Maaseutupolitiikan blogi

Blogissa maaseutupolitiikan asiantuntijat kirjoittavat ajankohtaisista maaseutupoliittisista aiheista ja tuovat esiin maaseudun näkökulmaa yhteiskunnallisessa keskustelussa pinnalla oleviin asioihin. Blogiin otetaan vastaan aiheeseen sopivia vieraskynäkirjoituksia. Jos haluat tarjota kirjoitusta, ota yhteyttä teemaverkostojen erityisasiantuntijoihin tai Antonia Husbergiin, antonia.husberg(a)mmm.fi.
3.4.2017 14.00

Myös kyläkoulut kuuluvat Tulevaisuuden kuntiin

Suvi Pesonen

“Kyläkoulut helvettiin!” totesi eräs keski-iän ylittänyt Janakkalan kuntavaaliehdokas, kun videolla tiedusteltiin, mikä hänestä lisäisi kotikunnan viihtyvyyttä. Näinpä. Kyläkoulut harvoin jättävät ketään kylmäksi, mutta tunnekuohuissa tulisi muistaa se perimmäinen syy, miksi aikanaan tähän maahan on rakennettu kyläkouluja. 
Suomen eläessä todella vaikeita aikoja uskottiin vahvasti sivistykseen ja haluttiin taata jokaiselle lapselle mahdollisuus käydä koulua niin maaseudulla kuin kaupungissa. 1898 voimaan astunut piirijakoasetus halusi turvata lapselle lähikoulun, joka sijaitsisi enintään 5 kilometrin päästä kodista. Tämän turvaamiseksi syntyi erilaisia ratkaisuja erityisesti syrjäseuduille, jotta lähikoulu kyettiin toteuttamaan, kuten lapsikoulu ja supistettu kansakoulu.

Perusopetuksen saavutettavuutta heikennetty kevyein perustein

Suomen peruskoulu on kokenut rajun harvennuksen viimeisen 25 vuoden aikana. Puolet peruskouluista on lakkautettu, joka tarkoittaa n. 2600 koulua. Suurin osa lakkautuksista on osunut maaseutualueille, erityisesti alle 50 oppilaan kouluihin.

Opetushallituksen entinen pääjohtaja Aulis Pitkälä on todennut, että mikäli lakkautustahti pysyy samanlaisena, meillä ei ole vuonna 2040- luvulla yhtään peruskoulua. Koulujen lakkautuksia perustellaan mielellään säästöillä, mutta tilastojen mukaan säästöjä ei ole juuri syntynyt esimerkiksi lisääntyneiden koulukuljetus-, oppilashuolto- sosiaalikustannusten ja lasten korjaavan sairaanhoidon kustannusten vuoksi. Taloudellista seurantaa niin paikalliseen kuin kansalliseenkaan talouteen ei ole juuri tutkittu.

Peruskoulujen lakkautus on alkanut näkyä perusopetuksen saavutettavuuden heikentymisenä, todetaan AVI:n peruspalveluiden arviointiraportissa 2016. Lakkautuksilla on myös todettu olevan suora vaikutus koulumatkojen pidentymiseen ja lähiliikuntapaikkojen menettämiseen (Yhdenvertaiset mahdollisuudet harrastaa, opetus- ja kulttuuriministeriö).

Pahinta lakkautusprosessissa on inhimillisyyden puute ja se, että vanhemmat sekä kyläyhteisö jäävät täysin yksin puolustamaan oikeuksiaan. Opettaja useissa prosesseissa vaiennetaan ottamasta kantaa asiaan. Oikeuskäsittelyt ovat alkaneet lisääntyä ja halllinto-oikeuden “onnellisia päätöksiä” on jo nähty. Keskustelu on liian koulukeskeistä, joka tarkoittaa sitä, että kerrannaisvaikutuksia koulun olemassaololle tai sen olemattomuudelle ei tunnisteta.

Lähipalveluna määritetty peruskoulu 2,5 tunnin takana

Ylen teettämän kyselyn mukaan suomalaisen yleisin haavekoti sijaitsee maaseudulla ja kyselyyn vastanneista 30 prosenttia haluaisi asua haja-asutusalueella. On myös tutkittu, että syntyvyys putoaa hitaammin maaseudulla. Keskittäminen ja kaupungistuminen ovat nostattaneet myös vastareaktioita ja ihmiset etsivät yhä enemmän väljempää asumista, etätyömahdollisuuksien hyödyntämistä ja pienempiä ryhmiä niin varhaiskasvatuksessa kuin opetuksessakin.

Säästäminen ja keskittäminen perusopetuksen osalta alkaa tulla tiensä päähän ja silloin on keksittävä vaihtoehtoisia tapoja toimia ja uusia palvelumalleja. 1970 peruskoulun käynnistymistä helpotti laaja kokeilutoiminta, jota tulisi hyödyntää nyt vahvasti, jotta koulutuksellinen tasa-arvo yhteiskunnassamme kyettäisiin turvaamaan ja ihmisten hyvinvointia kohentamaan. 

Perusopetus on määritelty perusopetuslaissa lähipalveluksi. Tällä hetkellä hyvin monen harvaan asutulla ja haja-asutusalueella asuvan lapsen lähipalvelu on 2,5 h päivittäisen koulumatkan takana. Lapsiperheen sujuva arki ja vanhemmuuden tukeminen lähtevät paljon lähellä olevista palveluista, yhteisön ja suvun tuesta. Päivähoidon ja koulun sijainnilla on suuri merkitys arjen sujuvuuteen ja koko perheen jaksamiseen. Kysymykseen onko onnellista elää ja työskennellä jatkuvassa “löyhässä hirressä” voidaan saada todellinen vastaus vain kylän lapsilta, heidän vanhemmiltaan ja opettajilta.

Lapset ja nuoret ovat yhteiskuntamme tulevaisuus ja meidän tehtävämme on taata heille jokaiselle mahdollisimman hyvä elämä ja tulevaisuus asuinpaikasta riippumatta!

Suvi Pesonen
Kirjoittaja toimii Suomen lähikoulut ry:n puheenjohtajana ja maaseudun kehittäjänä Kanta-Hämeessä, on palvelumuotoilun- ja tuotekehitystyön opiskelija sekä kuuden villin lapsen äiti. 



Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi




Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä