Maaseudulla on elämää: asuttu pinta-ala on kasvanut 10% vapaa-ajan asumisen myötä

Suomalainen maaseutu on siirtynyt agraarimaaseudusta asumisen maaseuduksi. Pysyvän ja vapaa-ajan asutuksen kehitys Suomessa on laajentanut maaseudun asuttua aluetta. Viimeisten 30-40 vuoden aikana muuttovirta on käynyt kaupunkeihin ja kasvukeskuksiin, mutta kaupunkien sisällä on muutettu kaupunkien laitamille ja samanaikaisesti vapaa-ajan asuntoja on rakennettu innokkaasti maaseudulle.

Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän (YTR) juuri julkaiseman Maaseutukatsaus 2011 -raportin tilastot kertovat, että entistä suurempi osa maaseutualueilla viihtyvistä on vapaa-ajan asukkaita. Asumisessa korostuu monipaikkaisuus: pysyvä asunto voi olla kaupungissa, mutta toinen, vapaa-ajan asunto, maaseudulla. Kakkosasunnossa oleskellaan yhä pitempiä aikoja. Myös työnteossa ja vapaa-ajan toiminnoissa monipaikkaisuus näyttäytyy: työtä tehdään monessa eri paikassa ja vapaa-aikaa käytetään työntekoon.

Maaseutukatsausta varten toteutettiin vuonna 2010 kysely 15 kunnassa ja asukkaiden realistisia kokemuksia maaseudulla elämisestä verrattiin samoilla alueilla vuonna 2003 tehdyn kyselyn vastauksiin. Tulosten perusteella maaseudun asukkaiden perustarpeet ovat pysyneet samoina,

mutta he kokevat tulevaisuutensa aiempaa positiivisemmin.

Maaseudulta asuinpaikkana haetaan asumisen väljyyttä, rauhaa ja turvallisuutta. Julkisen liikenteen puutteellisuus ja pitkät etäisyydet ovat saaneet aikaan sen, että maaseudulla on vaikea selvitä ilman omaa autoa. Palvelujen mahdollinen heikko saatavuus ja pitkät välimatkat koetaan maaseudulla hälyttävän huolestuttavina, mutta asukkaat ovat silti melko tyytyväisiä eloonsa.

Monissa viime aikoina julkaistuissa tutkimuksissa on käynyt ilmi, että maaseudulla koetaan olevan potentiaalia ja nostetta. Erityisesti nuoret näkevät maaseudun tulevaisuuden valoisana. Maaseutukatsaus 2011 on ensimmäinen kaikki viimeaikaiset tutkimukset ja tilastot yhteen kokoava poikkileikkaus tämänhetkisestä maaseudun tilanteesta ja samalla se ennakoi tulevaa kehitystä. Katsaus kirjoitettiin yhteistyössä Kajaanin yliopistokeskuksen, maa- ja metsätalousministeriön, Vaasan yliopiston Levón-instituutin ja Suomen ympäristökeskuksen kanssa. Katsauksia on tarkoitus jatkossa julkaista kolmen vuoden välein.

Maaseutukatsaus on luettavissa YTR:n verkkosivuilla sähköisessä muodossa: http://www.maaseutupolitiikka.fi/files/1657/Maaseutukatsaus_2011_www.pdf

Lisätietoja:

Jouni Ponnikas

erikoistutkija, Kajaanin yliopistokeskus

p. 040 5740 804

sähköposti: jouni.ponnikas@oulu.fi

Palaa otsikoihin