Maaseutupolitiikan verkostohankkeet

Maaseutupolitiikan työlle on ominaista verkostomainen toimintatapa, jossa maaseutua kehitetään eri tasoilla julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välisenä yhteistyönä. Maaseutupolitiikan verkostohankkeissa toiminta konkretisoituu.

Maaseutupolitiikan verkostot edistävät MANEn tehtävien ja maaseutupoliittisen kokonaisohjelman 2021-2027 toimenpiteiden toteuttamista. Verkostot kokoavat yhteen eri toimijoita kylistä valtionhallintoon, tavoitteena vaikuttaa maaseutunäkökulman parempaan huomioimiseen päätöksenteossa.

Verkostot rahoitetaan MANEn käytettävissä olevista maaseutupolitiikan valtakunnallisista kehittämisvaroista ja taustatahoina voivat toimia esimerkiksi tutkimuslaitokset, kansalaisjärjestöt, edunvalvontajärjestöt ja ministeriöt. Kehittämisvarojen lähteet ovat valtion talousarvion maaseudun kehittämisen momentti 30.10.63 ja Maatilatalouden kehittämisvarasto Makera.

Alla listaus vuonna 2021-2023 toimivista verkostoista. Verkostoa hallinnoivat taustatahot on mainittu suluissa. Listauksessa olevista verkostoista voit lukea lisää verkostojen toimintaa esittelevillä Maaseutupolitiikan verkostot-sivulla:

  • Hyvän elämän edellytysten varmistaminen maaseutualueilla (HYMY) –verkostohanke (Itä-Suomen yliopiston Karjalan tutkimuslaitos, Kajaanin ammattikorkeakoulu ja Maaseudun Sivistysliitto)
  • Kestävän kehityksen viikko – maaseutu edelläkävijänä -verkostohanke (SLF Ruotsin maatalousyhdistysten liitto, Suomen Kylät ry ja Åbo Akademi)
  • Työn ja yrittäjyyden uudet mahdollisuudet maaseudulla (TUUMA) –verkostohanke (Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti, Turun yliopiston Brahea-keskus, Vaasan yliopiston tutkimusalusta InnoLab ja Aisapari ry)
  • Skärgård och landsbygd i samverkan (SALT) -verkostohanke (Åbo Akademin Saaristoinstituutti)