Maaseutupolitiikka
Maaseutupolitiikan ajankohtaiskirje 3/2017
paijanne-IK1-pv-2011 MMM kuva arkisto Hannu Vallas

PÄÄSIHTEERIN TERVEISET

Syksyn ensimmäinen maaseutupolitiikan neuvoston kokous pidettiin lokakuun puolen välin jälkeen. Neuvoston puheenjohtaja, ministeri Jari Leppä totesi avauspuheenvuorossaan syksyn olleen maaseutupolitiikan saralla vilkas. 

Maaseutuparlamentti Leppävirralla 1.-3.9. osoittautui menestykseksi. Palautteesta päätellen tapahtumalle toivotaan jatkoa. Lähes 94 % palautteen vastaajista arvioivat osallistuvansa maaseutuparlamenttiin uudelleen.

Syksyn poliittisessa keskustelussa on taas kerran noussut esille maaseutu-kaupunki vastakkainasettelu, tällä kertaa osana maakuntauudistusta. Aluekehityksen kokonaiskuvaa on perään kuulutettu ja ministeri kannustikin MANEn jäseniä osallistumaan käynnissä olevaan keskusteluun, tuoden siihen mukaan ajankohtaisempaa maaseututietoa ja -näkemystä.

MANE on jättänyt lausunnon luonnoksesta valtioneuvoston periaatepäätöksestä maaseudun digitalisaaiton edistämiseksi, missä muun muassa painotetaan tarvetta kattaville ja merkittävästi nopeammille vähintään 100 Mb:n verkkoyhteyksille sekä digiosaamisen kehittämistä.

Valtioneuvosto asetti Harvaan asuttujen alueiden parlamentaarisen työryhmän 19.10.2017.
Työryhmältä odotetaan konkreettisia toimenpide-ehdotuksia niin koulutuksen, työllisyyden, palveluiden kuin infran osalta.

Tämän syksyn aikana on nähty, että kaikki eivät tunne eivätkä tunnista niitä mahdollisuuksia mitä maaseudulla on. Meillä kaikilla maaseudun toimijoilla on vastuu siitä, että Suomen monipuolinen ja monimuotoinen maaseutu tunnetaan ja huomioidaan päätöksenteon kaikilla tasoilla. 

Lue koko Syksyn satoa blogini täältä.

Energistä syksyn jatkoa, 

Cia Åström Christell Åström
 Maaseutupolitiikan neuvoston pääsihteeri
 etunimi.sukunimi@mmm.fi
 Puh. 029 516 2030

 P.s. Muistathan hyödyntää #maapuhuu aihetunnusta. 



MAHDOLLISTETAAN MENESTYVÄ MAASEUTU! 

Maaseutupoliittinen julkilausuma julkistettiin 3.9. Maaseutuparlamentti 2017 -tapahtumassa. Se on yhteinen vahva tahdonilmaisu tulevaisuuden maaseudun kehittämiselle. 

Julkilausuman johdannossa todetaan, että "maaseutu tulee ajatella uusiksi ja sen monet mahdollisuudet tulee tunnistaa ja hyödyntää". Julkilausumassa esitetään keskeisimmät poliittiset toimenpiteet ja tavoitteet, joihin suomalaisen päätöksenteon tulee panostaa, jotta maaseudun mahdollisuudet saataisiin hyödynnettyä koko maan hyvinvoinin edistämiseksi. 

Julkilausuman muotoilemiseen osallistui laaja joukko maaseudun arjen asiantuntijoita ja maaseutupolitiikan verkoston erityisasiantuntijoita. Sen tavoitteiden edistämiseen tarvitaan yhtä lailla laajaa poikkihallinnollista ja verkostomaista yhteistyötä ja kumppanuutta. Mahdollistetaan menestyvä maaseutu - yhdessä!

Lue Mahdollistetaan menestyvä maaseutu - maaseutupoliittinen julkilausuma täältä.
Läs För en framgångsrik landsbygd - landsbygdspolitisk kommuniké här.


KONKREETTISIA EHDOTUKSIA JA YHTEISYMMÄRRYSTÄ
HAMA-ALUEIDEN MAHDOLLISUUKSIEN TOTEUTTAMISEKSI

Valtioneuvosto on 19.10.2017 asettanut Harvaan asuttujen alueiden parlamentaarisen työryhmän Suomen harvaan asuttujen alueiden mahdollisuuksien parantamiseksi. Työryhmä on asetettu toimikaudelle 1.11.2017–30.9.2019.

– Odotan työryhmältä konkreettisia toimenpide-ehdotuksia ja poliittista yhteisymmärrystä harvaan asutun maaseudun elinmahdollisuuksien parantamiseksi, korostaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä, joka toimii Maaseutupolitiikan neuvoston puheenjohtajana.

Parlamentaarisen työryhmän tehtävänä on muun muassa tarkastella verohuojennuksiin ja alueellisiin tukiin liittyviä mahdollisuuksia sekä selvittää, voitaisiinko maaseutuvaikutusten arviointityökalun (MVA) käyttö asettaa velvoittavaksi harvaan asutuilla alueille.

Lue koko tiedote täältä.

Maaseutupolitiikka vanha karuselli 3

EUROOPAN MAASEUTUPARLAMENTTI ESITTÄÄ YHTEISTÄ PAIKALLISKEHITTÄMISEN RAHASTOA

Euroopan maaseutuparlamentti 2017 (ERP) kokosi 250 osallistujaa 40 eri maasta Hollantiin 18-21.10. ERP huipentui Venhorstin julkilausuman vahvistamiseen 21.10. Julkilausumassa vedotaan uuden aikakauden paikalliskehittämisen puolesta, jossa toiminta lähtee aidosti paikallistasolta. 

Venhorstin julkilausumassa esitetään, että Euroopan Unionin paikalliskehittämistä tukevat maaseutu-, meri- ja kalatalous, aluekehitys- sekä sosiaalirahastot yhdistettäisiin yhdeksi paikalliskehittämisen rahastoksi. Ehdotuksena on, että yhdistetyt varat jaettaisiin hajautetusti Leader-ryhmien ja muiden paikallisten kumppaneiden kautta. 

Lue uutinen täältä ja tapahtumaa käsittelevä 200 miljoonan asukkaan ääni -blogi täältä.

VALTAKUNNALLISTEN MAASEUDUN TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISHANKKEIDEN RAHOITUSTA HAETTAVISSA 18.12. SAAKKA

HaiArt_25
Kuva @maaseutuverkosto, Jyrki Vesa.

Maaseutupolitiikan valtakunnalliseen kehittämistoimintaan kuuluvien valtakunnallisten maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeiden haku on käynnissä teemalla nuoret maaseudulla. Erityisenä painopisteenä ovat nuorten polut työhön ja yrittäjyyteen maaseudulla

Haku päättyy maanantaina 18.12.2017. Rahoitusta on haettavana yhteensä 510 000 euroa. Hankkeita rahoitetaan maa- ja metsätalouministeriön päätöksellä Maatilatalouden kehittämisrahaston Makeran varoista.

Lue lisää täältä.


JULKAISUJA

Maaseutukatsaus 2017 havainnollistaa maaseudun arkeen keskeisesti vaikuttavia ilmiöitä

Maaseutukatsaus 2017 antaa tietoon perustuvan kuvan Suomen laajasta maaseudusta. Katsauksessa nousee keskeisenä havaintona esille maaseudun naiskadon ilmiö, joka korostuu erityisesti nuorten aikuisten ikäluokassa ja harvaan asutulla maaseudulla.

Edelliseen vuoden 2014 Maaseutukatsaukseen verraten, myös paikalliskeskusten väestökehitys on kääntynyt negatiiviseksi. Mikäli trendi jatkuu tulee tämä vaikuttamaan palvelujen tarjontaan ja elinkeinotoiminnan kannattavuuteen, mikä osaltaan vaikuttaa monipaikkaisten asiakkaiden ostotapoihin. Pahimmassa tapauksessa mökkikunnat eivät enää tule hyötymään monipaikkaisesta asumisesta. 

Opetuksen ja koulutuksen saatavuus ja saavutettavuus maaseudulla heikentää alueen vetovoimaisuutta. Maaseutukatsausken kansalaiskyselyssä kyläkoulut mainitaan yhtenä tärkeimpänä asuinpaikan vetovoimantekijänä. Palveluista huonoimman arvosanan saavat teiden kunto, liikenne- ja tietoliikenneyhteydet sekä kulttuuripalvelut.

Lue Maaseutukatsaus 2017 täältä.

Lue Maaseutukatsauksen 2017 kansalaiskyselyn yhteenvetoraportti täältä.

Amazing_Lande-11
Maaseudun naiskadon hidastaminen on kuntien haasteena. Kuva @maaseutuverkosto, Contum Oy.

Lue myös Maaseutupolitiikan neuvoston vuosikertomus 2017 täältä.

Kalenterimerkinnät

MANEn tulevat kokoukset

  • 13.12. klo 10.30-12.30
    (huom. muuttunut aika)

Sihteeristön kokoukset

  • 1.12. klo 10.00-12.00

Maaseutupolitiikan politiikkasuositukset


2/2017:
Ratkaisuja maaseudun liikkumispalveluihin

"Maaseudulla liikkumispalveluiden järjestämisen haasteiden raktaisemiseksi tarvitaan kokonaisvaltaista tarkastelua, eri oikeuksien ja ehtojen harmonisointia ja lainsäädännön purkamista. Vyöhykeperustaisia malleja tulisi harkita."

Lue politiikkasuosituspaperi täältä.

Lausunnot

MANE on antanut lausunnon luonnoksesta valtioneuvoston periaatepäätöksestä maaseudun digitalisaation edistämiseksi

Lue lausunto täältä.

HAMA-verkosto on jättänyt lausunnon luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi autoverolain muuttamisesta. 

Lue lausunto täältä.

HAMA- ja OTE-verkostot ovat ottaneet kantaa kuljetustuen varmistamisesta (mom. 32.50.44) valtiovarainministeriön budjettiesityksessä. 

Lue kannanotto täältä.

KUMPPANUUSPÄIVÄ 2017 KANNUSTI ROHKEUTEEN

Kumppanuuspäivä 2017 kokosi reilut 80 osallistujaa ympäri Suomen. Kumppanuuspäivän avasi kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen, ja pääpuhujana toimi professori emerita Briitta Koskiaho. Kumppanuuspäivän juontajana toimi Marttaliiton toiminnanjohtaja Marianne Heikkilä (kuvassa keskellä). 

Lue kooste ja lataa kaikki esitykset Kumppanuuden käksikirjastosta. Katso Kumppanuuspäivän tallenne täältä.  

KuvaKumppanuuspäivä'
Kumppanuuspäivässä 2017 saatiin mahdollisuus tutustua oikeusministeriön Demokratiapalkinnon saajiin. Kuvassa Marianne Heikkilä ja Daisy Ladies.


MAASEUTUPOLITIIKAN BLOGINOSTOJA

Maaseutu on matkailuelämysten aarreaitta

"Suomi on täynnä maaseudun monipuolisia matkailu- ja käyntikohteita sekä kylätapahtumia. Matkailijat maailman eri kolkista matkustavat sankoin joukoin Suomeen etsimään rauhaa ja harmoniaa arjen vastapainoksi, mutta me itse emme aina ymmärrä arvostaa lähiseutumme erityisyyttä", kirjoittaa Julia Wihuri.

Sote unohtaa monipaikkaiset suomalaiset

"Sote- ja aluehallintouudistukset ovat nostaneet alueellisen väestönkehityksen vilkkaan julkisen keskustelun kohteeksi. Onko kunnissa ja maakunnissa tarpeeksi asukkaita kustannustehokkaiden palvelujen näkökulmasta? Miten turvataan alueellinen tasa-arvo palvelujen saatavuudessa?", kysyy Toivo Muilu.

Metropolivaltion rakentamiselle tarvitaan vaihtoehto

"Metropoli on noussut vahvasti esille aluekehittämistä koskevassa kotimaisessa keskustelussa. Asialla on Helsingin pormestari, jonka viesti on suoraviivainen: Suomen menestys riippuu pääkaupunkiseudun menestyksestä, joten sen kehittämiseen on syytä satsata entistä enemmän. Metropolikeskustelu on maaseudun kehittämisen kannalta merkittävä asia, sillä yksinapainen Suomi on maaseudun kannalta huono vaihtoehto", painottaa Maarit Sireni.

Lue lisää Maaseutupolitiikka.fi:ssä

Tarjoamme päättäjille, vaikuttajille ja aluekehittäjille mielenkiintoista luettavaa ajankohtaisista maaseutu-poliittisista kysymyksistä sekä foorumin, jossa voi käydä maaseutupoliittista keskustelua. Kirjoita sinäkin Maaseutupolitiikan blogiin. 

Yhteyshenkilö: Antonia Husberg, etunimi.sukunimi@mmm.fi