Maaseutupolitiikan blogi

Blogissa maaseutupolitiikan asiantuntijat kirjoittavat ajankohtaisista maaseutupoliittisista aiheista ja tuovat esiin maaseudun näkökulmaa yhteiskunnallisessa keskustelussa pinnalla oleviin asioihin. Blogiin otetaan vastaan aiheeseen sopivia vieraskynäkirjoituksia. Jos haluat tarjota kirjoitusta, ota yhteyttä teemaverkostojen erityisasiantuntijoihin tai Antonia Husbergiin, antonia.husberg(a)mmm.fi.
21.6.2017 8.00

”Katso hevonen!”

Sirpa Pussinen

Suomalaiset suhtautuvat hevosiin myönteisesti. Yhtenä syynä tähän on, että hevonen näkyy ympäri vuoden maaseudun maisemassa, kaupunkien kupeessa ja lähellä ihmistä.

”Katso hevonen!”

Varma kesän merkki on kesälomareissulla takapenkiltä hihkaistu ”Katso hevonen!”. Hevosen näkeminen ihastuttaa niin lapsia, aikuisia kuin ikäihmisiä. ”Suomalaiset rakastavat hevosia”, sanottiin osuvasti toukokuisen Hevoset Kaivarissa-tapahtuman avaussanoissa.

Suomalaiset suhtautuvat todistetun myönteisesti hevosiin. Tuntuma sai vahvistuksen Uudistuva hevostalous-hankkeen Hevosalan mielikuvat-kyselystä, jonka mukaan erityisesti hevonen laitumella, suomenhevonen, työhevonen ja perinteet koetaan myönteisinä. Vastaajista (3055) vain harvalla, muutamalla prosentilla, oli negatiivisia mielikuvia itse hevosista.


Hevoset laitumella kuva, kuvaaja Sirpa pussinen

Paluu lähelle ihmistä

Suomen itsenäisyyden juhlavuotena on useasti tullut esille ihmisen ja hevosen suhde menneen sadan vuoden aikana. Suomenhevosen merkitys sodassa ja maa- ja metsätaloustyössä on sanoinkuvaamattoman arvokas. Hevosten lukumäärä olikin suurimmillaan vuonna 1950, 400 000 hevosta. Vuonna 1980 hevosmäärä oli alhaisimmillaan 30 000 hevosta, kun tänä päivänä hevosmäärä on 74 000.

On melkeinpä mysteeri, kuinka hevonen onnistui tehdä paluun lähelle ihmistä. Eikä vetovoima ole laantumassa: samaisessa mielikuvat-kyselyssä vastaajista lähes viidesosa vastasi, ettei arjessa ole mitään kontaktia hevosiin, mutta siitä huolimatta hevoset kiinnostavat. Tämä kiinnostuneiden joukko on hevosalalle tärkeä.

Kynnys matalaksi

Yhtenä näkökulmana hevosalan kasvuun on, että hevonen näkyy ympäri vuoden laitumilla ja maisemassa, maaseudulla ja kaupunkien lähellä. Hevosta voi katsoa auton ikkunasta, ihastella aidan reunalta, tulla rapsuttamaan ja kenties lopulta harjaamaan, hoitamaan ja ratsastamaan. Hevosesta on tullut harrastuskumppani kymmenille tuhansille lapsille ja aikuisille, työtoveri tuhansille hevosalan ammattilaisille. Hevosen ja ihmisen suhde, tunneside ja ystävyys, on syvä.

Markkinoinnin oppikirjat kehottavat herättämään mielenkiinnon, sillä kiinnostus johtaa tekoihin ja lopulta kuluttajan ostopäätökseen. Jos kokemus onnistuu herättämään voimakkaan tunteen, lisää se sitoutumista ja vahvistaa myönteistä puolesta puhumista. Kiinnostuksen herättämisestä ja suoranaisesta hevoshulluudesta esimerkkinä oli Hevoset Kaivarissa-tapahtuma, jossa esiteltiin hevosalan koko kirjo näytöksinä ja lukuisina esityksinä 45 000 kävijälle. Tempaukseen osallistui Suomen Ratsastajainliiton, Suomen Hippoksen ja Hippoliksen innostamana koko hevosväki. Vastaavaa näkyvyyttä ja laatikosta ulostuloa - suurelle yleisölle suunnattua viestintää - tarvitaan niin hevosalan kuin muiden maaseudun elinkeinojen esille tuomiseksi.

Suurtapahtumia ja kampanjoita on vain harvoin, mutta ”Katso heppa, lehmä, lammas” –kiljahduksiin meillä on mahdollisuus usein – ainakin toivottavasti. Parasta maaseudun markkinointia on eläin hyvin hoidetulla laitumella, lähellä ihmisiä.

Kirjoittaja Sirpa Pussinen on projektipäällikkö Hämeen ammattikorkeakoulusta (HAMK). Sydäntä lähellä ovat suomenhevonen ja hevosalan trendien seuraaminen. Maaseutuohjelman kautta rahoitettu Uudistuva hevostalous -hanke välittää tietoa, herättää keskustelua ja nostaa esille suomalaista hevosyrittäjyyttä





Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi




Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä