Maaseutupolitiikan blogi

Blogissa maaseutupolitiikan asiantuntijat kirjoittavat ajankohtaisista maaseutupoliittisista aiheista ja tuovat esiin maaseudun näkökulmaa yhteiskunnallisessa keskustelussa pinnalla oleviin asioihin. Blogiin otetaan vastaan aiheeseen sopivia vieraskynäkirjoituksia. Jos haluat tarjota kirjoitusta, ota yhteyttä teemaverkostojen erityisasiantuntijoihin tai Antonia Husbergiin, antonia.husberg(a)mmm.fi.
3.2.2017 15.00

Aikaa koulukeskusteluun

Sami Tantarimäki

Aikalisä, lisäaika, jatkoaika – urheilumaailma tarjoaa monia mainioita termejä arkikäyttöön. Aikalisän koittaessa peli pysäytetään hetkeksi toisen joukkueen toiveesta. Jatkoajalla taas tarkoitetaan ylimääräistä peliaikaa, joka pelataan tasatulokseen päättyneen peliajan jälkeen. Jatkoajasta puhutaan joskus myös lisäaikana.

Kaikissa näissä tilanteissa on kyse siitä, että saadaan lisää aikaa hakea ratkaisua – yleensä siihen, että löytyy voittaja ja häviäjä. Yhteistä on myös se, että käyttöön saatu aika on rajallinen.

Varsin usein arjen päätöksentekotilanteissakin tunnutaan hakevan vain voittajaa, joskus jopa enemmän kuin ratkaisua. Tasapeliin on vaikea tyytyä. Nämä termit ja tilanteet ovat tuttuja myös kouluverkkokeskustelusta, jonka osalta nyt pelataan hieman jälkipeliä ja haetaan tuntumaa tuleviin koitoksiin.

Aikalisän paikka

Kouluverkkosuunnittelun kuluessa aikalisä koittaa usein valmistelun ontuessa ja/tai talouden taklatessa. Pidempää jatkoaikaa tai lisäaikaa myönnetään suunnitelmien muuttuessa, ratkaisun löytymisen vaikeutuessa tai enemmistön tahtona.

Aikalisä voi koittaa sitenkin, että valmiit suunnitelmat ja päätökset hylätään osallistavamman suunnittelun toteuttamiseksi tai investointitarpeen tarkistamiseksi (esim. Pöytyä ja Tammela).

Kun lisäaikaa annetaan, sitä saadaan tai tarjoutuu, niin käytetään se sitten uutena mahdollisuutena, ja ennen kaikkea mahdollisuutena uuteen. Pyritään paremman ratkaisun ohella saman tien myös arvioimaan ja ottamaan opiksi aiemmista vaiheista. Tämä koskee kaikkia keskustelun ja suunnittelun osapuolia.

Vastineeksi lisäaikaa ja työrauhaa

Vastikkeellisuus, palvelut ja työrauha ovat tarkastelun arvoisia näkökulmia aiheeseen. Mustavalkoisen ”lakkautetaan – ei lakkauteta” -ajattelun vallitessa ei juuri käydä laajempaa keskustelua vaihtoehtoisista palveluratkaisuista, yhteisvastuista tai uusista yhteistyömuodoista.  Lakkautusuhka on voinut roikkua pitkään ja lisäajatkin on käytetty moneen kertaan, mutta millä tuloksilla?

Esimerkiksi koulun toiminnan ”vastikkeettoman” jatkoajan sijaan voitaisiin vaikka sopia yhdessä vastuista, velvoitteista ja tavoitteista se suhteen, mitä palveluita koulurakennuksessa halutaan ylläpitää, miten niitä ylläpidetään ja millä aikavälillä. Sen mukaan toiminta sitten jatkuisi tai olisi jatkumatta sovitun ajanjakson jälkeen.

On myös tarpeen sanoa selkeästi ääneen, kun paineita palveluverkon tarkistamiselle ei ole.  Olennaista työrauhassa on nimenomaan se, että se koskee kaikkia osapuolia kouluyhteisön jäsenistä kunnan viranhaltijoihin ja päättäjiin.

Aikaa keskustella, arvioida ja suunnitella

Pää kolmantena jalkana juostessa käytetään päätä juoksemiseen ajattelemisen ja rauhoittumisen sijaan, pakinoi Claes Andersson osuvasti aikoinaan.

Kiire lyö leimansa myös kouluverkkosuunnitteluun, vaikka ajan ottaminen tai antaminen on paljolti omissa käsissä. Ajattelu- ja toimintatapaa muuttamalla voisi säästyä aikaa, vaivaa ja lopulta rahaakin. Osallistavammalle toimintatavalle on tilausta, kuten Kunnallisalan Kehittämissäätiölle tehdystä suomalaisen kouluverkkosuunnittelun tilaa ruotivasta tutkimuksesta ilmenee. Se julkaistaan alkuvuodesta.

Tulevia koitoksia ajatellen olennaista on sekin, että tulevaisuuden kuntaa kutsutaan sivistyskunnaksi. Siihen on toki syynsä, mutta myös tämän roolin merkitystä ja mahdollisuuksia on hyvä pysähtyä pohtimaan.

Sami Tantarimäki

Kirjoittaja on suunnittelija, FT, Turun yliopiston Brahea-keskuksessa. Hän osallistuu MANEn Elämänlaatu-verkoston toimintaan, toimii Varsinais-Suomen kylät ry:n puheenjohtajana ja on mukana Leader Varsin Hyvä ry:n toiminnassa.

Lisäksi aiheesta e-julkaisut:

Tantarimäki, Sami & Törhönen, Anni 2016. Kouluverkko, palveluverkko ja arki. ARTTU2-tutkimusohjelman julkaisuja 11/2016, Suomen Kuntaliitto.

Tantarimäki, Sami & Törhönen, Anni 2016. Kouluverkkomuuttukset ARTTU2-kunnissa 2000-luvulla. ARTTU2-tutkimusohjelman julkaisuja 2/2016, Suomen Kuntaliitto.

 


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi




Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä