Kolumniarkisto
Maaseudun kehittämisen uusi aika
Kuumin keskustelu myös maaseudun kehittämisen viestinnästä käydään tietysti sosiaalisen median ympärillä. Teemana tänä vuonna on nuoret ja nuoret aikuiset, mistä on luonnollisesti seurannut se, että sosiaaliseen mediaan on panostettu. Meillä on Maaseutu – Tilaa elämälle ja LandePakun sivut facebookissa, Twitterissäkin ollaan. Mutta tavoitammeko oikeat ihmiset ja riittääkö panostus?
Tästä uudesta ajasta huolimatta kohtaan erilaisissa tilaisuuksissa minua, alle kolmekymppistä, vanhempia ihmisiä puhumassa nuorista maaseudun kehittämisen parissa. Nuorten tavoittaminen puhuttaa, mutta toisaalta verkossa toimimisen käytännöt ovat vielä kankeita. Viestintä on liian usein se toiminta, josta säästetään, kun aikaa on vain rajallisesti. Sosiaalinen media ei enää ole uusia asia, eikä nähdäkseni oikein enää valinnainenkaan.
Se että netti ei toimi ongelmitta kaikkialla maaseudulla rinnastetaan usein tieverkon kehittämiseen.
Tietoyhteiskunnassa toimimattomat verkkoyhteydet ovat kuin kylä, jonne ei tie vie. Jos tieverkko olisi kehitynyt samaa tahtia, kuin tietoverkko nyt – ihan älytöntähän se olisi ollut. Nuorista puhuminen ilman sosiaalisen median hyödyntämistä on sama asia.
Tehot irti uusista leluista
Uusia työkaluja on otettu melko kiitettävästi käyttöön, monilla kylillä ja hankkeilla on verkkosivujen lisäksi oma sivu facebookissa, mutta täyttä hyöytyä niistä ei vielä ole saatu irti. Sehän on selvää, ettei mikään sivu ole hyödyllinen, jollei se ole tuore. On erittäin tärkeää, että erilaiset viestinnän työkalut osattaisiin myös verkottaa yhteen. Pienemmällä panostuksella saataisiin tällöin enemmän aikaan. Verkkosivujen sisällöt linkitetään rutiinilla sosiaalisen mediaan, jossa myös hiljalleen syntyy sosiaalista vuorovaikutusta.
Hyvin suunnitelluilla viestinnän käytännöillä ja työnjaolla päästään pitkälle, työkaluja kuitenkin pitää myös osata käyttää. Maaseudun toimijoille tarvitaan lisää viestinnän koulutusta, mutta kaipaan myös uutta ajattelua. Liian monta kertaa olen kuullut lauseen “Ei kaikki käytä nettiä.” Pitää paikkansa, mutta viestinnästä puhuttaessa se ei se riitä syyksi jättää käyttämättä parhaita tarjolla olevia työkaluja.
Uudet palvelut ovat tuttuja niille, jotka käyttävät verkkoa aktiivisesti. Mutta mitä jos ei kiinnosta tippaakaan? Sosiaalisen median hyödyntämiseen ei tarvita kallista konsulttia, siihen tarvitaan meitä nuoria! Kumpi tulee maaseudun kehittämiseen mukaan ensin, sosiaalinen media vai nuoret? Toivottavasti tämä tapahtuu yhtäaikaa. Nuorille pitää antaa tilaa toimia, vanhoja hyviä käytäntöjä kuitenkaan unohtamatta. Voidaanko nyt sopia, ettei kukaan enää samassa tilaisuudessa toivo nuoria mukaan ja muistuta, etteivät kaikki käytä nettiä?
Työtehtävämme ovat hyvin pirstaloituneita ja monet meistä jo valmiiksi ylityöllistettyjä. Tästäkin syystä sosiaaliseen mediaan mukaan lähteminen voi tuntua mahdottomalta tehtävältä. Suunnittelu- ja päivitysvastuuseen kannattaakin sitouttaa koko porukka. Yhden tai kahden hengen työporukassa tilanne on tietysti hieman toinen, mutta yhteistyötä saa tehdä ja apua varmasti löytyy.
Sosiaalinen media ei oikeastaan ole kovinkaan kaukana maaseudun kehittämisen ydinajatuksesta. Yhdessä suunnitteleminen ja tekeminen, siitähän yhteisöllisyydessä on kysymys, myös sosiaalisessa mediassa.
Maija Lumme
Hämeen ELY-keskuksen ja hämäläisten Leader-toimintaryhmien tiedottaja
Maaseuturahoitus tutuksi -hanke
maaseuturahoitustutuksi.blogspot.com
facebook.com/maaseuturahoitus
Lisää aiheesta esim. Seppälä, Piritta (2011): Kiinnostu ja kiinnosta – Näin markkinoit järjestöäsi sosiaalisessa mediassa