Paikalliset tarpeet, voimavarat ja mahdollisuudet tunnistavaa politiikkaa

Maaseutupolitiikan neuvoston tavoitteet tulevalle hallituskaudelle

Maaseutupolitiikan neuvosto MANE on päättänyt tavoitteista seuraavalle hallituskaudelle. MANEn tavoitteissa painottuu seuraavat asiat: maaseutujen ja maaseutunäkökulman parempi huomioiminen poliittisissa päätöksissä ja niiden valmistelussa. MANE peräänkuuluttaa muun muassa päätöksiä maaseutuvaikutusten arvioinnista sellaisissa uudistuksissa ja lainsäädäntöhankkeissa, jotka vaikuttavat kansalaisten mahdollisuuksiin asua, elää, liikkua sekä yrittää maaseutualueilla. Maaseutuvaikutukset tulee tehdä näkyviksi poliittisissa päätöksissä. 

MANE katsoo, että maaseutu ja sen asukkaat ja yrittäjät ovat erittäin tärkeässä roolissa ilmastonmuutoksen torjumisessa, siihen sopeutumisessa ja sen hallinnassa. Ilmastotoimenpiteiden valmistelussa kuten myös muussa poliittisessa valmistelussa tulee huomioida eri paikkojen tarpeet, voimavarat ja mahdollisuudet. MANE edellyttää seuraavalta hallitukselta rohkeita räätälöityjä (paikkaperustaisia) päätöksiä, jotka koskevat esimerkiksi verotusta ja palveluja. paikkaperustaista politiikkaa tukevan seurantatiedon tuottamisesta ja hyödyntämisestä monipaikkaisuus huomioiden.

MANE korostaa kansalaisyhteiskunnan sekä kansalaisten osaamisen ja yrittäjyyden vahvistamisen merkitystä elinvoimaisen Suomen kehittämisessä. MANE peräänkuuluttaa kansallisen tason verkoston perustamista julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kumppanuuden edistämiseksi käytännössä sekä toimista, joilla vahvistetaan kansalaisten osallisuutta julkisessa palvelujärjestelmässä. MANE edellyttää hallitukselta yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen sekä osuuskuntiin liittyvän lainsäädännön nykyaikaistamisesta sekä pk-yrityksille soveltuvien julkisten hankintojen menettelytapojen ohjeistuksesta. MANE korostaa ulkomaisen työvoiman saatavuuden parantamista myös maaseutualueilla saatavuusharkintaa joustavoittamalla, lupakäytäntöjä sujuvoittamalla ja käsittelyaikoja lyhentämällä.

Neuvosto tavoitteet on jaettu neljään kokonaisuuteen:

  1. Elinvoimaista Suomea kehitetään kestävästi ja kokonaisuutena
  2. Elinvoimaista Suomea kehitetään paikkaperustaisesti
  3. Elinvoimaista Suomea kehitetään kansalaisyhteiskuntaa vahvistamalla
  4. Elinvoimaista Suomea kehitetään kansalaisten osaamista ja yrittäjyyttä vahvistamalla

MANEn tavoitteet seuraavalle hallituskaudelle on luettavissa alta sekä kokonaisuudessaan täältä (Issuu.com) ja täältä (optimoitu android puhelimille - vaakataso).

Tavoitteisiin liitetään artikkeleita, joissa maaseutupolitiikan erityisasiantuntijat avaavat teemoja tarkemmin. Artikkeleita julkaistaan 6.2. alkaen Maaseutupolitiikka.fi:n materiaalipankissa. Artikkelit ovat julkaistamisen jälkeen luettavissa myös tämän sivun kautta.




Tavoitteena politiikkaa, jolla

1. Elinvoimaista Suomea kehitetään kestävästi ja kokonaisuutena

Suomen tulevaisuuden kannalta on välttämätöntä, että maaseutumme monimuotoisuus sekä alueiden ja kansalaisten eri tarpeet, voimavarat ja mahdollisuudet tunnistetaan niin poliittisessa valmistelussa kuin itse päätöksenteossa. Taloudellisesti, sosiaalisesti, kulttuurisesti ja ekologisesti kestävän kehityksen edellytyksiä on parannettava kaikkialla, edistäen alueiden yhdenvertaisuutta. Maaseudun aineellisia voimavaroja tulee hyödyntää kestävästi ja vahvistaen alueen ja paikan toimintaympäristöä ja kunnioittaen toimijoita. Nuorten usko tulevaisuuteen on avainasemassa – heidän äänensä on kuultava myös maaseutua koskevassa päätöksenteossa.

