Maaseutupolitiikan blogi

Blogissa maaseutupolitiikan asiantuntijat kirjoittavat ajankohtaisista maaseutupoliittisista aiheista ja tuovat esiin maaseudun näkökulmaa yhteiskunnallisessa keskustelussa pinnalla oleviin asioihin. Blogiin otetaan vastaan aiheeseen sopivia vieraskynäkirjoituksia. Jos haluat tarjota kirjoitusta, ota yhteyttä teemaverkostojen erityisasiantuntijoihin tai Antonia Husbergiin, antonia.husberg(a)mmm.fi.
8.5.2017 10.00

Ammatillisen koulutuksen uudistus vaikuttaa maaseudulla

Heidi Valtari

Hallitus antoi maanantaina 24.4. esityksen uudeksi laiksi ammatillisesta koulutuksesta. Todennäköistä on, että koulutuksen keskittymiskehitys jatkuu ja oppilaitosverkko harvenee. Näkymä on samankaltainen sekä toisen asteen että korkea-asteen osalta.

Koulutusreformissa tutkintojen määrä vähenee noin 360 tutkinnosta 150 tutkintoon. Uutta on mahdollisuus hakeutua ammatilliseen koulutukseen jatkuvan haun kautta ympäri vuoden, ns. nonstoppina. Joka kevät järjestetään edelleen yhteishaku, joka olisi tarkoitettu lähinnä peruskoulunsa päättäneille.

Laadukas oppiminen säilytettävä

Opiskelijoille rakennetaan yksilöllisiä opintopolkuja. Työpaikoilla tapahtuvaa oppimista lisätään entisestään, vaikka ammatillinen koulutus on jo tänä päivänä käytännönläheisiä ja asioita opitaan pääsääntöisesti työssä. On tärkeä pystyä säilyttämään opetuksen ja ohjauksen laadukas järjestäminen myös maaseudun työssäoppimispaikoissa. 

Muutokset eivät käytännössä ole hirveän suuria sillä työpaikoilla tapahtuvaa oppimista on oppilaitoksissa jo lisätty paljon. Työssäoppimisen lisääntyminen on herättänyt myös kritiikkiä. On kyseenalaistettu onko työpaikoilla riittävät valmiudet nuorten ohjaamiseen. Pienillä esim. 1-2 hengen työpaikoilla arkinen kiire voi olla kova ja opiskelijan ohjaamiseen ei ole aikaa. Yksilöllinen opintopolku toisaalta mahdollistaa myös työssäoppimisen aloittamisen vasta silloin kun opiskelijan osaamistaso ja valmiudet ovat riittävät.

Maaseudun yhteydet oppilaitoksiin turvattava

Koulutuksen järjestäjien vastuu kasvaa mutta toisaalta myös mahdollisuuksiakin tulee lisää. Oppilaitosverkoston samalla vielä resurssisyistä harventuessa ja keskittyessä tulee sekä maaseudun yritysten että yleensä pk-yritysten osalta riskiksi yhteyksien väheneminen oppilaitoksiin. Maaseudun elinkeinojen osaamis- ja työvoimatarpeet on kuitenkin turvattava jatkossakin.

Keskittymispaineita on myös lukioverkostossa. Koulutuksen toimipisteiden väheneminen vaikuttaa koulutuspalveluiden saavutettavuuteen erityisesti maaseudun nuorten näkökulmasta. Maaseudun yrityskenttä on monipuolinen ja yhä moninaistuva. Saatavilla tuleekin olla kattavasti koulutusta, joka tuottaa eri maaseutuelinkeinoissa tarvittavia osaajia yrittäjiksi ja työntekijöiksi. Ammatillisen koulutuksen ohella tarvitaan korkeakoulutasoista koulutusta paitsi tuottamaan eri alojen kouluttajia, mutta myös uusia osaajia kehittyvän yritystoiminnan tarpeisiin.

Heidi Valtari

Kirjoittaja on kehittämispäällikkö Turun yliopiston Brahea-keskuksessa. Hän toimii maaseudun kehittämistehtävissä kuten erityisasiantuntijana maaseutupolitiikan Osaaminen ja työllisyys (OTE) -verkostossa, valtakunnallisessa lähiruoan koordinaatiohankkeessa, muissa ruokaketjua ja maaseudun elinvoimaa edistävissä hankkeissa ja asiakokonaisuuksissa.



Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi




Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä