Kuntavaaliehdokas

Tunnista ja hyödynnä kuntasi kaikki mahdollisuudet
- näe monipuolinen maaseutu

Kuntapäättäjänä on sallittua olla luova, se on suorastaan toivottavaa! Uudista kuntaa kuntalaisia - kyliä ja kortteleita - sekä muita kumppaneita osallistaen, ihmisten osaamista hyödyntäen ja ketterästi kokeillen uusia toimintatapoja. Edellytä kokonaisvaltaista valmistelua ja avointa päätöksentekoprosessia kaikissa asioissa.

Maaseutupolitiikan neuvosto nostaa esiin kuntavaaleissa 2017 tulevaisuuden kunnan 1. sivistysrooli, 2. hyvinvointirooli, 3. osallisuus- ja yhteisörooli, 4. elinkeino- ja työllisyysrooli, 5. elinympäristörooli, 6. kehittäjä ja kumppanirooli. Kaikissa näissä tarvitaan tulevilta kuntapäättäjiltä rohkeutta nähdä oman kunnan maaseudun monipuoliset mahdollisuudet ja luoda puitteet niiden toteuttamiselle.

Maaseutupolitiikan blogissa nostetaan kevättalven aikana esiin maaseutunäkökulma tulevaisuuden kunnan rooleissa. 

1. Kunnan sivistysrooli

Kunnan sivistysrooli luo pohjaa koko kunnan menestykselle tulevaisuudessa. Näe sivistyspalvelut osana kunnan muuta toimintaa, kokonaisuutena, joka tukee kaikkien kuntalaisten arjen hyvinvointia. Sivistyspalveluista päätettäessä huomioi laatu ja saatavuus.

Alakoulun saavutettavuus on tärkeä lasten tulevaisuudelle. Ammatillisen koulutuksen saavutettavuus vaikuttaa paitsi opiskelijoihin myös alueen elinkeinojen kehitykseen. Toimivat kulttuuripalvelut ja kirjastot ovat osa kunnan vetovoimaa.

On yhä tärkeämpää, että kunnissa haetaan kumppanuuksien kautta ratkaisuja arjen tärkeiden palveluiden saavutettavuuden turvaamiseksi. Tee rohkeita ja yhteiskuntavastuullisia päätöksiä, joissa huomioidaan erityisesti

  1. lapsivaikutukset aina kouluverkkosuunnittelun yhteydessä.
  2. kouluverkon muutosten vaikutukset muihin palveluihin ja niiden saatavuuteen/saavutettavuuteen.
  3. taloudellisesti kannattavia vaihtoehtoja, kuten esimerkiksi monipalvelukeskuksen perustaminen koulun yhteyteen.[1]

2. Kunnan hyvinvointirooli

Vuoropuhelun kautta lähtevä ja omavastuuta lisäävä toiminta mahdollistaa uutta hyvinvointia edistävää toimintaa. Arjen hyvinvoinnin edistämisessä tarvitaan kuntapäättäjiltä ennakkoluulotonta ja sektorirajat ylittävää yhteistyötä. Kulttuurin, liikunnan ja paikallisten yhteisöjen toiminnan tukeminen on yksi kunnan keskeinen tehtävä.

Viimeistään nyt on aika ottaa käyttöön palveluseteli sote -palveluiden yhteyteen. Tämä edistää paikallisten palveluiden tarjontaa ja moniyrittäjyyttä, myös maaseutualueilla. Jos markkinoita ei ole, vaadi, että kunnassasi otetaan käyttöön tuottamistapana julkinen palveluvelvoite (SGEI) -menettely. Tee rohkeita ja yhteiskuntavastuullisia päätöksiä, joissa huomioidaan erityisesti

  1. maaseutuvaikutukset taajamien ulkopuolella asuvien kuntalaisten näkökulmasta. Ota huomioon haavoittuvimmassa tilanteessa olevat asukkaat sekä heidän mahdollisuutensa käyttää palveluita. 
  2. kokonaistaloudellisesti kannattavat vaihtoehdot, kuten monipalvelukeskuksen perustaminen kyliin ja maaseutualueiden taajamiin. Mieti myös, voisiko lähipalvelut järjestää yhteiskunnallisten yritysten tai osuuskuntien kautta.
  3. nykyisten resurssien hyödyntäminen hyvinvointikertomusten kokoamisessa sekä hyvinvointipalveluiden suunnittelussa, järjestämisessä ja tuottamisessa.
    Huomioi kylien yhdistykset, kulttuuritoimijat ja yrittäjät, heillä on paljon tietoa ja osaamista.
  4. luonnon kestävä hyödyntäminen terveys- ja hyvinvointipalveluiden tuottamiseksi kustannustehokkaasti. Kunta saa lisää työpaikkoja ja kuntalaisten hyvinvointi paranee. 
  5. julkinen palveluvelvoite (SGEI) -menettely palveluiden tuottamistapana siellä missä paikallisia markkinoita ei ole eikä synny.

3. Kunnan osallisuus- ja yhteisörooli

Kuntalaisten kiinnostus ja halu sitoutua oman asuinalueensa ja kunnan kehittämiseen on kunnalle voimavara. Vapauden ja vastuun kohdatessa asukkailla on selkeästi kiinnostusta hoitaa itse omaan kuntaansa liittyviä asioita ja kehittää tilanteeseen sopivia ratkaisuja.

Paikallinen yhteisöllisyys syntyy innostuneista kuntalaisista, jotka toimivat yhteisen hyvän eteen ja näkevät yhteisön tavoittelemisen arvoisena. Tee rohkeita ja yhteiskuntavastuullisia päätöksiä, joissa huomioidaan erityisesti

  1. kuntalaisten aidon osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuudet jo varhaisessa suunnitteluvaiheessa, esimerkiksi osallistavan budjetin tai suunnitteluosallisuuden kautta. Nämä on hyvä kirjata kuntastrategiaan.
  2. kunnan ja järjestöjen yhteistyön pelisääntöjen merkitys. Niistä pitää sopia ja ne on hyvä myös kirjata esimerkiksi kuntastrategiaan.
  3. olemassa olevien kolmannen ja neljännen sektorin voimavarat ja tarpeet esim. kokoamalle heidät yhteen kumppanuuspöytään tai toteuttamaan maaseutuvaikutusten arviointia. Näin tieto olemassa olevista resursseista saadaan esille ja niitä voidaan hyödyntää paremmin, kaikkien tavoitteita tukien.
  4. mahdollisuus luoda uutta tärkeää ruohonjuuritoimintaa, esim. tilojen, tilaisuuksien ja osallistavien prosessien kautta, jotka ovat omiaan tukemaan uuden toiminnan ja hyvinvoinnin syntymistä.

4. Kunnan elinkeino- ja työllisyysrooli

Kunnanvaltuutettuna päätät, millaisen pohjan luot kuntasi taloudelliselle kehitykselle. Hankinnat ovat yksi strateginen väline, jolla on suuri merkitys kunnassa toimiville yrityksille, aluetaloudelle ja maaseudun elinvoimaisuudelle. Hankintaprosessien avoimuus, ennakkoviestintä ja aktiivinen vuoropuhelu paikallisten toimijoiden kanssa luovat edellytyksiä heidän osallistumiselleen hankintakilpailuun. 

Sinä tulet olemaan mukana, kun on aika päättää miten kuntasi osallistuu seuraavan EU:n ohjelmakauden toteutukseen. Osallistuuko kuntasi periaatteellisesti sekä rahoituksellisesti Leader-toimintaryhmien toimintasuunnitelmiin? Sillä on konkreettista merkitystä uusille mahdollisille yrittäjille ja yritysten kehittämiselle kuntasi alueella. Kannattaa olla tietoinen myös yrityksille tarjolla olevista tuista ja -palveluista sekä aktivoida yrityksiä hyödyntämään niitä oman paikkakuntansa elinvoiman ja kilpailukyvyn lisäämiseksi.

Kunnat maksavat pitkäaikaistyöttömyydestä puoli miljardia euroa valtiolle joka vuosi. Tämän passiivisen rahan voi suunnata kunnissa toimiville, pitkäaikaistyöttömiä työllistäville paikallisille yrityksille ja yhdistyksille.