On suositeltavaa, että seuraavalla hallituskaudella päätetään:

  • Maaseutuvaikutusten arvioinnista sellaisissa uudistuksissa ja lainsäädäntöhankkeissa ja uudistuksissa, jotka vaikuttavat kansalaisten mahdollisuuksiin asua, elää, liikkua sekä yrittää maaseutualueilla. 
  • Räätälöidyistä, eri väestöryhmien ja eri alueiden tarpeisiin, voimavaroihin ja toimintaympäristöihin vastaavista kestävän kehityksen tavoitteita edistävistä toimenpiteistä (vrt. Norja ja Ruotsi), ml. ilmastotoimenpiteistä.
  • Pitkäjänteisen tiepolitiikan ja yli hallituskauden ulottuvasta 1,5 Mrd. euron korjausvelkasuunnitelman jatkosta.
  • Tietoliikenneyhteyksien yleispalveluvelvoitteen nopeustason nostamisesta 100:an Mbit/s ja julkisten digi-infrainvestointien pitkän aikavälin rahoitussuunnitelman laatimisesta.
  • Laajasta maaseudun kehittämisen työkalupakista seuraavalla EU-ohjelmakaudella kaikissa rahastoissa.

On toivottavaa, että päätöksentekijät

  • tunnistavat ja hyödyntävät maaseudun monimuotoisuuden ja sen mahdollisuudet ilmastonmuutokseen sopeutumisessa ja sen hallinnassa, bio- ja kiertotalouteen siirtymisessä sekä hyvinvoinnin edistämisessä.
  • peräänkuuluttavat systemaattisesti arviota maaseutuvaikutuksista hallituksen esitysten käsittelyssä.
  • teettävät arviot toimintojen keskittämisen ja hajauttamisen hyödyistä ja haitoista ennen päätöksentekoa sekä hakevat ratkaisuja niissä mahdollisesti ilmeneviin ongelmiin.

2. Elinvoimaista Suomea kehitetään paikkaperustaisesti

On välttämätöntä, että maaseudun monimuotoisuus tunnistetaan niin poliittisessa valmistelussa kuin itse päätöksenteossa. Eri alueiden ja eri väestöryhmien tarpeisiin vastaavia rohkeita räätälöityjä ratkaisuja on selvitettävä ja toimeenpantava, jotta yhdenvertaisuus toteutuu. Maaseudun alemman tason paikalliskeskusten (kirkonkylät) tulevaisuus on nostettava maaseutupolitiikan agendalle. Vahvistetaan maaseutu-kaupunki vuorovaikutusta.

On suositeltavaa, että seuraavalla hallituskaudella päätetään:

  • Paikkaperustaisen kehittämisen ja -politiikan toteuttamisesta Suomessa ja sen nostamisesta aluepolitiikan strategiseksi päämääräksi.
  • Paikkaperustaisesti räätälöityjen politiikka-, vero- ja tuki- (SGEI) sekä koulutus- ja palveluratkaisujen selvittämisestä (esim. valtionosuusjärjestelmän uudistuksen yhteydessä) ja toimeenpanosta (vrt. Norja ja Ruotsi).
  • Paikkaperustaista politiikkaa tukevan seurantatiedon kehittämisestä monipaikkaisuus huomioiden.

On toivottavaa, että päätöksentekijät

  • ottavat maaseudun rohkeasti puheeksi niin, että kaupunkikehittämisestä ja maaseutujen kehittämisestä puhutaan samaan aikaan.
  • ymmärtävät, että kaupunki- ja maaseutupolitiikka kohtaavat erityisesti maakuntien ns. kakkos- ja kolmoskaupungeissa ja kirkonkylissä, eikä niitä voi kehittää ilman ymmärrystä maaseudun ja kaupunkien riippuvuus- ja vuorovaikutussuhteista.
  • peräänkuuluttavat tietoa maaseutuvaikutuksista ja paikkaperustaista politiikkaa tukevaa paikkatietopohjaista seurantatietoa.

