Rahoitusmahdollisuuksia maaseudun kulttuuritoimintaan
Länsi-Suomen Eurooppa toimiston tekemä rahoitusopas http://www.wfeo.fi/9
Selvitys kulttuurimatkailun kehittämiseen sopivista rahoitusohjelmista
Selvitys kulttuurimatkailun rahoitusohjelmista 22010final (pdf) (845.1 KB)
Euroopan verkostoyksikkö, EN RD Contact Point, on julkaissut sivuillaan kansainvälisen yhteistyön oppaan TNC-guide (transnational cooperation guide). Oppaan tavoitteena on selventää, mitä on Leader-pohjainen kansainvälinen yhteistyö ja opastaa kv-hankkeiden suunnittelussa ja toteuttamisessa. Opas löytyy Contact Pointin www-sivuilta: http://enrd.ec.europa.eu/leader/2007-2013/tnc-guide/en/tnc-guide_home_en.cfm
Maaseudun kulttuuritoiminnan tukemiseen on kymmeniä rahoitusmahdollisuuksia
(koottu vuonna 2008)
Kulttuuriteemaryhmä kiittää Europe Direct Eu-Tiedotuskeskusta c/o Jalasjärven aikuiskoulutuskeskusta rahoituslistauksen kokoamisesta.
Maaseudun kulttuuritoiminnan tukemiseen on kymmeniä rahoitusmahdollisuuksia paikallisesta toiminnasta alueellisen ja kansallisen toiminnan kautta kansainväliseen yhteistyöhön. Paikallisella tasolla tarkoitetaan tässä yhteydessä kylän, kunnan ja seutukunnan tasoa, alueellisella koko maakuntaan kohdistuvaa toimintaa ja valtakunnallisella tasolla koko Suomeen kohdistuvaa toimintaa. Kansainvälistä toimintaa rahoitetaan Pohjoismaiden ja lähialueiden (lähinnä Venäjä) tasolla, kaikkien Euroopan unionin jäsenmaiden tasolla ja myös EU:n ulkopuolisten maiden kanssa.
Yhteistä kaikille rahoitusmahdollisuuksille on se, että mahdolliseen rahoittajaan kannattaa ottaa yhteyttä ja hakea lisätietoa mieluummin ennemmin kuin myöhemmin. Tässä esityksessä kerrotaan lyhyesti siitä, millaiseen toimintaan rahoitusta voi hakea sekä lisätiedon lähteistä. Liikkeelle lähdetään paikalliselta tasolta, ja edetään alueellisen ja kansallisen tason kautta kansainvälisiin rahoitusmahdollisuuksiin. Toinen yhteinen piirre on se, että hakijan täytyy osallistua hankkeen rahoitukseen aina myös itse, joko rahallisesti tai työpanoksella, tai hankkeelle pitää hakea rahoitusta useammasta lähteestä joitain poikkeuksia lukuun ottamatta. Kolmantena yhteisenä piirteenä voidaan mainita se, että lähes kaikissa tapauksissa rahoitusta saa vasta jälkikäteen toteutuneiden kustannusten mukaan, joten hankkeen alkuvaiheen toiminta täytyy rahoittaa väliaikaisesti oman organisaation varoista. Edelleen, rahoituksen hakijana täytyy useimmiten olla yritys, yhdistys tai julkisyhteisö, yksittäinen henkilö voi hakea hankerahoitusta vain poikkeustapauksissa.
Juuri muita yhteisiä piirteitä eri rahoitusmahdollisuuksilla ei ole, paitsi se, että aina kannattaa kysyä apua ja neuvoja esim. käynnissä olevien hankkeiden toteuttajilta, rahoittajilta tai vaikkapa Europe Direct – tiedotuspisteistä. Kannattaa kuitenkin pitää mielessä, että mitään ihmeellistä tai käsittämätöntä hanketoiminta ja sen rahoitus ei kuitenkaan ole. Kuten eri tansseilla on omat tahtilajinsa ja askeleensa, on eri rahoitusmuodoillakin omat sääntönsä, jotka voi kyllä oppia.
