Maaseudun nuorten yrittäjyyttä kahlitsevat stereotyyppiset käsitykset yrittäjyydestä

Voisiko yrittäjyys maaseudulla olla keino, jolla vältetään nuorten muutto kaupunkiin töiden perässä? Tuoreen tutkimuksemme perusteella tämä on mahdollista, sillä yrittäjyys on maaseudun nuorille varteenotettava uravaihtoehto. Yrittäjyys maaseudulla on monimuotoista, mutta sitä kahlitsevat stereotyyppiset käsitykset yrittäjyydestä.

Aika siirtyä modernimpaan ja mahdollistavampaan yrittäjyyden edistämiseen

Tutkimuksemme perusteella yrittäjyyteen ja sen edistämiseen maaseudulla liittyy erilaisia stereotyyppisiä käsityksiä, joiden vuoksi yrittäjyyden potentiaali maaseudulla ei realisoidu toivotulla tavalla. Vallitsevan, perinteisen käsityksen mukaan ’villit pojat’ ryhtyvät yhden uran yrittäjiksi, useimmiten yksin, paikallisia asiakastarpeita tyydyttäen. Yrittäjyyden edistämisen näkökulmasta tämä tarkoittaa sitä, että toimenpiteet kohdennetaan yrittäjyydestä kiinnostuneisiin nuoriin, mieluiten koulussa ja osana opetussuunnitelmaa. Päävastuu tästä on kouluilla, oppilaitoksilla ja kunnilla.

Modernimpi, yrittäjyyden mahdollistava käsitys edistäisi yrittäjyyttä maaseudulla herättämällä kiinnostusta siihen laajasti, kaikkien nuorten keskuudessa. Lähtökohtana on, että kuka tahansa voi kasvaa yrittäjäksi kokeilujen ja omakohtaisen kokemuksen kautta. Yrittäjäksi voi ryhtyä myös tiimissä houkutteleviin (globaaleihin) liiketoimintamahdollisuuksiin perustuen. Koulu ei ole yrittäjyyden ainoa oppimisareena, vaan yrittäjyyttä voi oppia vaikkapa harrastusten kautta opetussuunnitelman ulkopuolella. Tällöin yrittäjyyttä olisivat edistämässä myös yritykset ja yksityisen sektorin toimijat.

Stereotyyppisiä käsityksiä yrittäjyydestä vahvistaa se, että kouluissa työelämä avataan voittopuolisesti palkkatyön areenana, ja yrittäjyys jää huomattavasti vähemmälle huomiolle. Yrittäjyys näyttäytyy edelleenkin erillisenä ”saarekkeena” ja palkkatyö painottuu työurakeskustelussa ja työelämään tutustuttaessa. Yrittäjyyden edistämisessä on tärkeää tuoda yrittäjyys luontevasti osaksi koulujen ja oppilaitosten arkea nuoria kiinnostavalla tavalla, esimerkiksi erilaisten projektien, hankkeiden, yrittäjävierailujen ja työpajojen kautta. Lisäksi nuorten erilaisia, konkreettisia yrittäjyyskokeiluja on tärkeää edistää. Konkreettinen altistuminen yrittäjyyteen yrittäjyyskokeilujen (mm. 4H-yrittäjyys ja Nuori Yrittäjyys-toiminta) kautta avaa yrittäjyyttä mahdollisuutena ja luo uskoa omiin yrittäjyyskykyihin.

Nuorille neljä vaihtoehtoista tulevaisuuden yrittäjyyspolkua

Tutkimuksemme piirtää stereotyyppistä käsitystä monipuolisemman kuvan yrittäjyydestä maaseudun nuorten uravaihtoehtona. Tunnistimme neljä vaihtoehtoista tulevaisuuden yrittäjyyspolkua: ”yhden uran yrittäjät”, ”joustavat yrittäjät”, perinteikkäät yrittäjät” ja ”nuoret kokeilijat”. Maaseutu tarjoaa erityislaatuisen toimintaympäristön ja mahdollisuuden yrittäjyydelle. Yrittäjät ja asiakkaat tuntevat toisensa usein läheisesti, suhdeverkostot ovat tiheät ja ihmisten henkinen läheisyys kompensoi fyysisen etäisyyden. Yrittäjyys on voimakkaasti kiinnittynyt toimintaympäristöönsä ja erityisesti siellä toimiviin ihmisiin ja heidän verkostoihinsa. Paikalliset toimijat voivat yhteistyössä vahvistaa yrittäjyyden läsnäoloa nuorten keskuudessa sekä koulussa että vapaa-ajalla ja näin toimien edistää nuorten yrittäjyyttä.

Yrittäjyyttä edistettäessä on oleellista murtaa stereotyyppisiä käsityksiä yrittäjyydestä, joka edellyttää vakiintuneita käsityksiä sekä toimintamalleja haastavaa institutionaalista muutosta maaseudulla. Muutos käsittää erityisesti sen, että yrittäjyys ja palkkatyö tuodaan esiin yhdenvertaisina ja tasavahvoina tapoina organisoida työ ja toimeentulo esimerkiksi sukupuolesta ja koulutustaustasta riippumatta. Tätä muutosta kaikki toimijat yhteiskunnan eri sektoreilla tekevät yhdessä. Keskeistä on yrittäjyyteen liittyvien konkreettisten ja mahdollistavien kokemusten esiin tuominen ja sitä kautta stereotyyppisten yrittäjyyskäsitysten hälventäminen niin maaseudulla kuin muuallakin.

Lisätietoa

Tulokset perustuvat tutkimukseemme, jossa tarkastelimme yrittäjyyttä maaseudun nuorten uravaihtoehtona neljään tutkimusteemaan ja näkökulmaan kiinnittyen: 

  1. yrittäjyys, työllistyminen ja ura,
  2. yrittäjyyden polut, 
  3. yrittäjyydestä oppiminen sekä 
  4. yrittäjyyden verkostot. 

Tutkimusaineistoina hyödynsimme kirjallisuutta ja tilastoja, perusasteen 9-luokkalaisille ja toisella asteella opiskeleville nuorille suunnattua kyselyä (N=402), nuorten yrittäjien haastatteluja (6 kpl) sekä julkisten toimijoiden asiantuntijahaastatteluja (18 asiantuntijaa). Primääriaineistot keräsimme kuudesta, erilaisia maaseututyyppejä edustavasta case-kunnasta (Kangasniemi, Kemijärvi, Nakkila, Nurmes, Pälkäne ja Pöytyä). Tutkimuksen ovat rahoittaneet Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikan neuvoston asettaman hankeryhmän esityksestä, Makeran valtakunnallisiin maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeisiin suunnatuista varoista sekä Turun yliopisto.

Tutkimusraportti Yrittäjyys maaseudun nuorten uravaihtoehtona on julkaistu Turun yliopiston Erillisteokset ja sarjat -kokoelmassa. 

Tutkimushankkeesta on tuotettu maaseutupolitiikan Politiikkasuositus 2/2021: Yrittäjyys maaseudun nuorten uravaihtoehtona

Kirjoittaja

  • Heinonen, Jarna

    professori, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Johtamisen ja yrittäjyyden laitos

    Sähköpostiosoite: jarna.heinonen@utu.fi