Ajankohtaista

30.10.2017 11.04

Paikallisyhteisöjen on tartuttava globaaleihin virtoihin

Ilkka Lehtola

Tämä teema nousi esille eduskunnan Pikkuparlamentin Kansalaisinfossa 3.10.2017 järjestetyssä Miksi lähempi on parempi? -seminaarissa, jossa pohdittiin paikallisyhteisöjen kehittämistyön tavoitteita ja merkitystä. Tapahtumassa nousi esille erityisesti paikallisyhteisöjen elinvoima, lähipalvelut ja läheisyyden ekonomia sekä maakuntauudistuksen tarjoamat mahdollisuudet ja uhat.

IMG_20171003_160357Maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Anne Kalmari (kesk.) korosti tervehdyspuheessaan osallisuuden ja verkostojen merkitystä kylien kehittämisessä. Hän kannusti edistämään Maaseutuparlamentissa julkaistun maaseutupoliittisen julkilausuman tavoitteita. Maaseutu tulee ajatella uusiksi, ja sen monet mahdollisuudet tulee tunnistaa ja hyödyntää. Maaseudun näkökulmat tulee entistä vahvemmin sisällyttää osaksi poliittista keskustelua ja päätöksentekoa.




 

IMG_20171003_162228_1Emeritusprofessori Hannu Katajamäki korosti arjen ympäristöjen erilaisuutta. Olisi tärkeää keskustella siitä, miten Suomen maantieteellinen monipuolisuus voisi parhaiten palvella maamme kehittämistä. Hän pohdiskeli elinvoiman käsitteeseen sisältyviä tekijöitä, kuten ympäristön monipuolisuutta, taloutta, elinkeinoja, työllisyyttä, osaamista, demokratian organisointia, palveluja ja infrastruktuuria.

 

Katajamäki korosti, että paikallisyhteisöjen on kyettävä kohtaamaan muutokset. Maailmassa on globalisaation myötä erilaisia virtoja, joita paikallisyhteisöjen tulisi osata hyödyntää. Paikallisyhteisöt lisäävät elinvoimaansa, jos ne osaavat hyödyntää kysyntää.

 

Puheenvuoron pääteema oli läheisyyden ekonomia, jota on käytetty etupäässä maaseutupoliittisena käsitteenä. Katajamäki painotti, että yhdyskuntasuunnittelussa tulisi ottaa huomioon, että työpaikat, palvelut ja kulttuuri olisivat helposti saavutettavissa. Maaseudulla tehostamisen ja keskittämisen politiikka rapauttaa jatkuvasti läheisyyden ekonomiaa.

 

Katajamäki korosti, että maaseudulla yhdenvertaisuus mekaanisesti sovellettuna johtaa kansalaisten epäoikeudenmukaiseen kohteluun. Maaseudun asukkaan on ensin päästävä palvelujen luokse, ennen kuin tämä voi olla yhdenvertainen muiden kanssa. Mikäli mekaaninen yhdenvertaisuusperiaate toteutuu, maaseudulta kuoriutuu yhä enemmän elinvoimatekijöitä pois. Sen sijaan tarvitaan eriyttäviä keinoja siten, että tietyt asiat ovat mahdollisia tietyillä paikkakunnilla, mutta eivät toisilla paikkakunnilla. Katajamäki otti esimerkin 1990-luvun perusturvakokeilusta, joka tyrmättiin sillä, että se rikkoo yhdenvertaisuutta.

 

Katajamäen näkemys on, että tarvitaan erityyppisiä paikallisyhteisöjä ja niiden moninaisuudesta syntyy mielenkiintoisia asioita. Muutaman vahvan kaupunkiseudun varassa ei maata vielä kehitetä. Sen sijaan tulisi luoda monipuolisia mahdollisuuksia erilaisille paikallisyhteisöille kehittyä niiden omista lähtökohdista käsin. Pitää myös varautua siihen, että Suomeen saapuu lisää pakolaisia ja turvapaikanhakijoita. Tarvitaan työperäistä maahanmuuttoa. Kaikki eivät voi sijoittua suurimmille kaupunkiseuduille, vaan on hyödynnettävä koko maan mahdollisuudet.