Seuraavassa on esitelty keskeisiä kulttuuritoimintaankin sopivia rahoitusmahdollisuuksia, jotka on jaoteltu lähinnä sen mukaan, mistä rahoitusta voi hakea ja mistä lisätietoja saa, ja toisaalta sen suhteen, kohdentuuko rahoitus paikalliseen ja alueelliseen toimintaan vai kansalliseen tai kansainväliseen toimintaan.
Jari Alanko
Kehittämispäällikkö
Puh. 0201-458 420
Email: jari.alanko (at) jakk.fi
Paikalliset ja alueelliset rahoitusmahdollisuudet
Leader
Leader-rahoitusta maaseudun yleishyödyllisiin ja / tai elinkeinoelämää kehittäviin pienehköihin, paikallisiin hankkeisiin myöntävät paikalliset toimintaryhmät. Toimintaryhmiä on Suomessa kaikkiaan 55, joten lisätietoa ei tarvitse hakea kaukaa. Leader-rahoituksella toteutetaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa. Kullakin toimintaryhmällä on omat paikallisten tarpeiden mukaisesti suunnitellut ohjelmansa, joiden mukaan voidaan tukea esim. erilaisten tapahtumien järjestämistä, kansainvälistä toimintaa, yritysten perustamista, investointeja ja kylien kehittämistä.
Leader-rahoitus on suunniteltu nimenomaan maaseudun pienille toimijoille, ja sen hakemisen ja hankkeiden hallinnoinnin on tarkoitus olla niin yksinkertaista, ettei useimmiten turhaan kammoksuttua hankebyrokratiaa tarvitse jännittää. Toimintaryhmien henkilökunta neuvoo ja opastaa hakijoita hakemus- ja raportointilomakkeiden täyttämisessä ja muissa hankkeiden hallinnointiin liittyvissä asioissa. Leader-rahoitusta voi hakea myös yhden hengen yritys.
Leader-toimintaryhmien yhteystiedot löytyvät täältä:
http://www.maaseutu.fi/fi/index/toimintaryhma/leader-yhteystiedot.html
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan voit tutustua täällä:
http://www.maaseutu.fi/fi/index/maaseutuohjelma.html
ESR
ESR eli Euroopan sosiaalirahasto rahoittaa kehittämishankkeita alueellisella tasolla yleensä TE-keskusten (Työvoima- ja elinkeinokeskus) kautta, maakuntaliittojen ja lääninhallitusten kautta. ESR on monipuolinen rahoituskanava, joka tukee esim. työllisyyttä, osaamisen edistämistä ja erilaisia palvelurakenteita kehittäviä hankkeita. Kulttuuritoiminta voi toimia osana vaikkapa nuorten työllistymisen edistämiseen ja syrjäytymisen ehkäisemiseen, työssä jaksamiseen, työvoiman ikääntymiseen varautumiseen jne. liittyvissä hankkeissa. ESR:n avulla toteutetaan koko Suomessa kilpailukyky- ja työllisyystavoitetta, jolla on erilaisia painotuksia eri alueilla. Suunnilleen samalla tavalla toimii myös toinen rakennerahasto EAKR eli Euroopan aluekehitysrahasto, jonka tavoitteena on alueellisen kilpailukyvyn edistäminen yrityksiä, innovaatioita ja verkostoitumista tukemalla. Rakennerahastotukea voi toiminnasta riippuen hakea myös esim. ympäristökeskuksilta, tiepiireiltä, Finnveralta ja Tekesiltä.
Paras tapa aloittaa ESR-hankkeen (tai EAKR-hankkeen) suunnittelu on mennä molempia rahastoja palvelevalle www.rakennerahastot.fi – sivustolle, perehtyä ohjelmien mahdollisuuksiin ja ottaa yhteyttä lähimpään TE-keskukseen, maakuntaliittoon tai lääninhallituksen toimipisteeseen, joiden yhteystiedot löytyvät rakennerahastojen sivuilta. Rakennerahastoista voivat hakea tukea vain yritykset tai yhteisöt. Rakennerahastohankkeisiin tarvitaan aina rahoitusta myös kunnilta ja yksityisiltä (yrityksiltä tai ihmisiltä). Kunta- tai yksityisen rahoituksen erityispiirteet vaihtelevat eri alueilla, joten ne pitää tarkistaa päärahoittajalta, esim. oman alueen TE-keskukselta.
TE-keskusten yhteystiedot löytyvät täältä:
http://www.te-keskus.fi/public/Default.aspx
Maakuntaliittojen yhteystiedot löytyvät täältä:
Lääninhallitusten yhteystiedot löytyvät täältä:
Kuntien rahoitus
Kuten edellisessä kohdassa on mainittu, tarvitaan rakennerahastohankkeisiin aina kuntarahoitusta, jonka määrä ja prosentuaalinen osuus vaihtelevat sijainnin ja hanketoiminnan luonteen perusteella muutamista prosenteista noin kolmannekseen hankkeen kokonaiskustannuksista. Se, millä tavalla kuntarahoitusta haetaan, vaihtelee kunnittain ja seutukunnittain, mutta kysymällä alueelliselta päärahoittajalta esim. TE-keskuksesta se selviää.
Jotkut kunnat rahoittavat kulttuurihankkeita myös itsenäisesti, näitä mahdollisuuksia kannattaa tiedustella omasta kunnasta. Kuntien yhteystiedot löytyvät esim. Suomen Kuntaliiton Kunnat.net – palvelun kuntahakemistosta: http://www.kunnat.net.
Muu paikallinen ja alueellinen rahoitus
Lääninhallitukset myöntävät rakennerahastojen hankerahoituksen lisäksi erilaisia tukia kulttuurin edistämiseen sivistysosastojen kautta esim. nuorisoon ja liikuntaan liittyvään toimintaan. Lääninhallituksien sivistysosastojen hallinnollisessa alaisuudessa toimivat alueelliset taidetoimikunnat, joiden tehtävänä on edistää taidetta ja kulttuurielämää omilla alueillaan esim. hankerahoituksen, apurahojen, koulutuksen ja tiedonvälittämisen avulla. Alueelliset taidetoimikunnat toimivat itsenäisesti, ja niiden jäsenet nimittää lääninhallitus alueellisten taide- ja kulttuurijärjestöjen asettamista ehdokkaista. Lisätietoa lääninhallitusten tarjoamista mahdollisuuksista sekä yhteystietoja löytyy täältä: http://www.laaninhallitus.fi/.
Maakuntaliittojen kautta voi saada rakennerahastotuen lisäksi rahoitusta kulttuurin edistämiseen omissa maakunnissaan. Jokaisessa maakuntaliitossa työskentelee henkilöitä, joiden tehtäviin kulttuurin edistäminen kuuluu. Liittojen mahdollisuudet kulttuurihankkeiden rahoittamiseen vaihtelevat suuresti eri maakunnissa, joillakin liitoilla on hallinnassaan säätiöitä tai rahastoja, joiden tarkoituksena on maakunnan kulttuurin edistäminen. Maakuntaliittojen yhteystiedot löytyvät täältä: http://www.reg.fi/.
Edellisten lisäksi on olemassa satoja paikallisesti ja alueellisesti erilaisia apurahoja kulttuurin edistämiseen myöntäviä säätiöitä ja rahastoja, niiden löytämiseen auttaa ainoastaan oma aktiivisuus, asiaa kannattaa kysyä esim. maakuntaliiton kulttuuriasioista vastaavilta henkilöiltä. Erilaisista säätiöistä ja rahastoista löytyy lisätietoa valtakunnallisten rahoitusmahdollisuuksien puolelta.
Valtakunnalliset rahoitusmahdollisuudet
Opetusministeriön rahoitus kulttuuritoiminnalle
Suurin osa valtion rahoituksesta kulttuurille jaetaan kansallisille kulttuurilaitoksille ja kunnille lakisääteisinä valtionosuuksina tai – avustuksina, mutta Opetusministeriö (OPM) jakaa myös harkinnanvaraisia avustuksia kulttuurialan yhteisöille, kuten taiteen parissa toimiville yhdistyksille, taide- ja kulttuurikeskuksille ja kulttuurin tiedotuskeskuksille. Aikaisemmin mainittujen taidetoimikuntien lisäksi myös OPM voi myöntää apurahoja taiteen ja kulttuurin tekemiseen ja edistämiseen. OPM:n rahoitus voi kohdentua esim. vammaisyhteisöjen kulttuuritoimintaan, kulttuurivientiin, kulttuuritilojen rakentamiseen ja valtakunnallisille tanssitaidejärjestöille. OPM:n rahoittaman toiminnan tulee pääsääntöisesti olla valtakunnallista.
