Maaseudun kehittämisen helmemme

Julkaistu: 09.11.2018 Päivitetty: 09.11.2018

Suomessa on tällä hetkellä käynnissä valtava "pitäisi-keskustelu". Pitäisi tehdä sitä ja pitäisi tehdä tätä. Pitäisi panostaa matkailuun, pitäisi luoda työpaikkoja ja pitäisi tehdä sote-uudistus. Koko sana "pitäisi" pitää poistaa suomen kielestä, sillä se on tehokkain tapa jättää retorisesti asiat tekemättä. Tämän puheen sijaan tarvitsemme tekemistä. Juuri asioiden tekeminen maaseudulla ja maaseudun kunnissa on poikkeuksellisen vahvaa. Tämä tekemisen meininki on yksi meidän helmistä. Jottei tämä jäisi fraasiksi, kerron esimerkin minun kodistani, Juuasta.

Pitäisi -sana tulee poistaa suomen kielestä

Jääurheilijat ovat halunneet kuntaan jäähallin. Se on aina väistynyt sote- ja kouluinvestointien tieltä, koska meidän väestöpohjalla perustelut ikäihmisten palveluille ovat aina olleet jääurheilua paremmat. Meilläkin puhuttiin että "pitäisi löytää joku sijoittaja tänne". Tai "kunnan pitäisi tehdä jäähalli." Molemmat olivat meidän tilanteessa epärealistisia vaihtoehtoja. Juuan palloseura ei tyytynyt tähän ja alkoi toimimaan.

Perinteisen investoinnin sijaan palloseura esitti mallia, jossa halli tehtäisiin yhteistyössä seuran ja kunnan kanssa kevyenä versiona, eli katoksena ilman eristeitä ja jäädytysputkia. Tähän haettaisiin avustusta eri instansseista. Yhteiskunnan avustuksia haettiin, mutta hanke jäi ilman tukea. Tukea olisi voinut saada paremmin nykyaikaiseen täyden varustelun jäähalliin, johon meillä ei ollut varaa. Näin ollen myös avustusrakenteissa on Suomessa parantamisen varaa, koska yhteiskunnassa ajatellaan usein asioita innovatiivisuuden sijaan kategorisesti. Katettu kaukalo oli meidän alueen harrastajien mielestä merkittävä parannus asiantilaan.

Kun usko loppuu sen voi sytyttää

Tässä vaiheessa kunnassa rehellisesti sanottuna usko loppui. Kaikki oli laskettu sen varaan, että kunnan osuus on pieni ja avustuksilla katetaan valtaosa. Kun näin ei käynyt, todettiin että perinteisellä mallilla katettuun kaukaloon varatut määrärahat eivät riitä. Ja samaan aikaan tiedettiin, ettei kunnalla ole enempää investointivaraa. Virkakoneistona ajattelimme, että hanke on tältä osin haudattu ja kaukaloa ei kateta. Olimme väärässä. 

Juuan palloseuran aktiivit tulivat käymään ja ilmoittivat, että kaukalo tehdään määrärahojen puitteissa. Kunta hoitaa sovitun osan ja seura hoitaa loput. Totesimme, että sellaisen sopimuksen voimme tietenkin päättäjille esittää. Laadimme sopimuksen, jossa kunnalle kuului katetun kaukalon hankinta määrärahojen puitteissa ja palloseura hoitaisi rakentamisen, katsomot, valot ja kaikki muun sisälle tulevan irtaimiston. Varovainenkin laskelma osoitti kuusinumeroista lukua pienen seuran vastuulle. Sopimus hyväksyttiin ja kunta tilasi katteen kaukaloon. Rekka toi tavarat ja kunnan osuus loppui siihen.

Yhteisen tekemisen maamerkki

Tästä on kulunut nyt hieman yli kaksi vuotta. Ja kunnassa on luisteltu jäähallissa kaksi vuotta. Seura teki talkoilla yhdessä yritysten kanssa hallin pystytyksen, valaistuksen, ilmanvaihdon, kahvilat ja esteettömät katsomot. Talkoolaiset suurin joukoin tekivät kaiken, yksityiset ihmiset ja yritykset lahjoittivat rahaa ja tarvikkeita. Halli on sisältä suorastaan upea. Mitä nämä ihmiset tekivät? He tekivät omaan elinympäristöön tärkeän asian, jonka he itse kokivat tärkeäksi. Ei vaatimalla sitä yhteiskunnalta tai puhumalla tyhjiä, vaan toimimalla itse. Tuhansia työtunteja ilman palkkaa. Uskomaton suoritus, joten otin avajaisissa hatun pois päästä ja kiitin. Tätä helmeä, tekemisen meininkiä, saa vapaasti kopioida muualle yhteiskuntaan. Se todistaa, että yhteinen tekeminen ja yhteisöllisyys ei ole kuollut maailmasta. Maaseudulla se elää ja voi hyvin. Meiltä Juuasta löytyy tästä maamerkkikin. 

Noste ja pääkuva: Juuka, kuvaaja Tanja Soininen.

Markus Hirvonen

Markus Hirvonen

Kunnanjohtaja Juuka