Uusi maankäyttö- ja rakennuslaki vastaamaan pienten kuntien ja maaseudun tarpeisiin!

Julkaistu: 10.09.2018 Päivitetty: 10.09.2018

Maankäyttö- ja rakennuslaki on keskeisin työväline yhdyskuntarakenteen toimivuuden kannalta. Se sääntelee maankäyttöä ja rakentamista sekä näiden suhdetta ympäristöön. Lakiin on tehty lukuisia muutoksia sitten lain voimaantulon ja yhteiskunnassa tapahtuva kehitys haastaa uusii toimiin, kun Suomen aluerakenne erilaistuu, kunnat digitalisoituvat, väestö ikääntyy ja alueiden kasvutekijäksi nousee saavutettavuus vähähiilisin ehdoin.

Uudistuksella vastaamaan tulevaisuuden tarpeisiin

Ympäristöministeriö on käynnistänyt maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksen ministeri Kimmo Tiilikaisen johdolla. Uudistukselle on asetettu parlamentaarisesti ohjattu, ylihallituskauden ulottuva lakia valmisteleva organisaatio. Uudistuksen valmistelujaostot ja sidosryhmäfoorumi ovat aloittaneet toimintansa (jaostojen jäsenet ja tehtäväkuvaukset löytyvät täältä). Parlamentaarinen sekä eri sidosryhmät laajasti tavoittava valmistelu on tarpeen, sillä maankäyttöä ja rakentamista koskevilla päätöksillä on kauaskantoiset vaikutukset.

Uudistusta valmistellaan vastaamaan tulevaisuuden tarpeisiin. Ministeri Tiilikainen totesi uudistuksen aloitusseminaarissa (12.4.2018), että tavoitteena on yksinkertaistaa suunnittelujärjestelmää ja helpottaa lain toimeenpanoa. Reagointiherkkyys, digitaaliset ratkaisut, avoin tieto, vuorovaikutus ja vastuiden selkeyttäminen nousevat tärkeiksi mietinnän kohteiksi lainvalmistelussa. 

Maaseutualueiden ja pienten kuntien näkemykset mukaan lainvalmisteluun

Kuntaliiton hallinnoima Maaseutupolitiikan INFRA-verkosto valmistautuu uudistukseen tuomalla maaseutualueiden ja pienten kuntien näkemykset mukaan lainvalmistelusta käytävään keskusteluun. Erillinen maaseutua edustava selvitystyö on aloitettu ja julkaisun sisältöä kerätään syksyn aikana mm. verkostotapaamisin ja haastatellen maaseudun ja pienkunta-asioiden asiantuntijoita. Samalla arvioidaan 1.5.2017 voimaantulleiden kaavoituksen ja rakentamisen lupien sujuvoittamismuutosten toimivuutta maaseudun kannalta. 

Kuntakentän kanssa on käyty keskusteluja, joissa maaseudun ja pienten kuntien erityisnäkökulmana on korostunut kaavoituksen kehittäminen entistä reaktiivisempaan suuntaan, jotta muuttuviin tilanteisiin voidaan vastata ja suunnitelmat toteuttaa kohtuuajassa. Kaavaprosessien läpivienti vie ylen paljon aika. Syyksi löydetään muun muassa vaadittavien selvitystarpeiden määrä ja rajalliset resurssit, jotka pienissä kunnissa vaikuttavat suoraan kaavoitustehtävien ja rakentamisen ohjauksen sujuvuuteen. Digitalisaation povataan vauhdittavan suunnittelun toimintamalleja, mutta pohdittavaksi jää, miten pienten kuntien resurssit turvataan uusien välineiden käyttöön.

Maaseudulla kaavoituksen tulisi tarjota keinoja etenkin elinkeinoelämän tukemiseen ja erilaisten ympäristöarvojen vaalimiseen. Kunnanvaltuutettu Jussi Tolonen totesi Kuntaliiton pienten kuntien neuvottelukunnan yhteistyötapaamisessa, että esimerkiksi Hyrynsalmella matkailun ja maa- ja metsätalouden tuomat kaavoitustarpeet ovat suuremmat kuin ehditään kaavoittaa. 

Kuntaedustajien mielestä elävän maaseudun suunnitteluun ja ylläpitoon tarvitaan lain mahdollistama joustava välineistö, jossa kuntien kehittämisen tarkkuus ja sitovuus voi vaihdella tosiasiallisen ohjaustarpeen mukaan. Maankäytön ohjaustarve näyttäytyy erilaisena kasvukes-kuksien lievealueella ja taantuvalla maaseudulla. ’Yhden mallin’ -suunnittelu ei ota huomioon alueiden erilaisuutta, paikallisuutta ja kuntakohtaisia näkemyksiä. 

Linda Toivonen

Linda Toivonen

Suunnittelija Alueet ja yhdyskunnat, Kuntaliitto
Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistukseen liittyvät tehtävät,
Elinvoimainen toimintaympäristö -verkoston (INFRA) jäsen.