Kehittyminen ei edellytä metropolia – mökkilaituri riittää

Julkaistu: 27.03.2018 Päivitetty: 27.03.2018

Emme tarvitse suuria kaupunkeja kaikkia hyödyttävien ideoiden syntymiseen – toisin kuin tulevaisuuden tutkija Roope Mokka väitti Ylen kolumnissaan viime viikolla. Emme kiistä, etteikö taloudellista arvoa syntyisi siellä, missä työt tehdään tänään paremmin kuin eilen. Kuitenkin väite siitä, että oppimista tapahtuisi vain siellä, missä ihmiset ovat lähellä toisiaan – siis kaupungeissa – osoittaa kirjoittajan tietämättömyyden aiheesta.

Arvolisän lähde

Toisin kuin keskustelussa yleensä muistetaan, suomalainen maaseutu on moninainen. Se ei ole homogeeninen alue, jossa ihmisten välinen etäisyys olisi väestömäärän mukaan laskettu keskiarvo. Maaseutuluokituksen mukaan meillä on neljää erilaista maaseutualuetta, ja näille alueille mahtuu myös paikalliskeskuksia.

Inhimillisen pääoman kasautumista syntyy siis muuallakin kuin Helsingissä. Olkoon todisteena vaikka se, ettei yhtäkään Suomen neljästä kärkivientituotteesta – selluloosasta, paperista, kemianjalosteista ja sahatavarasta – valmisteta siellä, missä Mokan mukaan on ainoa mahdollisuus oppia uutta. Saattaa kuulosta juntilta, mutta nämä high tech -tuotteet perustuvat korkeaan osaamiseen ja huippuunsa viritettyyn logistiikkaketjuun, jonka arvonlisä syntyy muualla kuin metropolissa.

Mielikuvilla vaikuttamista

Kaupunkien ongelmaksi Mokka mainitsee sen, että niissä on liian kallista asua. Ongelman ratkaisuksi taas sen, että maakuntiin hassatut rahat pitäisi käyttää kaupunkiasumisen eduksi. Väite siitä, ettei kaupunkiasumista jo tuettaisi ontuu pahasti, kun otetaan huomioon ne 2,3 miljardia euroa, jotka valtio viime vuonna maksoi asumistukea. Lisäksi nämä "sosiaaliset tulonsiirrot" valuvat käytännössä suomalaisten ja ulkomaisten kiinteistösijoittajien taskuun (Seura 7.4.2017). Viime vuonna asumistukien määrä ylitti ensimmäistä kertaa maataloustukien määrän – voi siis sanoa, että paukkuja kaupunkiasumiseen laitetaan jo.

Elämä maaseudulla ei ole jatkuvaa mökkilaiturilla istuskelua. Väite siitä, että koska laiturilla ei keksi mitään uutta, koko digitaalisen työn mahdollisuudet tulisi unohtaa, on vähintäänkin ohut. Maailman kaupungistuessa meidän valttikorttimme ovat puhdas ilma ja vesi, ja näiden hyödyntäminen edellyttää myös elementtien tuntemista. Kun tähän lisätään yhtä lailla maaseudulla toimivat verkkoneuvottelumahdollisuudet, seuraava kansainvälinen huipputuote saattaa syntyä juuri laiturinnokassa.

Kehityksen nimissä

Kehitys ei voi olla markkinavoimien määräämä itsetarkoitus, jonka nimissä ihmiset pakotetaan metropoleihin. Vaikka ihmisten läheisyydessä on hyötynsä, on syytä muistaa, että suomalaiset vahvuudet eivät sijaitse vain ja ainoastaan metropolissa. Hiljaisuus, luonto ja sen tarjoamat raaka-aineet ovat jatkossakin kaupunkien ulkopuolella, ja niiden potentiaalin täysimääräiseksi hyödyntämiseksi tarvitsemme myös asiantuntijoita.


Kuva: @maaseutuverkosto, Lietso Oy.

Roope Mokan kolumni: Vain suuret kaupungit synnyttävät kaikkia hyödyttäviä ideoita

Petri Rinne

Petri Rinne

Apulaispääsihteeri MANE / Kansalaistoiminta ja hyvinvointi -verkosto (KAHVEE) / Suomen Kylät ry
Kaisu Kumpulainen

Kaisu Kumpulainen

Yhteiskuntatieteiden tohtori, Kulttuuripolitiikan yliopistonopettaja Jyväskylän yliopisto
Maaseudun uusi aika ry:n puheenjohtaja, Keski-Suomen Kylät ry:n puheenjohtaja.