3. Elinvoimaista Suomea kehitetään kansalaistoimintaa vahvistamalla

Kansalaisten osallistuminen yhteisen hyvän tekemiseen lisää sekä ihmisen itsensä että yhteisön hyvinvointia. Aktiivinen kansalais- ja järjestötoiminta on toimivan yhteiskunnan perusta. Se tuottaa sosiaalista pääomaa ja on myös taloudellisesti arvokas. Maaseudulla kansalais-, järjestö- ja vapaaehtoistoiminta tuottavat monia palveluja. Toimintaa on vahvistettava ja sen toimijoita on osallistettava julkisissa päätöksentekoprosesseissa, tasa-arvoisina kumppaneina julkisen hallinnon ja elinkeinoelämän rinnalla.

On suositeltavaa, että seuraavalla hallituskaudella päätetään:

  • Kansallisen tason verkoston perustamisesta julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kumppanuuden edistämiseksi käytännössä (vrt. Ruotsi).
  • Julkisen hallinnon ja palveluntuottajien välisiin sopimuksiin kirjattaviksi asukkaiden osallistumisoikeuksia ja avointa viestintää turvaavat velvoitteet.
  • Kansalaistoiminnan toimintaedellytysten parantamisesta lupia edelleen sujuvoittamalla.
  • Yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen edistämisestä koko maassa ja kaikissa EU-rahastoissa.

On toivottavaa, että päätöksentekijät

  • vahvistavat kansalaisyhteiskunnan osallisuutta julkisessa palvelujärjestelmässä 1) palvelujärjestelmän demokraattisen hallinnan tasolla, 2) toiminta-ajattelun tasolla sekä 3) palvelujen tuottamisen tasolla.
  • huolehtivat, että sote-uudistuksen toimeenpanossa säilyvät maaseutualueille tärkeiden toimijoiden, pienten paikallisten yritysten ja järjestöjen toimintaedellytykset palvelujen tuottajina.

4. Elinvoimaista Suomea kehitetään kansalaisten osaamista ja yrittäjyyttä vahvistamalla

Kansalaisten osaamisen ja yrittäjyyden kehittämiseen on panostettava kaikkialla Suomessa, sekä lähellä ihmisiä että digitaalisesti paikkariippumattomasti. Maaseudun koulutettujen ja diginatiivien nuorten yrittäjyyshalukkuus on uuden yritystoiminnan synnyttämisen ja omistajanvaihdosten keskiössä.

On suositeltavaa, että seuraavalla hallituskaudella päätetään:

  • Osaamisen kehittämisen ja jatkuvan oppimisen mahdollisuuksien turvaamisesta maaseutualueilla aloittamalla valtakunnallinen nk. Alueellinen osaamiskeskuskokeilu, joiden puitteissa eri koulutusalojen ja -asteiden (kansalaisopisto, amk, ylempi amk, yliopisto) opetuksen saavutettavuutta parannetaan lähi- ja etäpedagogiikan menetelmin (vrt. Ruotsi, vrt. yrityshub).
  • Panostuksista pk-yritysten innovaatiotoiminnan, digivalmiuksien, kansainvälistymisen ja kasvun edistämiseen sekä yritystoiminnan sujuvoittamisesta edelleen.
  • Yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen sekä osuuskuntiin liittyvän lainsäädännön nykyaikaistamisesta.
  • Pk-yrityksille soveltuvien julkisten hankintojen menettelytapojen ohjeistuksesta.
  • Ulkomaisen työvoiman saatavuuden parantamisesta myös maaseutualueilla saatavuusharkintaa joustavoittamalla, lupakäytäntöjä sujuvoittamalla ja käsittelyaikoja lyhentämällä.

On toivottavaa, että päätöksentekijät

  • peräänkuuluttavat seurantatietoa koulutusalan uudistuksista maaseutunäkökulmasta ja vaativat korjausliikkeitä ongelmien ratkomiseksi.
  • tunnistavat osaavan työvoiman saatavuuden haasteet maaseudulla.
  • tunnistavat paikallistalouden ja aluetalouden kehittymisen merkityksen kansantaloudelle.

Asiantuntija-artikkeleita