Opetusministeriö rahoittaa kulttuuritoimintaa myös EU:n rakennerahastojen, lähinnä Euroopan sosiaalirahaston ESR:n kautta. Esimerkiksi valtakunnalliseen ESR-ohjelmaan kuuluvat Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen ohjelma sekä Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalojen kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tarjoajana – ohjelma tarjoavat kulttuurialan organisaatioille mahdollisuuksia kehittää omaa toimintaansa.
Lisätietoja Opetusministeriön tarjoamista rahoitusmahdollisuuksista löytyy tuolta:
http://www.minedu.fi/OPM/Kulttuuri/kulttuuripolitiikka/rahoitus_ja_ohjaus/?lang=fi
Ja Opetusministeriön valtakunnalliset ESR-kehittämisohjelmat löytyvät tuolta:
EU:n Nuorisotoimintaohjelma
Yksi varteenotettava vaihtoehto erityisesti nuorten kulttuuritoiminnan kehittämiseen on Nuorisotoimintaohjelma, joka on tarkoitettu 13–30 –vuotiaille nuorille ja nuorten parissa toimiville yhteistyön ja kokemusten vaihdon edistämiseen. Yksi Nuorisotoimintaohjelman keskeisistä tavoitteista on kulttuurien välisen vuoropuhelun edistäminen. Kansainvälisten yhteistyöhankkeiden lisäksi ohjelmasta rahoitetaan myös paikallisia nuorisoaloitteita, jotka voivat liittyä esim. kulttuurin merkitykseen maaseudun nuorille, vapaa-ajanviettomahdollisuuksien kehittämiseen jne. Paikallisen nuorisoaloitteen tukea voi hakea jo neljän nuoren epävirallinen ryhmä, joista yhden tulee olla yli 18-vuotias. Luonnollisesti hakijana voi toimia myös yhdistys tai muu yleishyödyllinen organisaatio.
Muita Nuorisotoimintaohjelman toimintamuotoja ovat esim. nuorten ryhmätapaamiset, eurooppalainen vapaaehtoispalvelu ja erilaiset yhteistyöhankkeet paitsi EU:n jäsenmaista myös sen ulkopuolista maista tulevien nuorien kanssa. Näissä hankemuodoissa hakijalla tulee olla ulkomaisia yhteistyökumppaneita vähintään yhdestä maasta. Lisätietoja EU:n Nuorisotoimintaohjelmasta löytyy kansainvälisen henkilövaihdon keskuksen Cimon sivuilta: http://www.cimo.fi/Resource.phx/cimo/youth-in-action/youth-in-action.htx.
Säätiöt ja rahastot
Suomessa toimii satoja säätiöitä ja rahastoja, jotka jakavat vuosittain kymmeniä miljoonia euroja mitä erilaisimpiin tarkoituksiin. Suuri osa säätiöiden ja rahastojen rahoituksesta kohdentuu esim. väitöskirjojen ja opinnäytetöiden tekemiseen, mutta osa rahoituksesta voidaan käyttää myös kehittämishankkeisiin. Esim. näyttämötaidetta (teatteri ja tanssi) tukevat ainakin Jenny ja Antti Wihurin rahasto, Alfred Kordelinin yleinen edistys- ja sivistysrahasto, Suomen Kulttuurirahasto, Oskar Öflunds Stiftelse, Suomen Tanssitaiteen tukirahasto ja Timo ja Klaus Salinin muistorahasto.
Varsin hyvän kuvan säätiöiden ja rahastojen mahdollisuuksista saa Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunta ry:n Säätiöpalvelusta: http://www.saatiopalvelu.fi/fi/index.html.
