Monenlaiset maaseudun monipaikkaiset asukkaat lisäävät maaseudun ja kaupunkien vuorovaikutusta

Julkaistu: 25.10.2018 Päivitetty: 25.10.2018

Monipaikkaisuus nousee yhä useammin esille maaseudun tulevaisuutta luotaavissa puheenvuoroissa. Monipaikkainen asuminen ja elämä ovat arkea yhä laajemmalle joukolle suomalaisia, jotka sukkuloivat maaseudun ja kaupungin välillä. Keitä nämä maaseudun monipaikkaiset asujat oikein ovat ja miten yleistä monipaikkaisuus oikeastaan suomalaisella maaseudulla on?

Monipaikkaisia ihmisiä - keitä he ovat?

Monipaikkaisella asukkaalla tarkoitetaan henkilöä, jolla on käytössä vähintään kaksi eri asuntoa tai kotia, joissa yövytään ja vietetään aikaa vuorotellen tai kausittain. Vaikka monipaikkaisen asumisen kasvava merkitys maaseudulla on laajasti tunnistettu, ei ilmiön laajuudesta tai erilaisista monipaikkaisuuden muodoista ole kattavaa tietoa. Erilaiset tilastot ja rekisterit tunnistavat monipaikkaiset asukkaat huonosti. Virallisissa rekistereissä meidät tilastoidaan vakituisen asunnon ja asuinkunnan mukaan, vaikka tosiasiallisesti elämämme olisikin jakautunut useiden eri paikkojen välillä.

Kansainvälisissä tutkimuksissa on havaittu, että monipaikkaiseen asumiseen voivat johtaa niin työhön, opiskeluun, vapaa-aikaan, perhe-elämään kuin parisuhteeseen liittyvät syyt.  Kaivelimme tiedonmuruja näistä monipaikkaisen asumisen muodoista eri tahojen keräämistä ja ylläpitämistä rekistereistä, tilastoista ja tutkimuksista.

Työssäkäyntitilastoista käy ilmi, että kaupungeista maaseudulle töihin matkustaa noin 77 000 henkilöä, joista kymmenellä tuhannella työmatka on niin pitkä (yli 100 km), että moni todennäköisesti yöpyy työpaikkakunnalla. Maaseudulla työskentelee lisäksi eri arvioiden mukaan yli 60 000 henkilöä maatalouden, matkailun ja kaivosteollisuuden kausitöissä. Maaseutukuntien lukioissa, ammattikouluissa ja opistoissa on 25 000 opiskelijaa, joista ainakin osa hankkii maaseudulta opiskelijakämpän.

Maaseudulla sijaitsee yli 90 % vapaa-ajan asunnoista, joissa monipaikkaista elämää viettää jopa noin 2,2 miljoonaa suomalaista. Lisäksi maaseudulla on noin 240 000 tyhjää taloa tai asuntoa, joista suurta osaa käytetään tosiasiallisesti vapaa-ajan asuntoina. Suurin osa suomalaisista lomailee säännöllisesti maaseudulla

Maaseudulla asuvia ikääntyviä omaisia hoitavat ovat usein kaupunkilaisia. Yli 30 000 suomalaista huolehtii eri paikkakunnalla (yli 50km päässä) asuvasta omaisestaan ja vierailee tämän luona säännöllisesti. Monipaikkaista asumista lisää myös erillissuhteiden yleistyminen kun pariskunnat päätyvät asumaan yksin eri osoitteissa.  Puolella keski-ikäisistä yksinasujista on erillissuhde. Yksinasuvia naisia on enemmän kaupungeissa ja yksinasuvia miehiä maaseudulla.

Monipaikkaisuus
Maaseudun monipaikkaiset asukkaat.


Maaseudun ja kaupunkien vuorovaikutus lisääntyy

Monipaikkaisuus liittyy miljoonien suomalaisten elämään. Erilaiset monipaikkaisuuden muodot näyttäytyvät kuitenkin eri tavalla merkittävinä maaseudulla ja kaupungeissa. Maaseudulta kaupunkiin hakeudutaan erityisesti töihin ja opiskelemaan. Kaupungeista maaseudulle suuntautuu vastaavasti etenkin vapaa-aikaan ja kausityöhön liittyvää monipaikkaista asumista. Varsinkin miljoonat vapaa-ajan asukkaat jakavat käytännössä elämäänsä kaupunkien ja maaseudun välillä ja voivat merkittävällä tavalla vaikuttaa maaseudun elinvoimaan ja yhteisöihin.

Monipaikkaisen asumisen merkitys maaseudulla tulee tulevaisuudessa lisääntymään. Matkailu, lomailu ja vapaa-ajan vietto maaseudulla ovat kasvavia trendejä. Maaseudun ikärakenteen vanheneminen lisää kausi- ja ulkopuolelta tulevan työvoiman tarvetta erityisesti maataloudessa, matkailualalla ja sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisessa. Tulevaisuudessa kasvava ryhmä voi niin ikään olla kaupungeista käsin maaseudulla asuvia omaisiaan hoitavat. 

Nämä maaseudun ja kaupunkien välillä sukkuloivat asujat lisäävät maaseudun ja kaupunkien vuorovaikutusta käyttämällä eri asuinpaikkojen palveluita ja infrastruktuuria, kutomalla monipaikkaisia sosiaalisia verkostoja ja ottamalla sekä maaseudun että kaupungin osaksi arkeaan ja elinpiiriään.


Blogi on osa Maaseutupolitiikan 30. juhlavuoden blogisarjaa. Sarjassa kirjoittajat antavat esimakua Maaseutuja tulevaisuudessa - maaseutupolitiikan 30. -vuotisjuhlakirjan sisällöstä. Juhlakirja julkistetaan 29.11. Lämpimät kiitokset kaikille kirjoittajille.

Kirjoittajat ovat monipuolisesti monipaikkaiseen ja vapaa-ajan asumiseen perehtyneitä tutkijoita. He ovat parhaillaan mukana MONISOTE-tutkimushankkeessa, jossa selvitetään monipaikkaisuuden vaikutuksia sote-palveluiden kysyntään ja palvelujen järjestämiseen maaseudulla.

Kuva: @maaseutuverkosto, Heli Sorjonen

Kati Pitkänen

Kati Pitkänen

Erikoistutkija Suomen ympäristökeskus
Anna Strandell

Anna Strandell

Vanhempi tutkija Suomen ympäristökeskus