Kuusi hyvää syytä kehittää matkailua maaseudulla

1. Matkailu on merkittävä työllisyyden ja hyvinvoinnin tuoja.

Matkailu vaikuttaa Suomessa merkittävästi kansantalouteen ja työllisyyteen. Pelkän matkailun bruttokansantuote-osuus on 2,3 prosenttia ja tyypillisten matkailutoimialojen 3,8 prosenttia. Työllisyyteen ja valtiontalouden veroker-tymään matkailu vaikuttaa enemmän: 4 miljardia eli 5,4 prosenttia.  Matkailutoimiala työllistää 130 500 henkilöä.  Työpaikoista noin 10 prosenttia on maaseudun matkailun mikroyrityksissä, joita on arviolta 4900 kappaletta.  Matkailuala työllistää erityisesti nuoria. Uusia yrityksiä syntyy eniten ohjelmapalvelualalle, jotka hyödyntävät maaseudun luontoa toimintaympäristönään. Pääosa matkailutarjonnasta on suurten keskusten ulkopuolella.

2. Suomen talous kasvaa matkailun kautta.

Matkailu on paikkasidonnainen elinkeino; matkailualan työpaikkoja ja paikallista kehittämistyötä ei voida siirtää muihin maihin eikä muille paikkakunnille. Yrittäjä itse tekee päätöksen oman työpaikkansa säilymisestä, tosin markkinaehtoisesti. Matkailu pysyy työvoimavaltaisena. Erityisesti maaseudulla matkailu aikaansaa monia ker-rannaisvaikutuksia muille elinkeinoille, kuten rakennusteollisuudelle, elintarviketeollisuudelle ja muille palveluille, esimerkiksi kyläkaupalle. Matkailu tuo monipuolisemmat ja laadukkaammat palvelut paikallisille asukkaille sekä auttaa ylläpitämään perusinfrastruktuuria, jonka pohjalle voidaan kehittää muuta elinkeinotoimintaa.

3. Matkailu on suuren kasvupotentiaalin omaava palveluala.

Teollisuustuotannon suhteellisen osuuden supistuessa Suomen on panostettava uusiin talouskasvua ja hyvin-vointia tuoviin aloihin. Palvelualat ja matkailu niiden osana on yksi potentiaalisimmista. Matkailun kasvupotentiaali on lähes rajaton, sillä matkailu kasvaa koko ajan. Ulkomailta Suomeen suuntautuvan matkailun kehittäminen on kansantalouden ja alueiden näkökulmasta tehokkain tapa lisätä Suomen matkailusta saamia tuloja. Matkailu on ainoa viennin ala, jonka kulutus tapahtuu Suomessa ja joka maksaa toiminnastaan arvonlisäveroa.

4. Matkailu on alueellisesti merkittävä elinkeino Suomessa.

Matkailuelinkeinon merkitys alueen taloudelle on suhteellisesti suurin Uudenmaalla, Lapissa, Kainuussa ja Ahvenanmaalla, joissa myös ulkomaalaisten matkailijoiden osuus on suurin. Matkailuelinkeinon paikallinen merkitys korostuu erityisesti syrjäisillä alueilla sijaitsevissa matkailukeskuksissa. Joillakin alueilla matkailu on lähes ainoa vaihtoehto säilyttää alueen elinvoimaisuus. Esimerkiksi valtion 35 kansallispuiston ja 7 retkeilyalueen palveluihin sijoittama euro palautuu paikallistalouteen takaisin jopa 20-kertaisesti, joissakin kansallispuistoissa vieläkin voimakkaammin. Väljästi asutulla maaseudulla matkailun kasvavat vetovoimatekijät - puhdas luonto, tila ja hiljaisuus - ja toimintaympäristö ovat myös parhaimmillaan.

5.    Kasvun takaamiseksi tehdään pitkäjänteistä ja systemaattista yhteistyötä.

Matkailun toimijoiden, mukaan lukien maaseudun matkailutoimijat, yhteinen tahtotila luo Suomen matkailulle yhteisen valtakunnallisen kehittämisen suunnan. Maaseudun matkailun toimijoiden on otettava omalta osaltaan vastuu matkailun strategisesta kehittämisestä ja osuutensa sen kokonaiskasvusta. Pienten maaseutumatkailuyritysten tarjoamat palvelut tuovat lisäarvoa ja ainutlaatuisuutta koko matkailukenttään.

6.    Suomen maaseudun matkailullisten vahvuuksien säilyminen ja kestävä hyödyntäminen on turvattava.

Monimuotoinen luonto, suomalainen kulttuuri, toimiva infrastruktuuri, korkea elintaso ja elämisen laatu, joihin sisältyvät myös hyvä sisäinen ja ulkoinen turvallisuus, ovat matkailumme perusta. Ulkomaalaiselle vapaa-ajanmatkailijalle luonto, osaltaan sen läheinen sijainti keskusten lähellä ja siihen liittyvät aktiviteetit ovat merkittävimmät syyt valita Suomi matkakohteeksi. Suomi houkuttelee myös uutuuden viehätyksellään ja lähialueen matkailijoita otollisella sijainnillaan. Näiden vahvuuksien säilymistä edistävän työn on oltava pitkäjänteistä ja kestävän matkailun periaatteet huomioivaa.