Kestävämpää uutta vuotta 2019

Julkaistu: 11.01.2019 Päivitetty: 11.01.2019

"Uusi vuosi uudet kujeet", kuten tavataan sanoa. Maaseutupolitiikan saralla alkanut vuosi toi tullessaan kaksivuotisen teemapainotuksen: Kestävä kehitys maaseutukontekstissa. Sinällään kestävä kehitys ja sen tavoitteet ovat pitkään olleet osa kansallista maaseutupolitiikkaa. Nyt tavoitteena on nostaa politiikkakeskusteluun entistä vahvemmin maaseutualueiden rooli ratkaisijana, haasteita unohtamatta.

Hyvä esimerkki on ilmastonmuutos. Maaseudulla voi olla merkittävä rooli ilmastonmuutoksen hillitsemisessä sekä siihen sopeutumisessa. Tärkeää on, että alueiden eri tarpeet, voimavarat, mahdollisuudet ja toimintaympäristöt huomioidaan kansallisessa politiikassa, kun tehdään ilmastopoliittisia päätöksiä. Sama pätee, kun konkretisoidaan kestävän kehityksen tavoitteita kansallisessa konstekstissa. 

Parempaa tulevaisuutta rakentamassa

YK:n Agenda 2030 mukaan kestävän kehityksen tavoitteiden tarkoitus on tehdä maailmasta parempi paikka meille kaikille. Se on mahdollista, jos huomioimme sekä ympäristön, ihmiset, ihmisoikeudet ja talouden näkökulmat. Tavoitteet ovat kaikki tärkeitä ja ne linkittyvät toisiinsa. Yhtä päämäärää ei voida saavuttaa ilman toista, ja niiden toteutumiseen tarvitaan niin valtioita, päättäjiä kuin kansalaisiakin. 

Maaseutupolitiikan neuvosto MANE hyväksyi kestävän kehityksen teeman maaseutupoliittisen työn painopisteeksi vuosille 2019-2020. Teema tulee näkymään niin Maaseutupolitiikan neuvoston, sihteeristön kuin maaseutupoliittisten verkostojen agendalla. Teemaa tullaan käsittelemään ekologisen, taloudellisen, sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden näkökulmasta. Tärkeää on huomioida maaseudun asukkaiden, järjestöjen ja yritysten näkökulmat, roolit, tarpeet ja mahdollisuudet tavoitteiden saavuttamiseksi, kuten esimerkiksi hyvinvoinnin edistämisessä, tuloerojen kaventamisessa ja ilmastopäästöjen vähentämisessä. 

Lähtökohtana paikkojen eri voimavarat ja tarpeet

Maaseutupoliittisen viestinnän näkökulmasta keskeinen tavoite on nostaa maaseutualueiden erilaisuus, erilaiset mahdollisuudet ja haasteet sekä tarpeet esille yleisessä poliittisessa keskustelussa. Kansallisissa toimenpide-ehdotuksissa maaseutualueiden erilaisuus yleensä hukkuu keskiarvojen alle. Korkeampi autoverotus voi vaikuttaa siihen, että yhä useampi kaupunkilainen hyödyntää joukkoliikennettä, mutta maaseudulla, jossa joukkoliikennettä ei ole, korkeampi verotus iskee suoraan asukkaiden mahdollisuuksiin käydä töissä ja asioida. On entistä tärkeämpää arvioida, miten eri poliittiset toimenpiteet vaikuttavat eri alueilla asuvien kansalaisten ja yritysten talouteen ja toimintaedellytyksiin. 

Arviointityölle on olemassa erinomainen työkalu: maaseutuvaikutusten arviointi (MVA). Maaseutupolitiikan neuvosto on esittänyt kantanaan, että MVA otetaan käyttöön kaikissa kansallisissa uudistuksissa ja lainsäädäntöhankkeissa, jotka vaikuttavat kansalaisten mahdollisuuksiin asua, elää ja yrittää maaseutualueilla. Vain silloin, kun päättäjillä (ja valmistelijoilla) on tietoa vaikutuksista eri alueilla, sekä eri alueiden mahdollisuuksista ja haasteista, voidaan laatia räätälöityjä, eri alueille kohdennettuja ratkaisuja. Silloin voidaan paremmin huomioida niin kansalaistenvälinen kuin alueidenvälinen yhdenvertaisuus ja sen toteutuminen.

Mahdollisuus paremmalle poliittiselle valmistelulle

Liikenne- ja viestintäministeriö julkaisi joulukuussa Toimenpideohjelma hiilettömään liikenteeseen 2045. Ohjelma on hyvä esimerkki siitä, milloin tulisi hyödyntää MVA:ta. Ohjelmassa esitetyillä toimenpiteillä tulee olemaan erilaisia vaikutuksia eri alueilla - kaupungeissa ja maaseudulla. Vaikutukset tulee arvioida maaseudulla asuvien kansalaisten kuin myös siellä toimivien yritysten näkökulmasta. Tämä, jotta esitetyt toimenpiteet ja niistä aiheutuvat kustannukset voitaisiin kohdentaa mahdollisimman oikeudenmukaisesti riippumatta siitä, onko asuinpaikkana harvaan asutun maaseudun kylä tai kaupungin keskuskortteli. Kuten olen todennut maaseudulla julkista liikennettä ei ole nimeksikään. Henkilöautoilu on maaseudulla liikkumisen ehto - myös tulevaisuudessa. Tärkeää on toteuttaa mahdollisimman vähäpäästöisiä ratkaisuja, jotka vastaavat olemassa oleviin erilaisiin tarpeisiin ja toimintaympäristöihin.

Jokainen meistä, maaseudulla asuva kuin kaupungissa elävä, voi ja pitää osallistua kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Vaikutamme omilla valinnoillamme, levittämällä tietoa, toteuttamalla omia tavoitteita ja toimenpiteitä. Voimme myös vaatia päättäjiltä räätälöityjä ratkaisuja, paremman tulevaisuuden puolesta. 

Christell Åström

Christell Åström

Maaseutupolitiikan neuvoston pääsihteeri neuvotteleva virkamies, maa- ja metsätalousministeriö