On kuitenkin huomattava, että kaikki säätiöiden ja rahastojen rahoitus ei Säätiöpalvelusta löydy, joten erityisesti oman alan lehtiä ja julkaisuja kannattaa seurata.
Muu valtakunnallinen rahoitus
Kulttuurin edistäminen on oleellinen osa maaseudun kehittämistä. Maa- ja metsätalousministeriö myöntää tukea valtakunnallisille tutkimus- ja kehittämishankkeita, joiden avulla tutkitaan ja kehitetään esim. maaseudun elinkeinotoiminnan edistämistä ja monipuolistamista. Lisätietoa löytyy tuolta: http://www.mmm.fi/fi/index/tutkimus/maaseutu.html.
Taiteen keskustoimikunta myöntää avustuksia matkoihin, esiintymisiin jne. samoin kuin valtionavustuksia esim. tanssikulttuurin edistämiseen. Taiteen keskustoimikunta toimii läheisessä yhteistyössä alueellisten taidetoimikuntien kanssa. Lisätietoja Taiteen keskustoimikunnan työstä, tehtävistä ja rahoitusmahdollisuuksista löytyy tuolta: http://www.taiteenkeskustoimikunta.fi/default.htm.
Opetusministeriö myöntää rahoitusta kulttuurivientihankkeisiin, valtakunnallisiin kulttuuritapahtumiin, kuntien kulttuuritoiminnan kehittämiseen ja kokeiluihin jne. Lisätietoa OPM:n kulttuurin edistämistoiminnasta: http://www.minedu.fi/OPM/Kulttuuri/?lang=fi.
Raha-automaattiyhdistys rahoittaa suhteellisen laajoja kansallisia yleishyödyllisten yhteisöjen hankkeita, joissa toteutetaan esim. hyvinvointia, osallistumista, kansanterveysongelmien ehkäisemistä ja uusien palvelujen kehittämistä. Lisätietoja Raha-automaattiyhdistyksen toiminnasta ja avustuksista löytyy tuolta: http://www.ray.fi/avustustoiminta/index.php.
Kansainvälisen toiminnan rahoitusmahdollisuudet
Kulttuuri-ohjelma
Euroopan unioni rahoittaa kulttuurialan kansainvälistä yhteistyötä Kulttuuri-ohjelman kautta. Ohjelman avulla voidaan toteuttaa 3-5 – vuotisia hankkeita, lyhytkestoisempia yhteistyötoimia ja kulttuurialan toimijoiden kansainvälistä verkostoitumista. Kulttuuri-ohjelmassa järjestetään useimmissa tapauksissa yksi vuosittainen hakukierros yleensä syksyisin. Kulttuuri-ohjelman hankkeet ovat aidosti kansainvälisiä, joten hankkeessa tulee olla yhteistyökumppaneita vähintään kolmesta maasta jo hakuvaiheessa.
Kulttuuri-ohjelman kansallisena tiedotuspisteenä toimii Cim http://www.cimo.fi/Resource.phx/cimo/kulttuuri/k2007-2013/kulttuuri-ohjelma.htx.
Lisätietoa saa myös Euroopan komission kulttuurin pääosastolta http://ec.europa.eu/culture/eac/culture2007/cult_en.html.
Mahdollisia yhteistyökumppaneita Kulttuuri-ohjelman hankkeisiin voi etsiä Espanjan Kulttuuri-ohjelman yhteyspisteen ylläpitämästä englanninkielisestä palvelusta http://en.www.mcu.es/cooperacion/MC/PCC/BusqSocios/BusquedaSocios.html.
Nordplus
Pohjoismainen ministerineuvosto rahoittaa Nordplus-ohjelmaa, joka on tarkoitettu Pohjoismaiden ja Baltian maiden väliseen koulutusyhteistyöhön. Ohjelmassa on omat lohkonsa aikuiskoulutukselle, kouluopetukselle ja korkeakoulutukselle sekä niiden yhteistyöhön. Lisäksi ohjelmaan kuuluu Pohjoismainen kieli- ja kulttuuriohjelma Nordplus, jolla tuetaan pohjoismaisten kielten ymmärtämistä ja kulttuuria edistäviä toimenpiteitä. Nordplus-ohjelman avulla voidaan toteuttaa henkilövaihtoja ja kehittämishankkeita. Kutakin ohjelman osaa hallinnoidaan eri Pohjoismaassa, Suomessa kansallisena yhteyspisteenä toimii Cimo, jonka sivuilta saa lisätietoa kaikista ohjelman osista: http://www.cimo.fi/Resource.phx/cimo/nordplus/nordplus-etusivu.htx.