 

IMG_20171003_165433Kyläyhdistyksen puheenjohtaja Mikko Pietilä kertoi Tammelan kunnassa sijaitsevan Teuron-Kuuslammen kyläyhdistyksen toiminnasta ja toiminnan ehdoista. Aktiivinen kyläyhdistys on organisoinut monenlaista toimintaa: muun muassa rakentanut monitoimihallin, perustanut kahvion, järjestänyt erilaisia ilmaistapahtumia sekä tarjonnut harrastusmahdollisuuksia. Kyläyhdistys on palkannut myös kyläavustajan pitkäaikaistyöttömistä.

 

Pietilä korosti, että kyläyhdistyksen toiminnallisuus tulee siitä, että pidetään hinnoittelu edullisena ja kaikki kyläläiset yhdistyksen jäseninä. Vapaa-ajan asukkaita on myös mukana toiminnassa. Yhdistys on kerännyt rahaa niin, että pystytään pyörittämään yhdistystä ja hankkimaan uutta. Yhdistyksessä luotetaan toisiin, ja vastuuta annetaan niin, etteivät tehtävät kasaudu samoille henkilöille. Kyläavustajaa lukuun ottamatta kenellekään ei makseta palkkaa tai kulukorvauksia.

 

Kyläavustajan palkkaaminen pitkäaikaistyöttömistä on ollut viime vuosina hankalaa. Aiemmin työvoimatoimistosta sai listan, keihin työttömiin yhdistys voi ottaa yhteyttä. Nyt on kyläavustaja palkattava hankkeen kautta, eikä yhdistys saa tietoja, kuka kuuluu yli 500 päivää työttöminä olleiden joukkoon.

 

Kyläyhdistys on reagoinut kunnan päätöksiin, mistä ovat esimerkkinä kyläkoulun lakkautus­suunnitelmat. Toistaiseksi koulun lakkautus on pystytty estämään. Pietilä kyseenalaisti kunnan perustelut kouluverkoston kehittämisessä. Kun takavuosina Teuron-Kuuslammen kyläyhdistys teki oman kouluverkkoselvityksen, tulos oli, että koulujen lakkauttaminen olisi tullut kunnalle kalliimmaksi kuin niiden säilyttäminen. Kunnan käyttämä konsultti ei ollut huomioinut kustannusarvioissaan koulukuljetuksia ja käytti muutoinkin virheellisiä tietoja.

 

IMG_20171003_172248Suomen Kylätoiminta ry:n puheenjohtaja Petri Rinne pohdiskeli, kuinka kylätoiminnan on uudistuttava ja pyrittävä vastaamaan kansallisiin ja globaaleihin megatrendeihin. Päättäjät haluavat korostaa, että olemme sitä moderneimpia, mitä kaupungistuneimpia olemme. Kuitenkin harva asutus ja maaseutumaisuus ovat niitä ominaisuuksia, millä Suomi EU:ssa erottuu muista maista.


Puolet Suomen yrityksistä on maaseudulla, jos myös maatilat lasketaan mukaan. Rinne muistutti, että useimmat kaupungit saavat maaseutualueiden ansiosta myös maaseuturahoitusta. Maaseudulla on työvoimapulaa, joten tulisi pohtia, miten kaupungeista saataisiin työvoimaa virtaamaan maaseudulle. Lisäksi kylätoiminnassa talkootyöllä on merkittävä rooli. Uusia mahdollisuuksia on avautumassa. Kestävyys on yksi suomalaisen kylätoiminnan nouseva teema. Puhutaan vähähiilisistä kylistä.


Rinne piti tärkeänä, että EU:n yhteinen maatalousbudjettirahoitus saadaan säilymään myös seuraavalla rahoituskaudella 2021–2027. Uhkana on, että Brexit leikkaa noin 15 prosenttia budjetista, ja EU uudet prioriteettialueet, kotouttaminen ja sisäinen turvallisuus myös pienentävät budjetin kokoa. Sitä pitäisi paikata kansallisin varoin. Lisäksi kylätoiminnassa tulisi tarttua sellaisiin teemoihin, jotka ovat EU:lle tärkeitä. Esimerkiksi kotouttaminen voidaan hoitaa maaseudulla mallikkaasti. Palveluja tulee puolustaa ja kehittää, kuten kouluja ja henkilö- ja tavarankuljetusliikennettä. Kylätoimikunnat palkkaavat kyläavustajia, mutta ongelmana on työllistämismäärärahojen puute. 

