Kulttuuriteemaryhmän tuottamia selvityksiä ja julkaisuja

 

Luovien vastakohtaisuukisen maaseutu. Maaseudun kulttuuriohjelma 2010-2014

Ohjelmassa esitetään maaseudun kulttuurin visio vuodelle

2020, taustoitetaan kulttuuritoiminnan kenttää sekä  esitetään toimenpidelinjauksia maaseudun kulttuurin kehittämiseksi. Ohjelman visio korostaa maaseutua luovien vastakohtaisuuksien tilana.

 

Ohjelman neljä pääteemaa ovat:

• elävä ja uudistuva yhteisöllisyys
• maaseudun toimivat kulttuuripalvelut
• hedelmällinen toimintaympäristö luovalle taloudelle ja kulttuuriyrittäjyydelle
• maaseudun kulttuuriperinnön ja kulttuuriympäristön arvo.

Julkaisu pdf-versiona

 

Ruotsinkielinen tiivistelmä

De kreativa kontrasternas landsbygd. Kulturprogrammet förlandsbygden 2010–2014 (Sammandrag)

 

Englanninkielinen tiivistelmä

Countryside of creative contrasts. A cultural programme for rural areas 2010-2014 (Summary)

 

Luova talous ja kulttuuri innovaatiopolitiikan ytimessä 

 

Luova talous ja kulttuuri ovat nousseet merkittäväksi osaksi alueiden kilpailukykyä ja innovaatiotoimintaa.  Julkaisussa tuodaan esiin luovan talouden ja kulttuurin yhteyttä aluekehittämiseen

 

Kirjan artikkelit ovat kirjoittaneet Antti Hautamäki, Kimmo Kainulainen, Teppo Turkki, Torsti Hyyryläinen,  Päivi Pylkkänen, Marko Nousiainen, Cecilia von Brandenburg ja  Pia Areblad. 

Julkaisu on tehty opetusministeriön kulttuuri- liikunta-, ja nuoriso-osaston sekä Kulttuuriteemaryhmän yhteistyönä.

 (Opetusministeriön julkaisuja 2009:30)

 

 

Julkaisu pdf-versiona

 

In eglish

 

The Creative Economy and Culture at the Heart of Innovation Policy

The creative economy and culture have emerged as an important element in regional competitiveness and innovation activities. This can be seen in the strategies and programmes of the European Union as well as Finland’s national strategies and programmes and as practical measure.

 

Load puplication

 

 

Luova maaseutu – luovan talouden ja kulttuurin kehittäminen maaseudulla

Luovat alat ovat nousseet merkittäväksi elinkeinoksi niin Suomessa kuin maailmalla. Luovien alojen painoarvo on tullut esille lukuisissa kotimaisissa ja kansainvälisissä tutkimuksissa, kuten esimerkiksi opetusministeriön satelliittitilinpidossa ja Euroopan komission Economy of Culture -raportissa.

 

Maaseudulla on runsaasti luovuutta. Mediapalvelut, muotoilu, ohjelmapalvelut, musiikki vain muutamia mainiten ovat luovien alojen toimintaa. Näitä yhdistäen perinteisimpiin aloihin kuten esimerkiksi matkailuun, hyvinvointipalveluihin, käsityöläisyyteen, mainontaan ja pakkaussuunnitteluun voidaan luoda uusia tuotteita ja palvelukonsepteja. Luovien alojen ja muiden elinkeinojen rajapinnat ovat tärkeitä kehittämisen kohteita niin maaseudulla kuin kaupungeissakin.

Luovien alojen kehittäminen on ollut osa neljättä maaseutupoliittista kokonaisohjelmaa ja se on mukana myös viidennessä ohjelmassa vuosille 2009–2013.
Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän Kulttuuriteemaryhmän toiminnassa luovat alat ja kulttuuriyrittäjyys ovat olleet yksi toiminnan pääteemoista. Teemaryhmän toimesta aikaisemmin julkaistut Luovien alojen yritystoiminnan kehittäminen - verkostomainen toimintamalli-selvitys (opetusministeriön julkaisuja 2006:47 ja Kulttuuri maaseudun toimintaryhmien ohjelmissa (Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 2006:7) ovat pohjustaneet tämän raportin työstämistä.  (Kirsi Kaunisharju, Opetusministeriön julkaisuja 2009:25)

 

Julkaisu pdf-versiona

 

Kansalaisopiston aika, paikka ja merkitys

Kansalaisopiston toiminnan merkitys korostuu maaseudulla, jossa ei ole kulttuurilaitoksia, ammattiteattereita tai kaupallisia kulttuuripalveluja todetaan juuri ilmestyneessä Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän (YTR) julkaisussa ” Kansalaisopiston aika, paikka ja merkitys - Selvitys kansalaisopistoista alueensa kulttuuritoiminnan kehittäjinä. Julkaisun ovat kirjoittaneet Leea Keto ja Mari Takamaa.