Lisäksi esim. Pohjoismainen kulttuurirahasto http://www.nordiskkulturfond.org edistää pohjoismaista kulttuuriyhteistyötä rahoittamalla yhteistyöhankkeita.
Kansalaisten Eurooppa
Kansalaisten Eurooppa – ohjelma koostuu neljästä osasta, joista erityisesti Aktiivisten kansalaisten Eurooppa – osasta tuetaan esim. ystävyyskuntotoimintaa ja kansalaishankkeita. Kulttuuri voi hyvinkin olla vaikkapa ystävyyskuntavierailun teemana, ja kansalaishankkeiden tarkoituksena on edistää eurooppalaista vuoropuhelua, jonka senkin teemana kulttuuriset asiat voivat olla. Ystävyyskuntatoiminnan avustukseen on viisi vuosittaista hakuaikaa riippuen tapahtuman tai vierailun ajankohdasta, ja kansalaishankkeille on yksi vuosittainen hakukierros yleensä loppukeväästä. Suomessa Kansalaisten Eurooppa – ohjelman yhteyspisteenä toimii kansainvälisen henkilövaihdon keskus Cimo, jonka www-sivuilta löytyy lisätietoa ohjelmasta ja sen hakuperusteista suomen kielellä: http://www.cimo.fi/Resource.phx/cimo/kansalaisten-eurooppa/kansalaisten-eurooppa.htx.
Muut kansainvälisen toiminnan rahoitusmahdollisuudet
Cimo toimii kansallisena yhteyspisteenä myös monille muille kansainvälisen toiminnan rahoitusohjelmille. Tutustumisen arvoisia ovat erityisesti aikuiskoulutuksen kehittämisohjelma Grundtvig ja ammatillisen koulutuksen kehittämisohjelma Leonardo da Vinci, jotka molemmat kuuluvat laajempaan elinikäisen oppimisen ohjelmakokonaisuuteen. Molemmissa ohjelmissa teemana voi olla esimerkiksi kulttuuriin liittyvän koulutuksen kehittäminen. Molemmat ohjelmat rahoittavat sekä opiskelija- että asiantuntijavaihtoja sekä kehittämishankkeita eri Euroopan maiden kanssa. Vaihtohankkeisiin riittää kaksi maata, kehittämishankkeisiin tarvitaan yhteistyökumppaneita yleensä vähintään kolmesta maasta.
Lisätietoja Grundtvig-ohjelmasta saa Cimon www-sivuilta: http://www.cimo.fi/Resource.phx/cimo/elinikainen-oppiminen/grundtvig.htx ja ohjelman alueellisilta tiedottajilta, joiden yhteystiedot löytyvät samoilta sivuilta kohdasta Lisätietoa Grundtvigista. Samat henkilöt toimivat myös Nordplus-ohjelman aluetiedottajina.
Leonardo da Vinci-ohjelmasta saat lisätietoa täältä: http://www.cimo.fi/Resource.phx/cimo/elinikainen-oppiminen/leonardo-da-vinci.htx.
EU:n Terveysalan toimintaohjelma rahoittaa mm. hankkeita, joilla tuetaan kansalaisten terveyden edistämistä ja ylläpitämistä, jonka osana esim. liikunnallinen tanssikulttuuri voi toimia. Lisätietoja englanniksi, ranskaksi ja saksaksi ohjelmasta saa Euroopan komission www-sivuilta: http://ec.europa.eu/health/ph_overview/pgm2008_2013_en.htm. Kansallisena yhteyspisteenä toimii Sosiaali- ja terveysministeriö http://www.stm.fi/Resource.phx/stm/index.htx.
Tutkimuksellista otetta kulttuuriasioihin edellyttää EU:n Tutkimuksen 7. puiteohjelma, joka sisältää mm. Yhteiskunta- ja taloustieteet sekä humanistiset tieteet -nimisen osan, jonka joihinkin osiin kuuluu myös kulttuuristen ilmiöiden tutkimus. Samoin liikunnallisen kulttuurin tutkimusta on mahdollista rahoittaa puiteohjelma Terveys-osasta. Lisätietoa tutkimuksen 7. puiteohjelmasta löytyy suomeksi Tekesin sivuilta: http://www.tekes.fi/eu/fin/7po/index.html.
Euroopan alueellinen yhteistyö – tavoiteohjelma rakennerahastoissa ja Euroopan naapuruus- ja kumppanuusinstrumentti ENPI rahoittavat valtioiden rajat ylittävää alueellista yhteistyötä. Karkeasti jaoteltuna Itä-Suomessa voidaan niiden avulla tehdä yhteistyötä Venäjän suuntaan, Länsi-Suomessa Ruotsiin ja Norjaan, Pohjois-Suomessa kaikkiin em. maihin ja Etelä-Suomessa Viron suuntaan. Yhteistyö on yleensä maakunnallista, joten oman idean kanssa kannattaa ensin olla yhteydessä oman maakunnan maakuntaliittoon, joiden yhteystiedot löytyvät täältä: http://www.reg.fi/.
Yhteenveto
Rahoitusmahdollisuuksia erilaisiin kulttuurin kehittämis- ja kansainvälistämishankkeisiin on siis paljon, edellä on mainittu vain osa niistä. Tässä kohtaa on syytä mainita vielä yksi hanketoiminnan pääsääntö: Hanketta ei voi suunnitella ja toteuttaa yksin. Sen lisäksi, että useimpiin rahoituksiin tarvitaan hakijaksi jonkinlainen juridinen yhteisö, tarvitaan useimmiten myös muita yhteistyökumppaneita Suomesta tai muualta. Edelleen, mainittuihin rahoitusmahdollisuuksiin sisältyy useimmiten tiedottamis- ja levittämisvelvoite, eli toiminnasta ja sen tuloksista on kerrottava muille. Tämä on luonnollista, koska kyse on useimmiten julkisista varoista, jotka kootaan veronmaksajilta. Seuraavassa on mainittu joitain yhteisöjä, joilta saa apua hankkeiden suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä tietoa rahoitusmahdollisuuksista ja potentiaalisista yhteistyökumppaneista.
Yhteistyökumppaneita, tietoa ja apua hankkeisiin:
Suomen Kylätoiminta ry eli SYTY on valtakunnallinen kylien kehittämistoimintaa ja kansainvälistymistä edistävä järjestö. SYTY edistää kylien yhteistoimintaa ja verkostoitumista yhdessä 19 maakunnallisen kylien yhteenliittymän kanssa. SYTY toimii läheisessä yhteistyössä myös paikallisten toimintaryhmien ja valtakunnallisesti myös eri poliittisten päätöksentekoelimien kanssa. SYTY toimii itse hankkeiden toteuttajana, ja sieltä saa apua ja tukea erilaisten hankkeiden suunnitteluun. Maakunnalliset kylien yhteenliittymät toteuttavat samantyyppistä toimintaa omissa maakunnissaan. SYTY:n ja kylien yhteenliittymien yhteystiedot ja lisätietoa toiminnasta löytyy helpoiten SYTY:n nettisivuilta myös ruotsiksi ja englanniksi: http://www.kylatoiminta.fi.
Leader-ohjelmaa toteuttavat paikalliset toimintaryhmät toimivat myös apuna kansainvälisten hankkeiden suunnittelussa ja partnereiden etsimisessä. Suomessa on 55 toimintaryhmää. Leader-toimintaryhmien yhteystiedot löytyvät täältä: http://www.maaseutu.fi/fi/index/toimintaryhma/leader-yhteystiedot.html
Valtakunnallisessa aluekeskusohjelmassa toimivat aluekeskukset toimivat omien alueidensa kehittämiseksi yhteistyössä monenlaisten toimijoiden kanssa sekä alueellisesti että valtakunnallisesti. Jokaisella aluekeskuksella on omat toimintaohjelmansa, joissa painotetaan kullekin alueelle erityisen tärkeitä asioita. Useat aluekeskukset ovat mukana aluekeskusten kulttuuriverkostossa, jonka tehtävänä on kehittää omien alueidensa vetovoimaa ja parantaa luovien alojen yritystoiminnan edellytyksiä. Lisätietoa aluekeskusten toiminnasta ja tehtävistä sekä yhteystiedot löytyvät täältä: http://www.intermin.fi/alue/aky.
