Etäisiltä vaikuttavat kriisit koskettavat paikallisesti

Julkaistu: 20.09.2018 Päivitetty: 20.09.2018

Suomi kuten koko Eurooppa ja muu maailma koki vuonna 2015 läheltä, miten rauhan järkkyminen vaikuttaa paikallisesti ja myös henkilökohtaisesti. Syyrian sisällissota pakotti valtavat ihmismäärät pakenemaan kodeistaan ja heidän saapuminen Eurooppaan ja Suomeen herätti monenlaisia tunteita. Pakolaiskriisi pakotti valtion, alueet, kunnat ja paikalliset järjestöt nopeisiin ratkaisuihin. Jälkeenpäin on helppo arvostella toimintaa, mutta ennen kaikkea voi ihailla, miten äkkiä vastaanotto- ja kotoutumisen toimet saatiin vauhtiin.

Nopeaa toimintaa myös maaseutuohjelman puitteissa 

Suomessa vastaanotto ja kotouttamiseen tähtäävät toimet käynnistettiin viipymättä ao. viranomaisten toimilla. Maaseudun kehittämisohjelman puitteissakin reagoitiin haastavaan tilanteeseen. Hyvin pian käynnistettiin useita kotouttamishankkeita, jotka osoittivat paikkansa: Hankkeilla pystyttiin reagoimaan akuuttiin tilanteeseen ja vaikutukset ovat olleet laajemmat, mitä alun perin tavoiteltiin. Maaseutuohjelman kotouttamishankkeita on tällä hetkellä käynnissä yli 30 eri puolilla maata. 

Maaseudulla mahdollisuus ottaa nykyistä suurempi rooli

Maaseudulla ja pienillä kunnilla on mahdollisuus ottaa huomattavasti nykyistä suurempi rooli heti humanitaarisen vastaanoton alkuvaiheessa. Se ei kuitenkaan tapahdu itsestään vaan vaatii tavoitteellista ja pitkäjänteistä työtä sekä tiivistä yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Se vaatii myös, että osataan katsoa omaa toimintaympäristöään eri tavalla: maaseutu elinympäristönä voi olla monelle tulijalle vieras. Hiljaisuus, harva asutus ja teiden pimeys voivat tuntua uudelle tulijalle äkkiseltään pelottavilta.

Maahanmuuttajien kotoutuminen maaseudulla edellyttää samoja reunaehtoja kuin kaupungeissakin: Vastaanottavan kunnan ja/tai kylän, ihmisten sopeutumista ja valmiutta sekä edellä mainittujen huomioimista kotouttamistyössä. Tärkeä on kysymys siitä, miten saamme avoimet työpaikat, työvoimatarpeen ja mahdolliset maahan tulleet työntekijät kohtaamaan toisensa? Tärkeää on myös se, miten osaamme yhdistää suomen (tai ruotsin) kielen opiskelun ja työnteon? Tärkeintä on kuitenkin se, kuinka hyvin ymmärrämme, että parhaita paikkoja oppia kieltä ovat kaikki ne yhdessä tekemisen paikat työpaikoilla, harrastuksissa ja naapureiden kesken. Tässä maaseutukylien yhteisöllisyys ja yhdessä tekemisen meininki ovat ensiarvoisen tärkeitä tekijöitä. 

Parantamisen varaa omakuvassa

Useiden rohkaisevien esimerkkien perusteella ollenkaan kaikki humanitaarisen vastaanoton kautta maahan tulleet eivät välttämättä halua Helsinkiin, mutta todennäköisesti iso osa heistä päätyy sinne, jos me maaseudun toimijat emme osaa tuoda esille myös muita vaihtoehtoja.

Meillä [lue maaseudun toimijoilla] kaikilla on parannettavaa siinä, miten viestimme suomalaisesta maaseudusta ja pienistä kunnista ja kylistä hyvinä kotouttamisen paikkoina. Paikoista ja paikallisista yhteisöistä pitää osata kertoa uudella tavalla, sekä tuleville kuntalaisille että eri viranomaisille. On myös osattava kertoa muiden kokemuksista. Viestintä on oltava ajantasaista ja siihen on ryhdyttävä hyvissä ajoin ja se myös vaatii tuekseen ja toimiakseen paikallista kumppanuutta eri sektoreiden ja toimijoiden välillä.

Opetushallituksen joulukuussa 2017 julkistetussa Vapaan sivistystyön lukutaitokoulutuksen opetussuunnitelma-suosituksessa todetaan, että ”lukutaitokoulutuksen rinnalla kokonaisvaltainen kotoutumisen tukeminen on tärkeä osa opetusta. Opiskelijaa pyritään ohjaamaan ja kannustamaan aktiiviseen toimintaan omalla opiskelupaikkakunnallaan. Yhteistyö vapaaehtoissektorin ja erilaisten yhdistysten kanssa tarjoaa maahanmuuttajille mahdollisuuksia löytää ystäviä ja mielekästä tekemistä”. Suositusten puitteissa toimintaa on lähdetty rakentamaan eri puolilla Suomea Opintokeskusten jäsenjärjestöjen kattavan verkoston voimalla. Paikallisia järjestöjä halutaan mukaan tuottamaan uudenlaisia sisältöjä kototutumiskoulutukseen; avaamaan omaa arkeaan, ottamaan mukaan toimintaan ja tekemään yhdessä. Haastamme kaikkia järjestöjä tuottajayhdistyksistä ja metsästäjäseuroihin mukaan tähän työhön.  

Pienen kunnan nopea toiminta hyväksi maahanmuuttotyölle

Onnistunut maahanmuuttotyö vaatii aina vahvan kolmijalan: toimivat ja riittävät julkiset palvelut, mahdollisuuksia päästä töihin ja opiskelemaan sekä vastaanottavan yhteisön. Jos yksikin näistä tukijaloista puuttuu, kotoutuminen voi vaikeutua tai hidastua. Ja toisaalta taas, kun nämä kaikki kolme toteutuvat, ihmiset voivat löytää paikkansa uudesta yhteisöstä hyvinkin nopeasti. 

Meillä on Suomessa jo kokemuksia ja tietoa siitä, että parhaimmillaan vastaanotto ja kotoutuminen pienessä kunnassa voi lähteä nopeasti käyntiin lapset pääsevät heti kouluun ja aikuiset nopeasti töihin ja kielikursseille. Uutta kieltä pääsee kuulemaan ja käyttämään saman tien - paikalliset ihmiset ottavat mukaansa ja kutsuvat kotiinsa. – Ovat kiinnostuneita ja antavat aikaansa. Sodan tuhon jalkoihin jäänyt sirpaleinen elämä saa uuden alun ja pääsee jälleen osalliseksi yhteiskuntaa.  Vastaanotto voi onnistua hyvin, kun sitä tehdään yhdessä viranomaisten, järjestöjen, työnantajien ja yksittäisten ihmisten kesken. Tärkeintä on yhdessä toimiminen – kumppanuus.

Kotoutumisessa edetään pienten onnistumisten kautta. Onnistumisten taustalla on myös usein tulisieluiset ja asialleen omistautuneet ihmiset - tulisielujen verkosto. 

Lisätietoa:

  • Kotouttaminen on useamman hallinnonalan vastuulla ja kiinnostuksen kohteena. Päävastuu kotouttamistoimista on työ ja elinkeinomiisteriöllä ja sisäministeriöllä. 
  • Kotouttamisasioiden koordinoimista varten on perustettu mm. Kotouttamisen yhteistyöryhmä, mitä tuttavallisemmin kutsutaan nimellä KYHRY. Työssä mukana on myös maa- ja metsätalousministeriö. 
  • Ministeriöiden välillä toimii myös epävirallisempia yhteistyöryhmiä, joissa toimia koordinoidaan ja suunnitellaan. Suuressa roolissa kotouttamisen edistämisessä ovat eri EU-rahastot. Erityisesti kotouttamiseen panostetaan Europan sosiaalirahaston ESR:n ja Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston AMIF-rahoituksella, mutta myös Euroopan maaseuturahastosta on rahoitettu kotouttamista. 

Esimerkkejä maaseutuohjelman kotouttamishankkeista: 

Kuva: Maaseudun Sivistysliitto / Vastaanottava Tunturi-Lappi-hanke
Marianne Selkäinaho

Marianne Selkäinaho

Maaseutuylitarkastaja Maa- ja metsätalousministeriö
Mariannen vastuualueina muun muassa maaseutuohjelman kehittämishankkeet muun muassa laajakaistahankkeet ja kotouttamishankkeet.
Virpi Harilahti-Juola

Virpi Harilahti-Juola

Kehittämispäällikkö Maaseudun Sivistysliitto
Virpi vastaa MSL:ssa kuntayhteistyön ja osallisuusteeman kehittämisestä valtakunnallisesti. Tässä kehittämistyössä haetaan aktiivisesti erilaisia kumppanuuden muotoja ja tapoja, joiden kautta maaseudulla asuvien ihmisten hyvinvointia voidaan tukea ja lisätä ihmisten osallisuutta omassa lähiyhteisössään.