 

Selvityksen keskeisin tavoite oli luoda uusi näkökulma, jonka kansalaisopistot voivat yksimielisesti allekirjoittaa ja jota voidaan hyödyntää kansalaisopistotoiminnan vaikuttavuuden arvioimisessa. Julkaisu tuo esiin kansalaisopistojen yhtenäisen profiilin luomisen tarpeen.

 

Opistot ovat muuttumassa paikallisista toimijoista alueellisiksi toimijoiksi opistoyhdistymisten kautta. Kuntaliitokset ja PARAS-hanke tuovat oman haasteensa kansalaisopistotoiminnalle ja opistojen on otettava kantaa myös siihen, miten toimintaa jatketaan syrjäkylillä.

 

Selvityksessä todetaan, että aktiivinen kansalaisopisto voi olla  alueellinen vetovoimatekijä, sosiaalisten verkostojen rakentaja ja ammatillisen kehittymisen tukija.

Julkaisu on saatavisa myös sähköisenä.

 

 

Kulttuurin ja hyvinvoinnin välisistä yhteyksistä - näköaloja taiteen soveltavaan käyttöön

 

Kulttuuri ja hyvinvointi -selvitys on luonteeltaan kartoittava tuoden esille taiteen ja kulttuurin moninaisia rooleja ja mahdollisuuksia hyvinvoinnin  edistämisessä yleensä, tarkastelun painottuessa maaseutualueisiin. Myös

kansainvälisiä näkökulmia tarkastellaan. Tarkoituksena on herättää keskustelua ja tuoda uusia ideoita toimintamallien kehittämiseen eri hallinnonalojen ja toimijoiden keskuuteen. Selvityksessä tuodaan esille näkökohtia ja toimintaehdotuksia kulttuurin ja taiteen merkityksestä alueellisena voimavarana yksilön ja yhteisön hyvinvoinnin kehittämiseen. Selvityksen kohderyhmiä ovat erityisesti taide- ja kulttuurialan sekä sosiaali- ja terveydenhoitoalan ammattilaiset, yliopistot, ammattikorkeakoulut ja muut koulutuksen tarjoajat sekä kansalaisjärjestöt, jotka ovat aktiivisia maaseudun elinvoimaisuuden edistämisessä. Selvitystyö on julkaistu huhtikuussa 2008. (Opetusministeriön julkaisuja 2008:12)

Kulttuurin ja hyvinvoinnin välisistä yhteyksistä (pdf) (1.5 MB)

 

 

 

Kulttuuripalveluiden seudullisia erityiskysymyksiä

Kulttuuripalveluiden alueellisuuteen ja seudullisuuteen liittyy monenlaisia jännitteitä, yksi niistä on kuntarakenteen ja kunnalliseen palvelutuotannon muutos. Tässä tarkastelussa pyritään löytämään vastauksia miten, millaisia ratkaisuja tässä tilanteessa on löydetty erilaisissa kehittämisohjelmissa ja seutukunnallisessa yhteistyössä.  Tarkastelu on tehty lähdeoppaan tavoin, ja siihen on koottu erilaisten toimijoiden erilaisia näkemyksiä kulttuuripalveluiden seudullisesta kehittämisestä. Tämä työ on jatkoa Hilkka Wilkmanin selvitykselle Kulttuuri ja seutuyhteistyö (OPM monisteita 2 006).

Kulttuuripalveluiden seudullisia erityiskysymyksia 2007-08 (pdf) (560.5 KB)

 

 

Kulttuuri ja seutuyhteistyö

Kulttuuri ja seutuyhteistyö selvityksessä pohditaan esimerkkien avulla  kulttuurinasemaa ja merkitystä alueellisessa ja seudullisessa kehittämistyössä, arvioidaan seutuyhteistyötä ja päädytään ehdottamaan uusia jatkotoimenpiteitä teeman eteenpäin viemiseksi.

Kirjoittaja: Hilkka Wilkman

Selvityö on valmistunut vuonna 2006.

 Kulttuuri ja seutuyhteistyö_2006 (pdf) (639.5 KB)

 

 

Kulttuuri maaseudun toimintaryhmien kehittämisohjelmissa

Raportissa on tarkasteltu kaikkien maaseudun 58 toimintaryhmän uuden ohjelmakauden 2007– 2013 kehittämisohjelmia. Ryhmiä rahoitetaan LEADER+-, ALMA-, POMO+- ja Tavoite 1-ohjelmista.

 

Julkaisu sähköisenä tästä

 

 

Luovien alojen yritystoiminnan kehittäminen. Verkostomainen toimintamalli -selvitys

Luovuus ja erityisesti luovien alojen yritystoiminta on myös alueellisen kehittämisen voimavara. Luovien alojen yritystoiminnan kehittäminen on olennainen osa Suomen kilpailukyvyn vahvistamista. Alan yritystoiminta on maailmanlaajuisesti merkittävää.

 

Luovien alojen yritystoiminnan kehittämishanke on vastannut Kulttuuriohjelman tavoitteeseen löytää kehittämismalli/- malleja luovien alojen yritystoiminnalle.
(Opetusministeriön julkaisuja 2006:47)

Luovien alojen kehittäminen 2006 (pdf) (964.1 KB)

 

 

 

Muita julkaisuja

(Teemaryhmä on ollut mukana hankken/julkaisun työryhmässä)

 

Luovien alojen yritystoiminnan hankkeet vuosina 2000-2006. KTM julkaisuja 4/2007

Ikääntyvän väestönpalvelut syrjäseuduilla.  Sisäministeriö njulkaisuja 55/2006

Kirjaston kehittämisohjelma 2006-2010.
Kirjastot maaseudun ja taajamien monipalvelukeskuksina Opetusministeriön julkaisuja 2006:44 

Opas paikallismuseon hoitoon  (2005). Museovirasto

Käsityöyrittäjyys Suomessa 2000-luvulla. KTM julkaisuja 10/2005

Käsityö-yrittäjyys-hyvinvointi. Uusia liikentoimintapolkuja. KTM julkaisuja 9/2005

 

 

Muita julkaisuja

 

Yhteiskunnallisen yrityksen toimintamallin kehittäminen . Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja  4/2011

 

Alueellisten taiteen edistämisorganisaatioiden yhteistyön edut, haasteet ja mahdollisuudet 
Taiteen ja kulttuurin aluekeskuksia (lastenkulttuuri, tanssi, valokuva ja elokuva) koskevan selvityksen tavoitteena oli niiden keskinäisen ja muiden organisaatioiden, kuten alueellisten taidetoimikuntien sekä muiden aluekehittäjien kanssa tehtävän yhteistyön arviointi.  

Kulttuurialan kolmas sektori
Kulttuurialan kolmannen sektorin selvitys antaa suuntaa alan valtakunnallisesta järjestäytymisestä ja toiminnan malleista, luonteesta ja yhdistystoimijoiden kehittämistarpeista

 

 

Tilastokeskuksen Tieto&trendit lehden 7/2010 Aku Alasen artikkeli  taiteen markkina-arvosta kansantaloudessa.

 

 

Maasetumaisen kulttuuritapahtuman olemus, kehitys ja menestys
YTRjulkaisu 4 2010 (pdf) (1.7 MB)
Kymmenen kehityskertomusta Suomesta, Skotlannista, Norjasta ja Uudesta Seelannista
Kari Ilmonen, Ilkka Luoto & Olli Rosenqvist

 

 

 

The Creative Economy and Culture at the Heart of Innovation Policy 
The creative economy and culture have emerged as an important element in regional competitiveness and innovation activities. This can be seen in the strategies and programmes of the European Union as well as Finland’s national strategies and programmes and as practical measure.

 

 

 

Kolmannella Lähteellä. Hyvinvointipalveluja kulttuurin, liikunnan ja nuorisotyön aloilta

 

 

Luova kasvu ja taiteilijan toimeentulo. Tarja Cronbergin selvitys taiteilijoiden toimeentulosta. Opetus- ja Kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2010:06

 

Uudenlainen yrittäjyys Suomessa
Ketkä harjoittavat yhteiskunnallista yrittäjyyttä Suomessa? Millä toimialoilla he toimivat ja mikä motivoi näiden yritysten liiketoimintaa?  Suomen Lontoon instituutin raportti.

 

 

Taidekasvatuksen ja kulttuurialan koulutuksen tila Suomessa 
Opetus- ja kulttuuriministeriön politiikka-analyysejä 2010:1 

 

 

 

kuka kaipaa KuVaa?
Mikkelin seudun kulttuuri- ja vapaa-aikatoimen seutuselvitys II, 2007, Pia Puntanen

 

Selvitys kulttuuri-, nuoriso- ja liikunta-alojen kolmannen sektorin hyvinvointipalveluiden tuki-, neuvonta- ja hautomomalleista 

 

Hanketyön haasteen ja mahdollisuudet. Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalan kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tarjoajana. Hyvät käytännöt ja opettavat kokemukset

 

Uusi työ, vanhat raamit. Uuden työn esteistä luovilla aloilla.  Kirsi Karhio,  Joensuun yliopisto

 

Taidekasvatuksen ja kulttuurialan koulutuksen tila Suomessa 
Opetus- ja kulttuuriministeriön politiikka-analyysejä 2010:1 

