Niin makaat kuin petaat - digikuopassa tai digipilvellä

Julkaistu: 12.11.2018 Päivitetty: 12.11.2018

Alueiden elinvoimaisuus perustuu niiden uusiutumiskykyyn ja elinvoimaisiin yrityksiin. Elinvoimaisuus perustuu siihen vetovoimaan, jolla alueet ja paikkakunnat houkuttelevat uusia asukkaita ja yrityksiä. Ratkaisevaa on asenne ja se, miten alueet pystyvät vastaamaan palveluiden, yritystoiminnan ja yhteisöjen kehittämiseen ja uudistumiseen. Valokuitu on molempiin kohderyhmiin liittyen tärkeä vetovoimatekijä.

Digitalisaatio etenee väistämättä. Valokuituyhteydellä on Itä-Suomen yliopiston tutkimustulosten mukaan ollut ratkaiseva vaikutusta joka neljännen yrityksen sijaintipaikan valintaan ja joka viidennen yrityksen perustamiseen. Lisäksi valokuituverkko on tärkeä tekijä vapaa-ajan asunnon sijaintipaikan valinnassa. Tutkimustulosten mukaan valokuitu on siis yksi keskeinen vetovoimatekijä, jota kunnan kannattaisi hyödyntää myös markkinoinnissa. Mutta ennen sitä, valokuituyhteyden on tietenkin oltava kaivettuna maassa ja yritysten sekä asukkaiden käytettävissä. 

Digitalisaatio rientää edellä – infra laahaa perässä

E-kehitys harppoo eteenpäin hurjaa vauhtia, etenkin yksityisellä terveydenhuoltosektorilla ja viihdesektorilla. Valtiovarainministeriökin on jo linjannut, että viranomaisten tarjoamien palvelujen tulee olla saavutettavia ja laadukkaita ja ensisijaisesti digitaalisia. Tämä tekee digitaalisen infrastruktuurin rakentamisesta yhdenvertaisuuskysymyksen

Maataloussektori on robotisaation suhteen montaa muuta sektoria edistyneempi ja digitalisaation avulla on mahdollista ottaa edelleen harppauksia mm. täsmäviljelyn ja ravinteiden kierron suhteen. Digitalisaatio on siis monesti myös ympäristöasia. 

Hyvillä tietoliikenneyhteyksillä on tärkeä sosiaalinen merkitys myös iäkkäiden keskuudessa. Jo mainitun tutkimuksen tuloksissa todetaan yli 65-vuotiaiden arvioivan muita useammin valokuituyhteyden helpottaneen yhteydenpitoa ystäviin ja tuttaviin. Tämä ikäryhmä oli kiinnostunut muita useammin kuvapuheluvälitteisistä terveyspalveluista sekä naapuriavun sovelluksesta. 

Suomalaisen yhteiskuntamme digikehityksen kompastuskivenä on tosiasia, että digitalisaatio etenee nopeammin kuin olemassa oleva infrastruktuuri, jonka sen pitäisi mahdollistaa. 

Nopea laajakaista Suomessa
Nopea laajakaista Suomessa. @Viestintävirasto

Palvelut tulevat kotiin asti – mikäli kaista riittää ja osaamista löytyy. Nopeimmat ja tehokkaimmat tietoliikenneyhteydet mahdollistava valokuituyhteys on saatavilla ainoastaan 54 % suomalaisista kotitalouksista. Nopeiden, katkeamatonta videokuvaa ja ääntä sekä luotettavaa tiedonsiirtoa mahdollistavat, yli 100 Mbit/s kiinteiden yhteyksien saatavuudessa on suuria alueellisia eroja. Mikä tilanne on omassa kunnassasi, voit tarkistaa tämän linkin takaa. Saaristokunnissa tilanne on hälyttävän huono. Saaristoasiain neuvottelukunnan selvityksen mukaan 590:stä Suomen ilman kiinteää tieyhteyttä olevasta vakituisesti asutusta saaresta, 97 % on vailla kiinteää tietoverkkoyhteyttä ja 74 % vailla langatontakaan verkkoa.

Sijoitus valokuituun on sijoitus tulevaisuuteen 

Kaupallinen laajakaistatoiminta keskittyy maaseudulla langattoman verkon ylläpitämiseen Mobiiliyhteydet eivät kuitenkaan riitä yritysten toiminnan kehittämiseen tai sijaintihaitan minimoimiseen, todetaan Itä-Suomen yliopiston tutkimuksen tuloksissa. Tutkimus osoittaa, kuten monet muut, että valokuitu sen sijaan vaikuttaa näihin asioihin positiivisesti. Mobiiliyhteydet sen sijaan eivät edes riitä asukkaiden arjen tarpeisiin alueilla, joissa keväthankien aikana yhteyksien jakajien määrä tuplaantuu tai jopa triplaantuu. 

Maaseutualueiden valokuituverkkoja on rakennettu jo lähes kymmenen vuoden ajan julkisella rahoituksella. Investointeja tulevaisuuteen on pystytty tekemään sekä EU- (maaseudun kehittämisohjelma) että kansallisella rahoituksella (Laajakaista kaikille 2015 ja myöhemmin Nopea laajakaista -hanke). Työ etenee hitaasti – mutta varmasti. 

On perusteltua, että julkinen valta osallistuu infran investointiin alueilla, jossa kaupalliset operaattorit eivät yhteyksiä rakenna. Toimimattomat yhteydet ovat esteenä kansalaisten yhdenvertaisille mahdollisuuksille ottaa käyttöön ja hyödyntää digitaalisia julkisia ja kaupallisia palveluja kuten myös alueen elinkeinotoiminnan kehittämiselle. Julkisen rahoituksen hallinnolliset kiemurat ovat aiheuttaneet harmaita hiuksia eri toimijoissa. Rahoituksen avulla on kuitenkin rakennettu monen kunnan ja kylän tulevaisuutta. 

Kritiikki voi olla kohdallaan – mutta kehityksen rattaat pysähtyvät näköalattomuuteen 

Julkiseen rahoitukseen kohdistunut kritiikki on ollut välillä äänekästä. Erityisesti Laajakaista kaikille 2015 -hankkeen alussa käyntiin lähteneet hankkeet ovat joutuneet toimimaan tienraivaajina ja kohtaamaan suuriakin vaikeuksia. Osa kamppailee vaikeuksien kanssa edelleen.  

Taipaleen varrella hankkeet ja menettelyt ovat kuitenkin kehittyneet joustavimmiksi, on opittu, otettu opiksi ja suunnitelmat ja toteutukset ja koko ketjun toiminta ovat parantuneet. 

Nyt kansallinen rahoitus laajakaistayhteyksien rakentamiseen on kuitenkin loppusuoralla. Vielä loppuvuoden ajan on mahdollisuus hakea avustusta Viestintävirastosta, kuten tuoreessa uutisessa todetaan. Kuluvan kauden maaseutuohjelmasta voi hakea rahoitusta kyläverkkohankkeisiin vielä parin vuoden ajan, mutta ei sekään potti ehtymätön ole. Varoja tarvitaan investointeihin myös seuraavalla EU-rahoituskaudella. Kuluvalla kaudella maaseutuohjelman kyläverkkohankkeissa on pystytty toteuttamaan malli, jolla tulokset ovat olleet huimia. Erityisesti Lappi on onnistunut kehittämään erittäin osallistavan ja tuloksekkaan mallin valokuituyhteyksien rakentamisessa.

Tietoa hyvistä rakentamisen malleista on syytä levittää ja nostaa esille yleiseen keskusteluun. Niitä löytyy Laajakaistainfo.fi –sivuilta.

Valokuiturakentaminen yhteisrakentamisena

Syyskuussa käyntiin lähtenyt yhteisrakentamisen kampanja nostaa esille yhteistyön ja yhteisten ratkaisujen merkitystä infra-rakentamisessa. Parhaimmillaan yhteisrakentamisessa puhutaan huomattavasta rahallisesta säästöstä, mutta samalla säästetään energiaa ja voimavaroja sekä vältytään avoimen maan aiheuttamalta mielipahalta. 

Laajakaistarakentaminen työllistää jo rakentamisaikana ja sen työllistävä vaikutus on merkittävä pienissä kunnissa, jos paikalliset toimijat pääsevät verkon rakentamisen urakointiin mukaan. Tällöin merkittävä osa työkustannuksista palautuu takaisin kuntaan ensiksi verotuloina ja sen lisäksi ostovoiman ja kulutuksen kautta.

Valokuitu on tärkein yritysten, nuorten ja korkeasti koulutettujen naisten vetovoimatekijä. Tavoite koko maan kattavien yhteyksien rakentamiseksi on nyt puolessa välissä. Työtä riittää vielä ja kentältä kuuluvat onnistumiset rohkaisevat jatkamaan. Tehtävä laajakaistayhteyksien parantamiseksi on kaikkien hallinnonalojen ja toimijoiden yhteinen. Ei anneta kenenkään tipahtaa digikuoppaan. 

Nostekuva: Kuitua Karesuvantoon -hanke / Tuomas Siilasjoki


Marianne Selkäinaho

Marianne Selkäinaho

Maaseutuylitarkastaja Maa- ja metsätalousministeriö
Mariannen vastuualueina muun muassa maaseutuohjelman kehittämishankkeet muun muassa laajakaistahankkeet ja kotouttamishankkeet.