Ota aktiivinen rooli kuntasi elinkeino- ja työllisyyspolitiikassa, luo edellytykset paremmalle tulevaisuudelle. Tee rohkeita ja yhteiskuntavastuullisia päätöksiä, joissa huomioidaan erityisesti

  1. hankintalain antamat mahdollisuudet paikallisen tarjouspyynnön mahdollistamiseksi.
  2. hankintojen ympäristö- ja sosiaaliset vaikutukset sekä yhteiskuntavastuullisuus.
  3. passiivisen rahan suuntaaminen aktiivisille yhdistyksille ja yrityksille, joilla on mahdollisuus työllistää pitkäaikaistyöttömiä tai vaikeasti työllistyviä.
  4. kansainvälistymisen mahdollisuudet, myös maahanmuuttajien kotouttamisessa sekä matkailuelinkeinon kehittämisessä.

5. Kunnan elinympäristörooli

Kuntapäättäjänä käytät valtaa maankäytön ohjauksessa ja kaavoituksessa. Näillä vaikutetaan kunnan elinvoimaisuuteen ja arjen sujuvuuteen. Luo elinvoimaisuuden edellytyksiä kaikille kunnan alueille, taajamasta sivukylille. Esimerkiksi päivitettävänä oleva maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) antaa siihen jatkossa entistä paremmat mahdollisuudet.

Kuntalaisen arjessa infrastruktuuri muodostaa tärkeän kokonaisuuden, joka kuitenkin on hajautunut eri toimijoiden hallinnoimaksi toiminnaksi. Kunnan kannattaakin ottaa aktiivinen rooli ja varmistaa, että eri infraverkostojen toimivuus selvitetään. Tee rohkeita ja yhteiskuntavastuullisia päätöksiä, joissa huomioidaan erityisesti

  1. infraan liittyvä suunnittelu, joka kannattaa tehdä kokonaisuutena. Samoin sen kunnossapito suunnitella ja toteuttaa yli toimirajojen.
  2. kyläkaavojen merkitys kunnan elinvoimaisuuteen.
  3. kattavan ja saavutettavissa olevan nopean laajakaista- tai valokuituverkon merkitys kunnan elinvoimaisuudelle ja kuntalaisten yhdenvertaisuudelle.

6. Kunnan kehittäjä- ja kumppanirooli

Kunnat, joissa osataan hyödyntää paikallisia vahvuuksia menestyvät. Kuntapäättäjänä sinun tehtäväsi on löytää ne vahvuudet sekä lisäksi ennakoida toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia. Sinä olet mukana sopimassa kunnan kehittämisen painopistealueista sekä niihin sopivista toimintatavoista.

Hyvinvoinnin, elinvoiman sekä demokratian edistäminen tapahtuu nykyistä enemmän kumppanuudessa kuntalaisten, yritysten ja kolmannen sektorin toimijoiden kesken, hyödyntäen toimijoiden erilaista osaamista. Eri paikoissa on erilaisia tarpeita, mutta myös voimavaroja!

Haluamme kannustaa sinua kuntavaaliehdokkaana, kunnanvaltuutettuna ja puolueaktiivina tutustumaan oman kuntasi vahvuuksiin ja toimintaympäristöön, kuntalaisiin sekä kunnassasi toimiviin yhdistyksiin ja yrityksiin. Huolehdi, että omassa kunnassasi otetaan huomioon myös maaseudun tuomat vahvuudet ja mahdollisuudet.

Vaadi, että kunnassasi tehdään osallistava, avoin ja kumppanuutta edistävä maaseutuvaikutusten arviointi (MVA) kuntastrategian laatimisen yhteydessä sekä laajemmin myös kumppanuustoimintamallien rakentamisessa.


Maaseutupolitiikan neuvosto
PL 30, 00023 Valtioneuvosto
maaseutupolitiikka@mmm.fi

Christell Åström, pääsihteeri,
maa- ja metsätalousministeriö,
Puh. 029 516 2030
etunimi.sukunimi@mmm.fi

Maaseutupoliittiset painopisteet pdf


[1] monipalvelukeskuksen palveluita voivat olla mm. päiväkoti, alakoulu, ruokapalvelu, ikäihmisten päiväpalvelut, nuorisotyöpaja, kirjaston sekä opetuksen etäpalvelupiste, sairaanhoitajan ja sosiaalityöntekijän vastaanotto sekä kulttuuri- ja liikuntapalvelut.





Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä