Poliitikot ja maaseudun kehittäjät yhtä mieltä: maaseudulla on nostetta

Syntyvätkö innovaatiot maaseudulla? Miten yrittäjyyttä ja hyvinvointia lisätään maaseudulla ja kuinka päättäjät tukevat maaseudun tarpeita? Näitä kysymyksiä pohti täysi salillinen maaseudun kehittäjiä tiistaina 8.3. järjestetyssä Maaseutuparlamentissa Helsingissä. Ministeri Anttila näki maaseudulla paljon mahdollisuuksia nuorille yrittäjille ja ministeri Pekkarinen ennusti maaseudulle hyvää nostetta.

Lähipalvelujen järjestäminen maaseudulla aiheutti eniten keskustelua. Maaseudulla toimivien kehittäjien mielestä valtion tulisi viime kädessä luoda kannusteita niiden järjestämiseen. Myös pienyrittäjyyttä olisi tuettava helpottamalla säädöksiä ja byrokratiaa. Kuntien on ensin laadittava maaseutuohjelmat, jotka ohjaavat politiikan tekoa kylissä ja haja-asutusalueilla. Ja kuntien on otettava vakavissaan kyläsuunnitelmat palvelujen turvaamiseksi. Tutkija Ritva Pihlaja täsmensi, että valtion on otettava suurempi vastuu ja kuntien tehtäviä on kevennettävä. "Palvelut pyörillä” on keskustelijoiden mielestä toimiva konsepti harvaan asutulla maaseudulla.

- Seuraavan hallituksen on otettava toimivaltaisen lähidemokratian edistäminen ohjelmaansa, toivoo professori Hannu Katajamäki, joka on huolissaan kuntaliitosten synnyttämien suurkuntien asukkaiden epätasa-arvoistumisesta.

Keskustelijat olivat yhtä mieltä myös siitä, että riittämätön infrastruktuuri on esteenä innovaatioille, yritystoiminnalle ja nuorten houkuttelemiselle maaseudulle. Yhteiskunnan onkin huolehdittava yhteyksien, myös tehokkaiden ja kiinteiden laajakaistayhteyksien, ulottamisesta syrjäisimpiinkin ky­liin. Näin kynnys madaltuu ja maaseudulle syntyy yrittämistä mahdollistavia ympäristöjä. Professori Hilkka Vihinen kannustaa myös riskirahoituksen käyttämiseen, jolla luodaan edellytyksiä sopiville yksilöille kehittyä omien kotiseutujensa työllisyyttä edistäviksi yrittäjiksi. Myös eduskuntaryhmien edustajien puheenvuorot korostivat maaseudun merkitystä.

Nuoret kokevat maaseudun tulevaisuuden valoisaksi ja siellä on paljon nostetta. Osa maaseudun kehittäjistä ja tutkijoista kuitenkin kokee, että maaseutu-sana viittaa usein vanhanaikaisiin mielikuviin.

- Tällä hetkellä se on suorastaan mielikuvamarkkinoinnin ”luuseri”, professori Vihinen korostaa ja jatkaa, että suhtautuminen maaseutuun on edelleen maatalouskeskeistä eikä maaseudun kokonaisuutta ja sen sisältämiä mahdolli­suuksia nähdä.

Pohjois-Karjalan maakuntaliiton kehittämispäällikkö Sami Laakkonen näkee Suomen maabrändiraportin olevan tässä avainasemassa, sillä Suomen raportti sekä Eurooppa 2020 strategian sisältämä ”älykäs, kestävä ja osallistava” kasvu asemoivat suomalaisen maaseudun tulevaisuuden aivan uudella tavalla. - Tämä on mahdollisuus, jota ei pidä hukata, Laakkonen kannustaa.

Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä YTR:n ja Maaseutuverkoston järjestämä Maaseutuparlamentti toteutettiin yhteistyössä eduskunnan maaseutuverkoston ja maaseutupoliittisen ministeriryhmän kanssa. YTR on Suomen maaseudun kehittäjien yhteinen verkosto ja se edistää maaseudun elinvoimaisuutta vaikuttamalla poliittiseen ja hallinnolliseen päätöksentekoon. Tapahtumassa keskusteltiin maaseutupolitiikasta ja tulevaisuuden maaseudusta virkamiesten, tutkijoiden, kehittäjien sekä päättäjien kanssa.

Tilaisuus on katsottavana verkossa.

Paneelikeskustelu: http://www.goodmood.fi/maaseutuparlamentti/index.php?videoId=30561959

Eduskuntaryhmien puheenvuorot: http://www.goodmood.fi/maaseutuparlamentti/index.php?videoId=30569750

Palaa otsikoihin