Maaseutupoliittiseen erityisohjelmaan sisältyvät alueelliset maaseutuosiot, joita toteutetaan niillä maaseutumaisilla alueilla, jotka eivät kuulu aluekeskusohjelman piiriin. Alueellisen maaseutuosion tarkoituksena on maaseutualueiden kehittämisen painopisteiden täsmentäminen ja uusien aluekehitysmenetelmien luominen sekä kaupungin ja maaseudun vuorovaikutuksen lisääminen. Lisätietoa alueellisista maaseutuosioista löytyy täältä: http://www.tem.fi/?s=2395.
Saaristo-ohjelman tehtävä on hyödyntää saaristoisuutta, merta, järviä, jokia ja rantaviivaa aluekehityksen edistämiseksi lähinnä maaseutumaisilla alueilla. Ohjelman tarkoituksena on hyödyntää saaria, merta, järviä, jokia ja ranta-alueita aluekehityksen tukemiseksi saaristossa, rannikolla ja vesistöalueilla luonnon-, maisema- ja kulttuuriarvoja kunnioittaen. Ohjelma kohdistuu periaatteessa kaikkiin kuntiin maassa. Keskeisiä asioita ohjelmassa ovat esim. saaristo- ja vesistömatkailun kehittäminen eurooppalaisiksi vetovoimatekijöiksi ja ympäristö- ja kulttuuriasiat. Lisätietoa Saaristo-ohjelmasta löytyy täältä: http://www.tem.fi/index.phtml?s=2174.
Hyviä yhteistyökumppaneita hanketoiminnassa ovat myös paikalliset oppilaitokset, kuten ammatilliset oppilaitokset, kansan- ja kansalaisopistot, aikuiskoulutuskeskukset, korkeakoulut jne. Useimmilla niistä on laaja, monivuotinen kokemus alueellisesta ja kansainvälisestä hanketoiminnasta. Erityisesti kannattaa muistaa oppilaitokset, jotka toimivat omalla erityisalalla, vaikka ne sijaitsisivat vähän kauempanakin. Oppilaitoksilla on mahdollisuus hakea opetuksen kehittämismäärärahoja esim. Opetushallitukselta. Samoin erilaisilla järjestöillä on mahdollisuus hakea esim. valtionavustusta vapaaseen sivistystyöhän Opetusministeriöltä.
Hanketoiminnassa avutavat eri tavoilla eritoten seuraavat hanketoimintaan ja sen kehittämiseen erikoistuneet Europe Direct – verkostoon kuuluvat EU-tietokeskukset:
JAKK EU-tietokeskus Jalasjärvellä, www.jakknet.com/eu-tietokeskus, sähköposti: eu-tietokeskus@jakk.fi ja puhelin: 0201 458 420.
Oulun Eteläisen EU-tietokeskus Haapajärvellä, www.nivala-haapajarvi.fi/europedirect, sähköposti: europe.direct@nivala-haapajarvi.fi ja puhelin: (08) 764 031.
Europe Direct – tiedotusverkosto Lapland Torniossa, www.europedirectlapland.com/, sähköposti: ari.saarela@proagria.fi ja puhelin 0207 472 715.
Europe Direct – verkostoon kuuluvat myös ulkoasianministeriön Eurooppatiedotukset, joita on Suomessa yhteensä 20, joiden yhteystiedot löytyvät täältä: www.eurooppatiedotus.fi/. Eurooppatiedotus on osa valtionhallinnon EU-tiedottamista, ja sen tehtävänä on tuottaa ja välittää kansalaisille tietoa Euroopan yhdentymisestä ja Suomen toiminnasta EU:ssa.