 

Opetus- ja kulttuuriministeriölle on valmistunut sen ensimmäinen kansalaisjärjestöstrategia. Strategian tarkoituksena on luoda ministeriölle yhteisiä ja hyviä käytäntöjä järjestöjen toimintaedellytysten sekä yhteistyön parantamiseksi

 

Kulttuuripolkuja Mäntsälän metsiin

 

Perehdytyskansio kulttuurityötä ikäihmisten kanssa tekeville.  Kansion luonti on ollut osa Rauman seudun Kulttuurilaturin toimintaa ja Turun AMK:n Jatta Kurpan opinnäytetyö.
perehdytyskansio 

 

Matkailun edistämiskeskuksen TNS-Gallupilla teettämä tutkimus Suomen kiinnostavuudesta kulttuurimatkailumaana.
Suomi kulttuurimatkailumaana

 

Musiikkiosaamisen käyttäminen sosiaalialalla tuo paljon hyvinvointia mutta vain vähän liikevaihtoa Luovan talouden esiinmarssin myötä musiikille on annettu yhä keskeisempi rooli hyvinvoinnin lisääjänä. Musiikkitaustaisen osaamisen käyttäminen sosiaali- ja terveysalan kontekstissa osana yritysten toimintaa nojaa kuitenkin pitkälti yksittäisten projektien ja muutamien toimijoiden varaan. Tuoreessa kartoituksessa pohditaan, millaisilla edellytyksillä toiminta voisi tarjota elannon yhä useammalle musiikkialan ammattilaisille. 
Lisätietoja hankkeesta.
Raportti pdf-muodossa

 

Kulttuurimittarit- selivitys kulttuuritapahtumien merkityksestä  vaikuttavuudesta alueiden yritystoimintaan.
(Veli-Matti Koljonen, Kaustisen seutukunta)
Kulttuurimittarit raportti (pdf) (139.1 KB)

 

Sata-Häme Soin taloudellinen vaikutus Ikaalisille 1,8 miljoonaa euroa. Sata-Häme Soi –festivaalin kokonaisvaikutukset Ikaalisten elinkeinoelämälle ja kaupungille ovat noin 1,8 miljoonaa euroa. Summa ei sisällä tapahtumaan ostettuja lippuja eikä ikaalislaisten rahankäyttöä juhlien aikana. Tämä selviää Tampereen yliopiston Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergoksen tutkimuksesta, joka toteutettiin viime kesän festivaalilla http://www.festivals.fi/uutiset/346/

 

Kulttuuriyrittäjyys teoriassa ja käytännössä - neljä opetusta.  Joulukuussa 2009 Juthbacka kulturcentrum julkaisi raportin "Kulturentreprenörskap i teori och praktik". Raportti on nyt käännetty suomeksi ja se sisältää mm. kokemuksia työskentelystä luovien ihmisten parissa Juthbacka kulttuurikeskuksessa.
Raportissa kerrotaan kolmen toimintavuoden aikana kerätyistä opeista ja kokemuksista. Raportti sisältää myös joitakin työkaluja ja menettelytapoja, joita on käytetty työskennellessä sekä muotoilijoiden että Pietarsaaren seudulla toimivan elinkeinoelämän kanssa. Raportissa käydään lisäksi teoreettista keskustelua kulttuuriyrittäjyydestä ja käsit­teen herättämistä kysymyksistä.
Lisätietoja: www.juthbacka.fi
Lataa julkaisu seuraavilta sivuilta
ruotsiksi:
Kulturentreprenörskap i teori och praktik
suomeksi: 
Kulttuuriyrittäjyys teoriassa ja käytännössä

Liikunta- ja hyvinvointiala voimakkaassa kasvussa. Luovien alojen kehittämisyhdistys Diges ry on selvittänyt tilaustyönä liikunta-alan yritystoiminnan laajuutta ja kasvunäkymiä. Raportin löydät Jykesin sivuilta.

 

Tapahtumatuotannon toimenpideohjelma "Kyllä tapahtuu!" on Lappeenranta-Imatra kaupunkiseudun aluekeskusohjelman julkaisu. Julkaisu tuo esiin alueen tapahtumatuotannon tilaa ja  kehittämismahdollisuuksia.  Työ on hyvä opas myös muille tapahtumatuottajille ja kulttuurimatkailutoimijoille. Julkaisun voit ladata tästä

Etelä-Pohjanmaan liitto on omassa kulttuurinvientihankkeessa koonnut kulttuurinviennin oppaan. Oppaassa käsitellään kattavasti kulttuurinviennin eri vaiheet lähetyslistasta rahoitukseen ja näyttelytilan varaamiseen.  Oppaan löydät linkistä: http://www.epliitto.fi/upload/files/kv_nettiin.pdf .