 

Seminaarin päätteeksi kokoontui kansanedustajapaneeli pohtimaan paikallisen kehittämisen ja maakuntauudistuksen tarjoamia mahdollisuuksia ja uhkia.


IMG_20171003_174017

 
















Kansanedustaja Sari Essayah (kd.) oli huolissaan demokratian tasapuolisesta toteutumisesta. Hän ei ole vakuuttunut maakuntauudistuksesta, koska se siirtää merkittävän osan kuntien verovaroista maakunnille. Maakuntahallintouudistus tulee nostamaan keskuskaupunkien painoarvoa. Tulevissa vaaleissa maakuntavaltuustoissa on suuri edustus suurista kaupungeista ja pienistä kunnista saadaan vähän edustajia. Kylätoiminnan merkitys kasvaa entisestään maakuntauudistuksessa. Pitää löytää tapoja, joilla ihmiset kokevat osallisuutta. Syntyy vaikeuksia, jos ihmiset alkavat kokea, ettei ole mahdollisuutta osallistua yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. 

 

Hanna Halmeenpää (vihr.) kannusti unohtamaan hallinnolliset ja byrokraattiset rajat, koska toiminta lähtee ihmisistä. Maakuntauudistuksessa on tärkeää, että ihmiset ajattelevat asiaa paikallisen hyvinvoinnin eli yhteisön kannalta. Halmeenpää korosti, että maaseudulla asuu ihmisiä, jotka haluavat asua siellä huonoista liikenneyhteyksistä huolimatta. Ihmiset ovat taitavia keksimään ratkaisuja esimerkiksi digitaalisissa WhatsApp- ja Facebook-ryhmissä ja perustamaan kimppakyytiryhmiä lasten harrastuskuljetuksia varten.

 

Antti Rantakangas (kesk.) oli huolissaan järjestötoiminnan vähenemisestä. Kylätoiminta tarjoaa kuitenkin mahdollisuuksia tehdä konkreettista työtä kyläläisten hyväksi. Lisäksi kyläläisten tulisi aktivoitua ja äänestää maakuntavaaleissa. Muutoin Vapaavuoren edustama poliittinen linja saa vallan, ja tämä on maaseudulle huono vaihtoehto.

 

Jari Myllykoski (vas.) näki maakuntauudistuksessa ison mahdollisuuden, kunhan poliittinen päätöksenteko tuodaan lähemmäksi ihmisiä. Kunnat eivät pelasta kyliä, vaan ne haluavat eroon kyläkouluista, koska ne ovat rasitteita tilinpäätösten taseissa. Sote-uudistuksen myötä vapautuu lisää tiloja, jotka ovat tulevina vuosina rasitteena kuntien taseissa. Myllykoski pelkäsi, että jos maakunnalla ei ole oikeutta verojen keräämiseen ja jakamiseen, käy huonosti. Maakuntauudistus antaa kuitenkin mahdollisuuksia, kunhan pystytään huolehtimaan, että kaupunkiseutujen kaupungit eivät ota kaikkia palvelutyöpaikkoja kaupunkeihin. Julkisella sektorilla on tehostettu niin paljon toimintoja, ettei kaikille ole enää työtiloja. Jos laajakaistayhteydet toimisivat kaikkialla moitteettomasti, maaseudulta käsin olisi mahdollisuus tehdä osa työviikosta etänä kotoa käsin.

 

Ritva Elomaa (ps.) kaipasi maaseudulle harrastustoimintaan vapaaehtoisia vetäjiä, jotka voivat järjestää erilaista kulttuuri- ja liikuntatapahtumia. Maaseudun ihmisten on noustava sanomaan mielipiteensä ja tuomaan ehdotuksia ja mahdollisuuksia enemmän esille.


Seminaari on katsottavissa kokonaisuudessaan Suomen Kylätoiminta ry:n Facebook-sivuilta


Tilaisuuden järjestivät Suomen Kylätoiminta ry ja eduskunnan kylätoimintaverkosto.

Muistion laati ja valokuvat otti:

Ilkka Lehtola

MANE:n Kansalaistoiminta ja hyvinvointi -verkostohanke

Itä-Suomen yliopisto

p. 050 355 2473

ilkka.lehtola@uef.fi




Palaa otsikoihin



Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä