Maaseutupolitiikan blogi

Blogissa maaseutupolitiikan asiantuntijat kirjoittavat ajankohtaisista maaseutupoliittisista aiheista ja tuovat esiin maaseudun näkökulmaa yhteiskunnallisessa keskustelussa pinnalla oleviin asioihin. Blogiin otetaan vastaan aiheeseen sopivia vieraskynäkirjoituksia. Jos haluat tarjota kirjoitusta, ota yhteyttä teemaverkostojen erityisasiantuntijoihin tai Antonia Husbergiin, antonia.husberg(a)mmm.fi.
14.7.2017 9.00

Kyllä maalla on mukavaa!

Keimo Sillanpää

Toteutimme MMM:n tilaaman Maaseutukatsauksen 2017 yhteydessä laajan kansalaiskyselyn. Kyselyn lopussa olleessa vapaassa palautteessa jotkut vastaajat totesivat vastausurakkansa loppukaneettina, että koettakaa nyt hyvät tutkijat ymmärtää, että maalla on mukavaa. Kun asun itsekin maalla, ymmärrystä toki löytyy.

Jopa yhdeksän vastaajaa kymmenestä (kaikkiaan 1844 vastaajaa) uskoi asuvansa nykyisellä paikkakunnallaan viiden vuoden päästä. Aiempiin maaseutukatsausten kansalaiskyselyihin verrattuna maaseudun tulevaisuudennäkymä on tältä osin jonkin verran parantunut. Maaseudun tilannetta ja näkymiä ei voi siis pitää mahdottoman synkkinä.

No, mukavaa tai ei, ja vaikka tulevaisuus siintää kirkkaana edessämme, kaikkeen ei silti tarvitse olla tyytyväinen.

Julkinen liikenne ja teiden kunto raivostuttaa maaseudulla

Maalla asumisessa yksi eniten tyytymättömyyttä aiheuttava osakokonaisuus koskee ihmisten liikkumista. Julkinen liikenne ja teiden kunto suorastaan raivostuttavat ihmisiä, joiden arkea on esimerkiksi peruspalveluiden hakeminen useiden, jopa kymmenien, kilometrien päästä. Teiden kuntoon tyytymättömien vastaajien osuus on kasvanut selvästi aiempiin vuosien 2013 ja 2010 kyselykertoihin verrattuna.

Heikon julkisen liikenteen tarjonnan vuoksi on hyvin ymmärrettävää, että lähes kaikki kansalaiskyselyn vastaajat pitivät yksityisautoilua maaseudulla välttämättömänä. Jos kuitenkin kulkuyhteyksiä olisi paremmin tarjolla, julkista liikennettä myös käytettäisiin enemmän.

Julkisen liikenteen käyttäminen edellyttää oman auton käyttöä

Omakohtaisestikin olen saanut tuntea nahoissani julkisen liikenteen supistukset. Toisinaan, kun esimerkiksi töitteni takia minun pitää päästä junalla aamupäiväksi Helsinkiin, joudun ajamaan omalla autollani ensin runsaan tunnin Kuopion rautatieasemalle. Sama juttu sitten toisinpäin illalla kotiin palatessa. Kuitenkin vielä jokin aika sitten tuohon aamujunaan pystyi nousemaan Iisalmesta, jonne ajan kotoani noin 20 minuutissa.

Ylipäänsä julkisen liikenteen käyttäminen maaseudulla edellyttää oman auton käyttöä. Ei ole ihme, että maaseudun ihmiset menettäessään ikäloppuina ajo-oikeutensa, tuntuvat ottavan asian niin kovin raskaasti. Jos jalka vielä nouseekin, kulkeminen rajoittuu radikaalisti, eivätkä mitkään PALIt sitä menetystä korvaa.

Töitä tehdään ja matkailun myönteisiin näkymiin luotetaan

Jos lukijat ihmettelevät, mitä siellä maalla muuta tehdään kuin pidetään kivaa, ajellaan autolla ja valitetaan vähenevistä palveluista, voin kertoa, että töitähän täälläkin. Kyselytulosten perusteella parhaimmat edellytykset elinkeinojen suotuisaan kehittymiseen maaseudulla ovat matkailussa ja siihen liittyvissä palveluissa sekä hoiva- ja hyvinvointialan palveluyrittäjyydessä. 

Matkailun ja sen oheispalvelujen myönteisiin näkymiin luotetaan varsinkin saaristossa ja harvaan asutulla maaseudulla, jossa ollaan optimisteja myös paikallisen energiantuotannon sekä hoiva- ja hyvinvointialan suhteen. Myös ydinmaaseudulla liputetaan paikallisen energiantuotannon puolesta ja luotetaan samalla hoiva-alan ja matkailualan tulevaisuuteen. Jotkut harvat tekevät maalla myös asiantuntijatyötä, mikä on pitkälti mahdollista hyvien tietoliikenneyhteyksien ansiosta. Välillä sitten käydään asiakkaita tapaamassa vaikka Helsingissä.


Keimo Sillanpää

Kirjoittaja on erikoistutkija TK-Evalissa ja oli vetäjänä konsortiossa, joka toteutti Maaseutukatsauksen 2017. Sillanpää asuu Sonkajärvellä, Ylä-Savossa sijaitsevassa kunnassa, joka tunnetaan eukonkannon MM-kisoistaan.



Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi




Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä