Maaseutupolitiikka
Ajankohtaiskirje 3 / 2018
kukkakuhhaus013

Pääsihteerin terveiset

Monipaikkaisuus: Huippusesongista ympärivuotisuuteen

Monipaikkaisuus on teema, joka maaseutupolitiikan puolella on noussut vahvasti esille maaseudun elinvoimaisuudesta keskusteltaessa. Monipaikkaisuus yhdistetään edelleen pitkälti vapaa-ajan asuntojen määrään ja käyttöön, vaikka tämä on vain yksi osa kokonaiskuvaa. Esimerkiksi maatalouteen sekä Lapin matkailuyrityksiin liittyvään sesonkityöhön osallistuu merkittävä määrä työntekijöitä, jotka viettävät suuren osan vuotta muualla kuin kotipaikkakunnallaan. Usealle suomalaiselle on myös arkipäivää, että asutaan työpaikan takia viikot eri paikkakunnalla kuin viikonloput. 

Monipaikkaisuudesta on vaikea löytää tilastoja. Vapaa-ajan asuntojen määrä ja yöpymiskerrat ovat edelleen keskeisimpiä mittareita ilmiötä kuvaamaan. Yöpymisistä tilastoidaan kuitenkin vain kolmasosa. Työpaikoista ja työvoiman liikkuvuudesta löytyy tilastoja, mutta kausityövoimasta ja etätyöntekijöistä vaikeammin. Tarvitsemme parempia tilastollisia työkaluja kuvaamaan yleistyvää ilmiötä. Maaseudun näkökulmasta puhutaan merkittävästä elinvoimaisuutta vahvistavista resursseista, joita tulisi myös pystyä osoittamaan. Päätöksenteon perustana tällaisella tiedolla olisi merkitystä mietittäessä palvelujen sijoittumista alueille. Voimme olettaa, että monipaikkaisuus ilmiönä tulee vahvistumaan tulevaisuudessa.

Monipaikkaisuudesta on maaseutupolitiikassa puhuttu vuosia. Ilmiö nousi yleiseen keskusteluun viime talvena, valtiovarainministeriön kaksoiskuntalaisuusselvityksen myötä. Maaseutupolitiikan rahoittamassa hankkeessa tarkastellaan tällä hetkellä monipaikkaisuutta sote- ja terveyspalveluiden saavutettavuuden näkökulmasta. Kaikki me, jotka mökkeilemme, voimme osallistua vastaamalla tutkimuksen kyselyyn. Monipaikkaisuutta ja työvoiman liikkuvuutta tarkastellaan myös menossa olevassa valtioneuvoston rahoittamassa selvityshankkeessa. Käynnissä olevista hankkeista saamme päättäjille tietoa syksyllä. Tarvitaan kuitenkin vielä lisää tutkimusta ja tietoon liittyvää kehittämistyötä, jotta pystytään huomioimaan monipaikkaisuuden eri näkökulmat päätöksenteossa. 

Maaseutumatkailun osalta elämme melkoista kasvubuumia. MANEn kesäkuun kokouksessa käsiteltiin matkailuteemaa laajasti ja siitä voitte lukea enemmän alla olevasta uutisesta. Kesä on sitä aikaa, jolloin me suomalaiset kierretään erilaisissa tapahtumissa ympäri maata. Maaseutupolitiikan neuvosto kannustaakin kaikkia suomalaisia tekemään matkailullisia löytöretkiä hienolle maaseudullemme. Ideoita voi hakea 100 syytä lomailla Suomessa -kampanjan sivustolta (https://100syytä.fi/lista) ja toteuttamaan niitä tämän kesän aikana. 

Hyvää kesää toivottaen, Christell.

Cia Åström


Maaseutupolitiikan neuvoston kokous / Uutinen:

Maaseutumatkailu tarvitsee mahdollistavan toimintaympäristön ja yhteistyötä - MANE kokoontui Fiskarsin Ruukissa

Matkailu Suomessa ja maaseudulla on ennennäkemättömässä nosteessa. Myös tulevaisuuden näkymät ovat lupaavia. Suomalainen maaseutu näyttäytyy globaaleilla markkinoilla raikkaana valintana, joka tarjoaa matkailijalle muun muassa aistillisia luontoelämyksiä, hemmottelevaa puhtautta ja ainutlaatuista turvallisuutta. 

Kasvun pullonkaulana on maaseudun heikko saavutettavuus. Henkilöliikennepalvelut, sujuvat matkaketjut ja syöttöliikenne sekä digitaalisuus tulee nostaa keskeisiksi kehittämiskohteiksi, todettiin MANEn retkikokouksessa, Fiskarsissa 6.6.

Lue kokouksessa käydyistä keskusteluista ja yritysvierailuista lisää täältä.

Kannanotto:

Sihteeristö: Maakunta- ja soteuudistus edellyttää järjestöjen toimintaa tukevien rakenteiden luomista maakuntiin

Maaseutupolitiikan neuvoston sihteeristö on ottanut kantaa koskien järjestöjen toimintamahdollisuuksia uudessa maakunta- ja sote-mallissa. Maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelun yhteydessä arvioidaan järjestöjen ja muun kolmannen sektorin toimintamahdollisuuksia uudessa sosiaali- ja terveydenhuollon mallissa. Valmisteilla olevassa mallissa sote-palvelujen järjestämisvastuu siirtyy maakunnille kun hyvinvointia ja terveyttä edistävät tehtävät jäävät pääosin kuntien vastuulle. 

Sihteeristö toteaa, että muutos on merkittävä ja vaikuttaa järjestöjen toimintaan niin sote-palvelujen kuin hyte-toimintojen tuottamisen osalta. Uusi malli edellyttää uudenlaisten järjestöjen toimintaa tukevien rakenteiden luomista maakuntiin, sihteeristö korostaa kannanotossaan. Sihteeristö painottaa, että arvioitaessa kolmannen sektorin toimintamahdollisuuksia hyte- ja sote-palvelujen tuottajina on maaseutunäkökulmasta keskeistä huomioida paikallisyhteisöjen eriytyvä, yhtäällä heikkenevä ja toisaalla vahvistuva rooli toimia ns. yhteisöllisinä palvelutuottajina. Sihteeristö edellyttää, että maakunnallisia STEA:n rahoittamia hankkeita on velvoitettava toimimaan myös maakunnan reuna-alueilla, jotta myös maaseutualueille saadaan toimintaa ja/tai työntekijöitä. 
Kannanotto sisältää neljä kohtaa. Kannanotto on lähetetty perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikolle sekä selvityshenkilö Tuija Braxille.

Lue kannanotto kokonaisuudessaan täältä

Kannanotto:

Yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen työryhmä: Ihmisten kokoisten ideoiden toteuttamiseen lisää välineitä kaikkialle Suomeen

Asukkaiden ja paikallisyhteisöjen mahdollisuuksia toteuttaa kehittämisideoita on parannettava kaikkialla, niin kaupungeissa kuin maaseudulla, esittää yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen työryhmä (YPK) kannanotossaan. Näin edistetään yhteistyötä ja annetaan kehittämisvälineitä kaikille asuinpaikasta riippumatta.

YPK-työryhmä asettaa tavoitteeksi, että kaikissa EU-ohjelmissa vahvistetaan alhaalta ylös kulkevaa kehittämistä tulevalla EU:n rahoituskaudella 2021-2027. Tulevissa EU-ohjelmissa tulee rahoittaa tätä ihmisten osallisuutta edistävää toimintaa kaikista rahastoista: Euroopan aluekehitysrahasto EAKR:sta, Euroopan sosiaalirahasto ESR+:sta, Euroopan meri- ja kalatalousrahasto EMKR:sta sekä maaseuturahastosta, työryhmä korostaa. Työryhmä peräänkuuluttaa rahastoihin yhteneväisempiä ja yksinkertaisempia sääntöjä: Pienten hankkeiden hallintoa on kevennettävä. Työryhmän tavoitteena on, että paikallisen kehittämisen toimintatapa tulevalla kaudella kehittyy ja toiminta on riittävästi resursoitu koko Suomessa.

Lue kannanotto kokonaisuudessaan täältä.

Tilaisuus:

Yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen CLLD2030-innovaatioleiri

Tervetuloa mukaan hahmottamaan yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen tarpeita, mahdollisuuksia ja toimintatapoja Suomessa tulevaisuudessa. Merkkaa kalenteriin 2.-3.10.2018 CLLD2030-innovaatioleiri. Paikkana Sastamalan Ellivuori. 

Leirillä luodaan uutta yhdessä. Saat ja jaat kokemuksia, ideoita ja tietoa monipuolisen porukan kesken. Tavoitteena on, että näistä päivistä jokainen saa intoa ja energiaa syksyyn!

Leirin tavoitteena on muun muassa hahmottaa minkälaista yhteisölähtöistä paikallista kehittämistä Suomessa tarvitaan tulevaisuudessa. Miten paikallisen kehittämisen toimintamallien tulisi muuttua toimintaympäristön muuttuessa? Leirillä myös pohditaan, miten vastaamme parhaiten paikallisten yhteisöjen tarpeisiin kaikilla alueilla: erikokoisissa kaupungeissa ja erilaisilla maaseutualueilla?

Lue lisää innovaatioleirin ohjelmasta täältä. 


Raportti:

Nopeat ja toimivat tietoliikenneyhteydet elintärkeitä maaseudulle

Valokuituverkkojen rakentaminen on kohentanut tietoliikenneyhteyksiä maaseudulla, mutta ongelmana on se, etteivät nopeat tietoliikenneyhteydet ole kaikkien saatavissa. Valokuituverkon rakentamisen hajanaisuus ja eri tahtisuus jarruttavat digitalisaatioon liittyvien mahdollisuuksien hyödyntämistä ja sähköisten palvelujen käyttöönottoa, todetaan Spatian  julkaisemassa, Työtä ja koulutusta maaseudulle -hankkeen loppuraportissa  "Verkosta vauhtia - Valokuituverkot ja digitalisaatio työn, yritystoiminnan ja opiskelun mahdollistajina maaseudulla". Vuosina 2017–2018 toteutettu hanke sai rahoitusta Maaseutupolitiikan neuvoston hankehaun kautta. 

Raportissa käsitellään maaseudun työ- ja koulutusmahdollisuuksia, digitalisaation hyödyntämistä toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa sekä valokuituverkkojen merkitystä maaseudun työllisyydelle ja yritystoiminnalle. Raportissa todetaan, että yritystoiminnalle toimivat tietoliikenneyhteydet ovat nykypäivänä elinehto. Valokuituyhteys pienentää maaseudun yritysten kokemaa sijaintihaittaa ja mahdollistaa yritystoiminnan jatkuvuuden ja liiketoiminnan kehittämisen, mutta sillä on vaikutuksia myös yritysten perustamiseen ja sijoittumiseen.  

Lue uutinen ja klikkaa itsesi loppuraporttiin täältä.

Hankkeesta on myös julkaistu kaksi politiikkasuositus -paperia


Maaseutupolitiikan politiikkasuositukset 4:2018:

Digitalisaatio tuo valintamahdollisuuksia ja joustavuutta ammatilliseen koulutukseen 

Toisen asteen koulutustarjonnalla on ratkaiseva merkitys maaseudun elinvoimalle. Koulutustarjonta vaikuttaa nuorten perusasteen jälkeiseen koulutukseen osallistumiseen, maaseutualueiden väestön koulutustasoon ja osaavan työvoiman saatavuuteen. Digitalisaation hyödyntämiseltä odotetaan paljon. Se tuo opiskeluun vaihtoehtoja ja joustavuutta, mutta se ei kuitenkaan korvaa kontaktiopetusta ja maaseudun oppilaitosten tuottamaa positiivista alueellista vaikuttavuutta, todetaan Työtä ja koulutusta maaseudulle -hankkeen koulutukseen liittyvissä politiikkasuosituksissa.

Hankkeen koulutukseen liittyvissä politiikkasuosituksissa todetaan muun muassa, että on huolehdittava toisen asteen koulutusyksiköiden säilymisestä ja monipuolisesta koulutustarjonnasta maaseutualueilla. Työvoimakoulutusta tulee järjestää myös maaseutualueilla työvoiman kysyntään vastaamiseksi. Esitetään, että digitalisaatiota hyödyntävää koulutusta on edistettävä erityisesti pienten oppilaitosten ja koulutusyksiköiden säilyttämiseksi ja monipuolisemman opetustarjonnan turvaamiseksi. 

Lue politiikkasuositukset kokonaisuudessaan täältä

@maaseutuverkosto, Jyrki Vesa
Kuva: @maaseutuverkosto, Jyrki Vesa

Maaseutupolitiikan blogin ajankohtaisia

Näkökulmia matkailusta ja monipaikkaisuudesta

Petri Rinne kysyy Haluammeko kotimaista luonnonkalaa juhannuspöytään myös tulevaisuudessa? "Hyljekarkottimet ja hyljesietopalkkiot eivät ratkaise ongelman juurisyitä, vaan maahamme tarvitaan Itämeren harmaahylkeen, Perämeren norpan ja merimetson kannanhoitosuunnitelma vastaavasti kuin maalla eläville riistaeläimille. Jos hirvikantaamme arvioitaisiin samoin kuin hyljekantaa, metsästys rajattaisiin minimiin ja kaikille metsäisille tieosuuksille määrättäisiin 40 km/h nopeusrajoitus", Rinne toteaa. 

Kimmo Parhiala, Antti Rehunen, Kati Pitkänen ja Anna Strandell avaavat monipaikkaisuuden ilmiötä Monipaikkaisuus haastaa sosiaali- ja terveyspalvelujen saavutettavuuden -kirjoituksessa. Kirjoittajat korostavat, että  "vaikka isolle osalle suomalaisista palveluiden käyttö onkin palveluihin hakeutumista tai palveluiden saapumista kotiimme, yhä useammalle tällainen asetelma on liian yksioikoinen". 

Rauno Kuha, toteaa Vetovoimatekijöitä ja niiden puutteita -blogissa, että "On hyvä muistaa, ettei kyseessä ole luonnonvoima, vaan kehitys johon voidaan vaikuttaa --- Onkin erikoista, että harvaan asutun alueen ongelma on vähenevä ja vanheneva väestö ja samaan aikaan harvaan asutulla alueella on pula asunnoista, mikä estää osaltaan muuton maaseudulle".

Päivi Kujala ja Kirsi Kyllönen kertovat Maakunta- ja sote-uudistuksen maaseutuvaikutusten arviointia Pirkanmaan ja Kainuun piloteissa -kirjoituksessa maaseutuvaikutusten arviointi kyselyn tuloksista: "Uhkana koetaan myös tulevan maakunnan rahoitus. Vastaajien mielestä kyselyhetken mukainen rahoitusmalli ei tule riittämään edes lakisääteisiin palveluihin." 

Sanna Ojala kirjoittaa Mennään maailmalle Suomalaisella elämäntavalla! -blogissa, miten tuloksia syntyy kun 25 aktiivista maaseutumatkailuyritystä Turun saaristosta ja Keski-Suomesta tekee yhteistyötä rautaisten matkailualan asiantuntijoiden kanssa.

Osallistu kilpailuun: Kerro tai kuvaa maaseudun arkea

Millaista on elämä suomalaisella maaseudulla? Mistä hyvinvointi sekä hyvä ja turvallinen arki rakentuvat? Miten maaseutu asuinympäristönä vastaa näihin edellytyksiin? Päätöksenteko ja palvelujen suunnittelu tarvitsevat asiantuntija- ja konsulttipuheen rinnalle myös maaseudun asukkaan äänen.

Itä-Suomen yliopiston Karjalan tutkimuslaitos, Suomen Kylät ry ja Maaseutupolitiikanneuvoston Kansalaistoiminta ja hyvinvointi (KAHVEE) –verkosto järjestävät yhteistyössä kirjoitus- ja kuvakilpailun, jolla pyritään vastaamaan tähän tietotarpeeseen.

Kilpailulla kerätään ruohonjuuritason tietoa maaseudun arjesta, hyvinvoinnin ulottuvuuksista, palveluiden toimivuudesta ja kehittämistarpeista. Kerättyä tietoa hyödynnetään maaseutupolitiikan Kansalaistoiminta ja hyvinvointi -verkoston asiantuntijatyössä sekä Itä-Suomen yliopistossa tehtävässä maaseutututkimustyössä. Kirjoittamisen tai kuvaamisen tulokulmaa ei ole rajattu. Mukaan toivotaan eri kokemuksia ja näkökulmia maaseudun arjesta. Kilpailussa jaetaan 500 euron palkinto. Kilpailun tarkempi hakukuulutus liitteenä.

Lue lisää kilpailusta täältä.

_MEH8242

Kalenterimerkinnät

Kokoukset

MANE kokoukset

  • 9.10. klo 9-11.00.
  • 11.12. klo 9-11.00. 

Sihteeristö kokoukset

  • 21.8. klo 10-12.00.

Save the Date
syksyn seminaarit


Kumppanuuspäivä 2018 järjestetään 10.10.2018 
opetus- ja kulttuuriministeriön 
Jukola-tilassa. 

Päivän puheenjohtajana toimii 
tutkimus- ja kehitysjohtaja 
Jenni Airaksinen Kuntaliitosta.

Maaseutupolitiikan 30-vuotis
juhlaseminaari 29.11.2018

Säätytalolla.

Maaseutu näkyväksi uusissa
maakunnissa
 -kiertue syksyllä 
2018.
Tietoa suuraluekohtaisista tilaisuuksista
Maaseutupolitiikka.fi ja
Maaseutu.fi -sivuille kesän aikana. 

Huom! Maaseutupolitiikan verkosto 
on mukana 
Kuntamarkkinoilla 12-13.9.


Lausunnot ja kannanoto

Maaseutupolitiikan neuvosto lausuu Digitalisaation infrastruktuurin strategiasta. Lausunto julkaistaan Maaseutupolitiikka.fi >
Materiaalipankki >
Lausunnot ja kannantot
-sivuilla 25.6.

Osaaminen ja työllisyys (OTE)-verkosto on antanut lausunnon kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain uudistamisesta.





@maaseutuverkosto, Heli Sorjonen @maaseutuverkosto, Jyrki Vesa
kaurila043 Heli Sorjonen @maaseutuverkosto,Contum Oy

Hae mukaan Suomen älykkäin kylä -kilpailuun

Miten maaseudun kylien palveluja voidaan parantaa ja innovatiivisuutta ja yhteistyötä lisätä? Miten se tehdään kestävän kehityksen mukaisesti ja siten, että palvelut ovat kaikkien ulottuvilla? Suomen älykkäin kylä -kilpailussa etsitään nyt kyliä, jotka eniten ja älykkäimmin kehittävät palvelujaan. Kilpailukokonaisuuteen mukaan tuleville on tarjolla muun muassa ohjausta, vertaistukea ja verkostoitumisen mahdollisuuksia.

MANE on mukana tukemassa kilpailua, joka järjestetään yhteistyössä Suomen maaseutuverkosto (maaseuturahasto), rakennerahastojen (ESR, EAKR), meri- ja kalatalousrahaston, LVM:n, Kuntaliiton ja Suomen Kylät ry:n kanssa. Älykkäät kylät on yhteinen teema Euroopan unionissa.

maaseutu_etsimme_alykkainta_kylaa

Tulevat tapahtumat

Maaseutututkijatapaaminen 30-31.8.

Maaseutututkijatapaaminen järjestetään tänä vuonna teemalla ”Maaseudut ja kaupungit – yhdessä kestävämpiä?" Järjestyksessään 26. maaseutututkijatapaaminen kokoontuu Mikkelissä elokuun kahtena viimeisenä päivänä. Kutsutut luennoitsijat, työryhmissä kuultavat esitykset sekä muu ohjelma muodostavat kokonaisuuden, joka tarjoaa monipuolisen ajankohtaiskatsauksen maaseutututkimukseen ja -kehittämiseen. Tapahtuma sopii hyvin niin tutkijoille, kehittäjille kuin viranhaltijoille.

Kutsuluennoitsijat ovat aluetieteen professori Jouni Häkli Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulusta, päätoimittaja Jouni Kemppainen Maaseudun Tulevaisuus -lehdestä sekä erikoistutkija Katriina Soini Luonnonvarakeskuksesta. Seitsemässä työryhmissä kuullaan yhteensä noin 40 esitystä. Yhteinen illallinen mahdollistaa vapaammat keskustelut päivän aikana kuullusta.

Maaseutupolitiikan sihteeristö järjestää yhdessä MUA ry:n kanssa tutkijoiden ja kehittäjien vapaamuotoinen match-making tapahtuma illalla 30.8. 

Paikka: Mikkelin yliopistokeskus
Aika: 30-31.8.
Ohjelma ja ilmoittautuminen 9.8. mennessä täältä

Landsbygdsriksdagen järjestetään 15. kertaa Ahvenanmaalla

Suomen ruotsinkielisten kylätoimijoiden ja maaseudun kehittäjien tapahtuma Landsbygdsriksdagen järjestetään tänä vuonna viidettätoista kertaa Ahvenanmaalla, 6-7.10. 

Landsbygdsriksdagen järjestetään joka toinen vuosi. Edellisellä kerralla tapahtuma järjestettiin Raaseporissa, Länsi-Uudellamaalla. Landsbygdsriksdagen on konferenssi, joka kokoaa maaseututoimijoita eri puolilta Suomea ja Ruotsia. Tapahtuma kokoaa ruotsinkielisten kylien, järjestöjen ja toimijoiden maaseutuääni. Puhujina on muun muassa yksi Ruotsin tunnetuimmista maaseudun äänistä, bloggaaja ja yrittäjä Clara "Underbara Clara" Lidström.

Vuoden 2018 järjestelyistä vastaa Lokalkraft Leader Åland r.f. yhteistyössä suomenruotsalaisen maaseutuverkoston kanssa. Tapahtuma on avoin kaikille. Ohjelman kieli on ruotsi. 

Lisää tietoa ohjelmasta täältä.