ja standardoitavissa
• yksinkertaisia oheispalveluita
• "teknistä tekemistä" (esim. kuljetuspalvelut, siivouspalvelut, apuvälineiden tarjoaminen, rakentaminen, remontointi, kiinteistöhuolto)

sekä sellaisissa palveluissa, joissa on olemassa todellista kilpailuttamista ja paljon markkinaehtoisia toteuttajia.

Kilpailuttamiseen katsotaan soveltuvan niiden palvelujen, joita kykenevät aidosti tarjoamaan useat palveluntarjoajat sekä joissa on suuret volyymit ja suhteellisen homogeeninen palvelunsisältö ja asiakaskunta. Myös tuottamiskustannusten vaihtelun tulisi olla näissä palveluissa suhteellisen pieni.

Koko raportti on luettavissa täältä

Raportin on laatinut tutkija Anne Perälahti Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitosta.

Palaa otsikoihin