Maaseutupolitiikka
Maaseutupolitiikan ajankohtaiskirje 1 2017

PÄÄSIHTEERIN TERVEISET

Uusi vuosi on alkanut vauhdikkaasti, myös maaseutupolitiikan saralla. Lähestyvien kuntavaalien alla olemme valmistelleet maaseutupoliittiset painopisteet kuntavaaleihin. Tulevilta päättäjiltä toivomme rohkeutta nähdä ja hyödyntää kunnan kaikki mahdollisuudet - nyt jos koskaan on aika nähdä maaseudun monipuolisuus ja siellä piilevää potentiaalia. Tulevien kuntapäättäjien on tehtävä rohkeita ja yhteiskuntavastuullisia päätöksiä, joissa maaseutuvaikutukset on huomioitu. Esimerkiksi lapsivaikutusten arviointi tulee tehdä kouluverkkosuunnittelun yhteydessä.

Maaseutupolitiikan vuoden 2016 yhtenä pääteemana ollutta kumppanuutta on edistetty  kumppanuustyö -hankkeen kautta. Hanke on loppunut, mutta Kumppanuuden käsikirjastosta löytyy tärkeää tietoa, jota kannattaa hyödyntää laajasti kunnissa ja maakunnissa. Myös Kumppanuustyön tuloksena esitettyihin politiikkasuosituksiin kannattaa jokaisen lukijan perehtyä (kts. lisää alla).

Tällä hetkellä valtakunnallinen maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeiden haku on loppusuoralla. Hankerahoitusta voi hakea vielä maanantaina 20.2., klo. 16:15 saakka.

Maaseutupolitiikan neuvoston tämän vuoden ensimmäinen kokous pidetään tiistaina 21. maaliskuuta Helsingissä.

Maaseutupolitiikka saa uuden logon ja uuden visuaalisen ilmeen. Samalla uudistuu Maaseutupolitiikka.fi -sivut, jotka julkaistaan ensi kuussa! 

Mukavia hiihtolomakeliä toivottaen,

Cia Åström Christell Åström
 Maaseutupolitiikan neuvoston pääsihteeri
 etunimi.sukunimi@mmm.fi
 Puh. 029 516 2030



VALTAKUNNALLISTEN MAASEUDUN TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISHANKKEIDEN RAHOITUSTA HAETTAVISSA 20.2. SAAKKA  

Valtakunnallisten maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeiden haku on käynnissä. Kyseessä on Maaseutupolitiikan neuvoston MANEn käytettävissä olevat valtakunnalliset kehittämisvarat. Hankkeita rahoitetaan maaseudun kehittämisen määrärahasta (mom. 30.10.63) sekä maatilatalouden kehittämisrahastosta. Rahoitusta on haettavana yhteensä noin 900 000 euroa. Pääsääntöisesti ministeriön rahoitusosuus voi olla korkeintaan 70 prosenttia hankkeen kokonaiskustannuksista. Haku päättyy 20.2. klo 16:15.

Lue lisää täällä.

Finansiering för landsomfattande forsknings- och utvecklingsprojekt som gäller landsbygden kan sökas t.o.m. 20.2. kl. 16:15. Läs mer här.

MAASEUTUPOLITIIKAN VIESTI KUNTAVAALIEHDOKKAILLE 2017

Tunnista ja hyödynnä kuntasi kaikki mahdollisuudet
- näe monipuolinen maaseutu

MANE nostaa esiin kuntavaaleissa 2017 tulevaisuuden kunnan sivistysrooli, hyvinvointirooli, osallisuus- ja yhteisörooli, elinkeino- ja työllisyysrooli, elinympäristörooli sekä kehittäjä- ja kumppanirooli. Kaikissa näissä tarvitaan tulevilta kuntapäättäjiltä rohkeutta nähdä maaseudun mahdollisuudet ja luoda puitteet niiden toteuttamiselle. 

Maaseutupolitiikan painopisteet kuntavaaleihin voi lukea täällä.

Talvipyöräilijä MMM kuva-arkisto rgb

@MMM kuva-arkisto

POLITIIKKASUOSITUKSIA

Kumppanuustyön johtopäätökset ja politiikkasuositukset

"Kumppanuuden yhteiskuntapolitiikan vahvistaminen on välttämätöntä sote-, maakunta- ja kuntauudistuksessa" -paperissa esitetään kymmenen johtopäätöstä ja politiikkasuositusta kumppanuuden vahvistamiseksi ja edistämiseksi.

Paperissa painotetaan tiedon tuottamisen ja -välittämisen tarvetta sekä eri tahojen aktivoitumista kumppanuuden yhteiskuntapolitiikan vahvistamiseksi. "Tärkeää on, että kumppanuus-teema nivoutuu Suomessa jatkossa eri tahoilla tehtävään kehittämis- ja politiikkatyöhön sekä viestintään, osana eri toimijoiden omaa toimintaa".

Kumppanuus oli maaseutupolitiikan erityisteemana vuonna 2016.Teemaa edistettiin Kumppanuustyö -hankkeessa, Kansalaistoiminta -verkoston alaisuudessa. Kumppanuushanke päättyi 31.1.2017, ja esitettyjä politiikkasuosituksia edistetään maaseutupolitiikan laajan verkoston puitteissa.

Lue Kumppanuustyön johtopäätökset ja politiikkasuositukset täällä. 

Tutustu Kumppanuuden käsikirjastoon täällä.

Pohjoiset harvaan asutut alueet yhä tärkeämmässä roolissa

Lähiaikoina julkaistavan OECD:n raportin ”Territorial Reviews: Northern Sparsley Populated Regions” avaintulokset on julkaistu. Katsauksessa todetaan, että Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisten alueiden geopoliittinen ja taloudellinen merkitys kasvaa kansallisesti ja EU:ssa lähitulevaisuudessa.

Pohjoiset harvaan asutut alueet ovat osa Euroopan kauttakulkureittä Jäämerelle ja Itä-Venäjälle. Katsauksessa todetaan, että näiden alueiden kestävä kehitys on "ratkaisevassa asemassa  strategisten riskien ja mahdollisuuksien hallinnassa". Taustalla on ilmastonmuutos, alueiden hiilivety- ja mineraalilähteet sekä muutokset Venäjä -suhteissa, jotka muuttavat alueiden poliittisia ja taloudellisia näkymiä.

Katsauksessa esitetään alueellisia, kansallisia ja ylikansallisia politiikkasuosituksia, jotka edistävät alueiden vaurautta ja hyvinvointia.  Suomen osalta suositukset kohdentuvat liikenneverkon tehokkuuden parantamiseen, palvelutuotannon innovaatioiden edistämiseen, yrittäjyyden ja innovaatiotoiminnan edistämiseen sekä tulevan aluehallinnon uudistukseen.

Lue raportin avaintulokset täällä.

Lue koko uutinen täällä.  

Koko raportti on saatavilla vasta helmikuussa.

JULKAISUJA

Paikkaperustainen aluekehittäminen strategisena ohjenuorana – paperi

"Paikkaperustainen aluekehittäminen on strategista politiikkaa, jossa tunnistetaan paikallisia ongelmia ja voimavaroja, ja jossa kehitetään aluetta poikkihallinnollisesti laajassa kumppanuudessa alueen toimijoiden kanssa."

Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisemassa paperissa jäsennetään "Näkökulmana paikkaperustainen yhteiskunta" -kirjan (2016) sisältöjä neloskierremalliin perustuvan toimijanäkökulman avulla.

Lue paperi täällä.

Platsbaserad regionutveckling som strategisk compass (länk).

Place-based regional development as a strategic guideline (link)

Smart Countryside – loppuraportti

Smart Countryside – Maaseudun palveluiden kehittäminen ja monipuolistaminen digitalisaatiota ja kokeiluja hyödyntämällä -selvitys perehtyy maaseudun sähköisten palveluiden nykytilaan, mahdollisuuksiin, kansainvälisiin käytäntöihin ja palveluiden käyttäjien näkemyksiin.   

Digitalisaation mahdollisuudet ja hyödyt on tuotava yhä selvemmin esiin, kansalaisdigitaidot saatava kuntoon sekä edelläkävijäyritykset ja -alueet vahvemmin näkyville. Toimivat tietoliikenneyhteydet sekä digineuvonta ja -ohjaus ehkäisevät digisyrjäytymistä. Sähköisten palvelujen kokeiluja ja niiden perusteella syntyvien kokemusten vaihtoa tarvitaan mm. liikenne- ja sote-palveluissa ja etätyön ja -opiskelun uusissa mahdollisuuksissa.

Lue Smart Countryside -raportti täällä.

Tulevia julkaisuja mm. Harvaan asutun maaseudun kehittämisstrategia (julkaistaan maa- ja metsätalousministeriön julkaisusarjassa)
S
euraa Maaseutupolitiikka.fi ajankohtaista.

MAASEUTUPOLITIIKAN BLOGINOSTOJA

Aikaa koulukeskusteluun (Sami Tantarimäki)

"Aikalisä, lisäaika, jatkoaika – urheilumaailma tarjoaa monia mainioita termejä arkikäyttöön. Aikalisän koittaessa peli pysäytetään hetkeksi toisen joukkueen toiveesta. Jatkoajalla taas tarkoitetaan ylimääräistä peliaikaa, joka pelataan tasatulokseen päättyneen peliajan jälkeen. Jatkoajasta puhutaan joskus myös lisäaikana."

Pohjois-Savon mummot ovat digin edelläkävijöitä
(Minna Jaakkola)

"Digitalisaatiopuheeseen liittyy monia myyttejä ja epämääräisyyksiä. Mitä se digitalisaatio konkretiassa on?  Ja mistä syntyy mielikuva, että maaseudulla oltaisiin kaupunkeja digikyvyttömämpiä tai digihaluttomampia?"

Nyt se on virallista!
(Vuokko Jaakkola, Kumppanuustyö -blogista)

"Etelä-Savossa Pieksämäellä on kehitetty kuntalaisten osallisuutta erilaisten kumppanuuspöytien kautta. Mallia on pilotoitu Pieksämäen kylät ry:n hallinnoimissa Kyläkumppani plus -hankkeessa asukkaiden ja kaupungin kanssa keväästä 2015 alkaen."

Kuntien kannattaa panostaa valokuituun ja nopean laajakaistan saatavuuteen (Ilkka Luoto ja Olli Lehtonen)

"Tietoverkkoyhteyksien merkitys laajojen maaseutualueiden ja pitkien etäisyyksien Suomessa korostuu. Sote- ja maakuntauudistuksen keskeiset ratkaisut perustuvat niin ikään palvelujen digitalisaatioon, joka edellyttää kattavaa, luotettavaa ja toimivaa tietoliikenneinfrastruktuuria."

Työttömyysturva kannustamaan itsensä työllistämistä
(Heidi Valtari)

"Monialayrittäjyys ja monitoimisuus tarjoavat maaseudulla usein mahdollisuuden niputtaa kausiluontoisia aloja yhteen ympärivuotisiksi kokonaisuuksiksi ja kokoaikaisen toimeentulon lähteeksi. Uusi yrittäjyys luo kasvua ja työpaikkoja. Työllisyys lisääntyy tuottamalla monipuolisia palveluja maaseudun ulkopuolisille asiakkaille."

Lue lisää blogeja Maaseutupolitiikka.fi:ssä

Tarjoamme päättäjille, vaikuttajille ja aluekehittäjille mielenkiintoista luettavaa ajankohtaisista maaseutupoliittisista kysymyksistä sekä foorumin, jossa voi käydä maaseutupoliittista keskustelua. Maaseutupolitiikan blogissa voit asiantuntijana tuoda esille maaseudun näkökulmaa yhteiskunnallisessa keskustelussa pinnalla oleviin asioihin.

Yhteyshenkilö:
Antonia Husberg, etunimi.sukunimi@mmm.fi

Kalenterimerkinnät

MANEn kevään kokoukset

21.3 klo.10-12, Tieteiden Talo. Kirkkokatu 6. Sali 505.

31.5. alustavasti

Sihteeristön kokoukset

10.3 klo.10-13, MTK, 
Simonkatu 6.

Tapahtumat

Mahdottomuuksista mahdollisuuksia

Suomen ensimmäinen tässä laajuudessa järjestettävä Maaseutuparlamentti 2017 kokoaa reilu tuhat osallistujaa teeman mahdottomuuksista mahdollisuuksia yhteyteen, 1.-3.9.2017, Leppävirralle,
Pohjois-Savoon. 

Maaseutuparlamentissa on luvassa yllätyksiä, ratkaisuja ja kasvusuuntien tunnistamista maaseudun ajankohtaisten teemojen merkeissä. Ohjelmassa teemaretkiä, työpajoja ja korkean tason puhetta sekä hyvää ruokaa ja erinomaista seuraa. Tapahtuma on osa Suomi 100 –juhlavuoden ohjelmaa. 

Maaseutuparlamentti.fi -sivut avataan maaliskuussa.

Seuraa Maaseutuparlamenttia

Facebookissa

Instagramissa

ja osallistu keskusteluun  aihetunnisteilla

#maaseutuparlamentti
#maapuhuu
_MG_6910 copy
IMG_1582 copy insta 1080 x 1080

Ruokapoliittinen selonteko eduskuntaan - kärkinä ruoan arvostus ja vienti

Hallitus hyväksyi 9.2. maa- ja metsätalousministeriön valmisteleman ruokapoliittisen selonteon, johon on kirjattu Suomen ruokapolitiikan painopisteet ja päämäärät vuoteen 2030 asti.

Selonteon mukaan ruokapolitiikan tärkeimpänä tavoitteena on lisätä ruoan arvostusta kotimaassa ja vahvistaa Suomen maakuvaa korkealaatuisen ruoan ja ruokamatkailun kautta.

Lue lisää (MMM).

Livsmedelspolitiska redogörelsen till riksdagen - fokus på uppskattning och export av mat.

Läs mer.