Hyte-työ edellyttää uudenlaista kuntien, soten ja järjestöjen yhteistyötä. Maaseutupolitiikan politiikkasuositus 2018:5

Julkaistu: 19.09.2018 Päivitetty: 19.09.2018

Hyte-työ kytkeytyy julkisten palvelujen uudistamiseen ja pyrkimyksiin siirtää painopistettä ennaltaehkäisevään työhön ja varhaiseen tukeen. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on linjattu maakunta- ja sote-uudistuksessa kuntien ja maakuntien yhteiseksi tehtäväksi. Mitä huomioita muutos vaatii poliittisilta päättäjiltä?

Valmisteilla olevan maakunta- ja sote-uudistusksen myötä hyte-työ määrittyy kunnissa uudella tavalla ja edellyttää uudenlaista eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja niitä tukevia rakenteita. Ennaltaehkäisevä toiminta ja kumppanuus harvaan asutulla maaseudulla (MaaseutuHyte) -tutkimushankkeessa (päättynyt 1/2018) tarkasteltiin kuntien hyte-työtä, kuntien ja maakunnallisen soten yhdyspintatyötä sekä järjestöjen kanssa tehtävää yhteistyötä erityisesti harvaan asutun maaseudun näkökulmasta. Hankkeesta saadut politiikkasuositukset kertovat, mitä kannattaa huomioida, kun uudistusta viedään eteenpäin ja käytäntöön. 

Tuttu työ määrittyy uudella tavalla

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä on kyse toimista, joilla lisätään väestön hyvinvointia ja sosiaalista osallisuutta sekä terveyttä ja toimintakykyä. Hyte-työ kytkeytyy julkisten palvelujen uudistamiseen ja pyrkimyksiin siirtää painopistettä ennaltaehkäisevään työhön ja varhaiseen tukeen. Työ ei ole sinänsä uutta, mutta maakunta- ja sote-uudistuksen myötä tehtävä määrittyy kunnissa uudella tavalla ja edellyttää uudenlaisia yhteistyörakenteita kuntien, maakunnallisen soten ja järjestöjen kesken.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on linjattu maakunta- ja sote-uudistuksessa kuntien ja maakuntien yhteiseksi tehtäväksi. Vastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä säilyy kunnilla, mutta maakunnat osallistuvat työhön vastaten ehkäisevien sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä ja hyte-työn strategisesta johtamisesta maakuntatasolla. 

MaaseutuHyte-tutkimuksessa selvitettiin 

  1. millaiseksi kokonaisuudeksi hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kunnissa mielletään, 
  2. kuinka haja-asutusalueet tulevat huomioiduiksi hyvinvoinnin edistämistyössä, ja 
  3. kuinka kuntien ja maakunnallisen soten yhdyspintatyö sekä kunta- ja maakuntatason järjestöyhteistyö tukevat työtä.
Tutkimus toteutettiin valtakunnallisena kyselynä harvaan asuttua maaseutua sisältäville kunnille sekä Pohjois-Karjalaan kiinnittyvänä laadullisena tapaustutkimuksena. Pohjois-Karjala on aluetyypiltään laajalti harvaan asuttua maaseutua, mikä raamittaa kuntien ja koko maakunnan toimintaympäristöä.

Hyte-työtä lähestytään kolmella eri tavalla

Kunnat hahmottavat ja lähestyvät hyvinvoinnin edistämistyötä eri tavoin. Tutkimuksessa tunnistettiin kolme erilaista lähestymistapaa - hallintolähtöinen, toimintalähtöinen ja yhteisölähtöinen:

  • Hallintolähtöisissä kunnissa hyte-työ ohjautuu vahvasti lainsäädännöstä ja valtakunnallisesti määritellyistä indikaattoreista käsin. Hyte-työ mielletään keskeisesti maakunnallisen soten kanssa tehtäväksi viranomaistyöksi. Kansalaisyhteiskunta nähdään tärkeänä julkisen sektorin toimintaa täydentävänä tahona, mutta varsinaisen yhteistoiminnan sijaan kunta-järjestö yhteistyötä kuvastaa lähinnä kuntien järjestöille maksamat avustukset. 
  • Toimintalähtöisissä kunnissa korostuu konkreettinen tekeminen – kuten koulun ja terveyskeskuksen ruokalistan läpisyöminen. Indeksoitujen mittareiden sijaan toimintalähtöiset kunnat kaipaavat  hyvinvointityöhön koulutusta ja tukea. Hyte-työtä ohjaa toimintaperustainen hyvinvointiajattelu ja kaikkinensa yhteinen tekeminen, joka tukee asukkaiden hyvinvoitia, koetaan tärkeäksi.  
  • Yhteisölähtöisissä kunnissa hyvinvointia määritellään ja pyritään edistämään yhdessä asukkaiden ja eri toimijoiden kanssa. Tämä haastaa kuntia uudenlaiseen ajatteluun, yhteisölähtöiseen tekemiseen ja entistä avoimempiin toimintatapoihin. Asukkaita ja eri toimijoita osallistavien prosessien kautta etsitään yhteisiä tavoitteita ja luodaan ”yhteistä puhetta”. Osallisuuden katsotaan jo itsessään luovan hyvinvointia ja tuovan vaikuttavuutta. 

Uudistukseen ja muutokseen liittyvät politiikkasuositukset

MaaseutuHyte-hankkeen tuloksiin perustuvia politiikkasuosituksia on annettu kuusi (6) kappaletta: 

  1. Niin kuntien, maakunnallisen soten kuin järjestöjenkin hyvinvointia ja terveyttä edistävien toimintojen ja palvelujen suunnittelussa tulisi toteuttaa maaseutuvaikutusten arviointia (MVA), miettimällä erityisesti sitä, kuinka toiminnot ulottuvat tai ovat saavutettavissa myös harvaan asutuilla alueilla.
  2. Hyte- yhteistyön edistämiseksi tarvitaan sekä maakunnallisia että paikallisia yhteistoimintaa tukevia rakenteita, kuten: paikalliset neuvottelukunnat kunta- sote yhdyspintatyön kehittämiseksi; järjestöasiain neuvottelukunnat järjestöjen välisen ja kunta-järjestö yhteistyön kehittämiseksi; paikalliset järjestöyhteyshenkilöt maakunnalliseen sote-organisaatioon sote-järjestö yhteistyön kehittämiseksi
  3. Osallisuus on keskeinen osa hyvinvointia. Kehitettäessä asukkaiden ja palvelunkäyttäjien osallisuutta tulee osallisuuden tukemisessa huomioida myös alueellisuus.
  4. Osallisuus digitalisoituvaan yhteiskuntaan on hyvinvoinnin edellytys. Tällä hetkellä tietoliikenneverkkojen kattavuudessa ja yhteysnopeuksissa on suuria kunta- ja aluekohtaisia eroja. Sekä kuntien että valtion tulee tukea ja varmistaa digitaalisen infrastruktuurin rakentuminen myös harvaan asutuille alueille.
  5. Haja-asutusalueilla korostuu hyvinvoinnin omaehtoinen tukeminen, jota kunnat pyrkivät edistämään tukemalla kylä- ja järjestötoimintaa. Kylät ovat kuitenkin hyvin heterogeenisiä yhteisöllisiltä resursseiltaan ja tämä tulee huomioida sekä kuntien hyte-työssä että järjestötoiminnan kehittämisessä. 
  6. Sote-kylä tason yhteistyö on jäämässä varjoon uusissa hallintorakenteissa. Ennaltaehkäisevissä sosiaali- ja terveyspalveluissa on tarpeen huomioida myös kylien /kyläyhdistysten rooli hyte- ja sote-palvelujen tuottajina.
Lue hankkeen keskeisimmät tulokset ja poimi politiikkasuositukset alta. 
Mari Kattilakoski

Mari Kattilakoski

Erityisasiantuntija Kansalaistoiminta ja hyvinvointi -verkosto (KAHVEE) / Itä-Suomen yliopisto
Maaseudun hyvinvointi ja palvelut, kansalaisosallistuminen