Maaseutupolitiikan blogi

Blogissa maaseutupolitiikan asiantuntijat kirjoittavat ajankohtaisista maaseutupoliittisista aiheista ja tuovat esiin maaseudun näkökulmaa yhteiskunnallisessa keskustelussa pinnalla oleviin asioihin. Blogiin otetaan vastaan aiheeseen sopivia vieraskynäkirjoituksia. Jos haluat tarjota kirjoitusta, ota yhteyttä teemaverkostojen erityisasiantuntijoihin tai Antonia Husbergiin, antonia.husberg(a)mmm.fi.
25.4.2017 12.00

Maaseudun yritystuella on merkitystä

Juuso Kalliokoski

Maaseudun yritystuen merkittävyyttä on hallituksen puolivälitarkastelun alla ponnekkaasti kyseenalaistettu ja sen poistamistakin on jo ennätetty väläytellä mediassa. Vähemmän on kirjoitettu, miksi maaseudun yritystuesta kannattaa pitää kiinni, hyviä syitä siihen löytyy useita. 

Tehdään heti selväksi, että maaseudun yritystukea ei myönnetä sikaloiden ja navetoiden rakentamiseen, vaan nimenomaan alkutuotannon ulkopuolisiin investointeihin. Tyypillisiä tuensaajia ovat esimerkiksi uusiutuvaan energiaan, matkailuun ja elintarvikkeiden jalostukseen liittyvät maaseudulla toimivat yritykset. Tuensaajien joukossa on kasvuhakuisia, merkittäviä työllistäjiä ja kansainvälisille markkinoille suuntaavia, innovatiivisinakin palkittuja pk-yrityksiä.

Tuen avulla voi ponnistaa eteenpäin

Maaseudun yritystukea voivat saada alle 50 henkilöä työllistävät pienet yritykset sekä alle 250 henkilöä työllistävät elintarvikealan pk-yritykset. Kyse ei kuitenkaan ole elinkelvottomien yritysten tekohengityksestä, tukea myönnetään ensisijaisesti yrityksille, jotka eivät ole sitä aikaisemmin vielä hyödyntäneet. Vuosina 2007–2013 tuensaajista 70–80 prosenttia ei ollut saanut tukea aiemmin.

Yritysrahoituksella aloittava tai toimintaansa kehittävä pk-yritys voi siis tuen avulla ponnistaa eteenpäin kotimaassa tai kansainvälisille markkinoille ja tästä on jo saatu hyviä esimerkkejä. Yritystuen saajista löytyy tietoa Maaseutuviraston sivuilla olevasta julkisesta hankerekisteristä.

Täydentävät tuet asetettu vastakkain

Hallituksen puolivälitarkastelun alla on asetettu vastakkain EU-osarahoitteinen maaseudun yritystuki ja Tekesin rahoitus. Tuet kuitenkin täydentävät toisiaan. Kolmannes Suomen yrityksistä sijaitsee maaseudulla. Suurin osa näistä yrityksistä ei täytä esimerkiksi Tekesin rahoitukselle asettamia ehtoja, mutta voi hakea investointeihinsa maaseudun yritystukea.

Tuella on ollut merkitystä: Tähän mennessä noin 70 miljoonan euron yritystuen kannustamana pk-yritykset ovat panostaneet investointeihinsa 200 miljoonaa euroa yksityistä rahoitusta. Verrattain pienikin tuki on saanut kasvuhakuisia yrityksiä investoimaan. Ilman maaseudun yritystukea suurin osa näistä tehdyistä investoinneista olisi todennäköisesti jäänyt toteutumatta. Tuki voi olla myös oleellinen kannustin saada nuoria innostumaan yrittäjyydestä.

Maaseudun yritysrahoituksella on huomattava vaikutus maaseutualueiden pienten ja keskisuurten yritysten uudistumiselle ja kilpailukyvylle sekä työllisyydelle. Tuella viedään läpi yritysrakenteen muutosta ja talouden uudistumista. Maaseudun yritystuen tuloksellisuutta ja vaikuttavuudesta saadaan lisää tietoa käynnissä olevien tuloksellisuus- ja vaikuttavuusarvioiden perusteella.

EU:lta saamaa rahoitusta ei voida siirtää muuhun käyttötarkoitukseen

Maaseudun yritystukea äänekkäästi vastustavan on myös syytä muistaa, että yritystuki on osa Suomen EU:lta saamaa rahoitusta. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan eli maaseutuohjelmaan kytketystä tuesta luopuminen ei tarkoita, että raha olisi siirrettävissä muuhun käyttötarkoitukseen. Pahimmassa tapauksessa Suomelta jäisi saamatta jo saavutettua EU-rahoitusta. Maaseutuohjelmaa ei ole mahdollista muuttaa ilman neuvotteluja Euroopan komission kanssa.

Maaseudun yritystuilla on merkittävä rooli myös maaseutuohjelman työpaikkatavoitteiden saavuttamisessa. Ilman nykyistä rahoitusta Suomi ei pysty täyttämään maaseudun kehittämiselle sovittuja tavoitteita.

Tuki vahvistaa suoraan maaseudun elinvoimaisuutta

Maaseudun yritystuella on kauaskantoisempikin merkitys, mikä jää havaitsematta jos tukea tarkastellaan puhtaasti yritystukena. Maaseudun elinkeinoelämää vauhdittava tuki vahvistaa suoraan maaseudun elinvoimaisuutta. Sen lakiinkin kirjattu tavoite on monipuolistaa, uudistaa ja lisätä maaseudun elinkeinotoimintaa, parantaa maaseudun yritysten toimintaedellytyksiä ja kehittää niiden kilpailukykyä. Myös tulevat maakunnat tarvitsevat vahvan ja monipuolisen yritysrakenteen, jota kehitetään tasapuolisesti erilaisista lähtökohdista käsin. Tähän maaseudun yritystuki tarjoaa erinomaiset eväät.

Juuso Kalliokoski

Kirjoittaja toimii ylitarkastajana maa- ja metsätalousministeriössä ja on valtioneuvoston asettaman yritystukineuvottelukunnan jäsen.

Huom! Kirjoitus on julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 24.4.2017. Väliotsikot lisätty jälkeenpäin.  


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi




Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä