Maaseutupolitiikka
Ajankohtaiskirje 4/2018
Uutiskirje kuva

Pääsihteerin terveiset

Maaseutupolitiikan 30 vuoden kehittymistä juhlitaan

Maaseutupolitiikka on saavuttanut aikuisen iän. Kolmikymppisenä se on vakiinnuttanut asemansa osana aluepolitiikan järjestelmää kaupunki- ja saaristopolitiikan rinnalla.

Maaseutupoliittista rakennetta ollaan vuosien varrella viety yhä verkostoituneempaan suuntaan. Tästä on ollut hyötyä, kun resursseja on vähennetty. Haasteena on edelleen herättää kaikki verkostossa toimivat organisaatiot ja toimijat tunnistamaan oma roolinsa yhteisten tavoitteiden edistämistyössä. Meillä toimijoilla on kaikilla tärkeä tehtävä edistää hyvän maaseutupolitiikan tekemistä kylissä, kunnissa, maakunnissa ja kansallisessa päätöksenteossa.

Maaseutupolitiikan tantereella on otettu monia kehittymisen askelia. Ja juuri yhteistyöllä ja verkostoitumalla me edistämme hyvää arjen elämää ja yrittäjyyden edellytyksiä. Selvää on, että vielä on paljon tehtävää, ennen kuin maaseutu tunnistetaan kaikilla tasoilla ja kaikissa tilanteissa erottamattomana osana kansallista menestystä ja yhteiskuntaa. 

Yhteistyössä ja verkostoitumalla me etenemme. Tässä työssä te hyvät maaseutupolitiikan toimijat olette korvaamattomia. Toimikaa yhdessä ja kumppanuudessa... kantakaa kortenne kekoon.

Ollaan yhteydessä! Christell, Maaseutupolitiikan neuvoston pääsihteeri

Cia Åström


Pinnalla nyt:

Maaseutupolitiikka täyttää 30-vuotta – katse tulevaisuudessa

Suomalainen maaseutupolitiikka täyttää tänä vuonna 30 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi Maaseutupolitiikan neuvosto julkaisee yhteistyössä Maaseudun Uusi Aika ry:n kanssa MUA-lehden Maaseutuja tulevaisuudessa – maaseutupolitiikan 30-vuotisjuhlanumero. Julkaisussa joukko suomalaisia maaseutututkijoita käsittelee maaseudun tulevaisuusnäkymiä eri näkökulmista. Kirjoittamiseen on osallistunut kaikkiaan 18 tutkijaa. Julkaisun ovat toimittaneet Mari Kattilakoski ja Maarit Sireni.

Maaseutuja tulevaisuudessa -juhlanumero julkistetaan Säätytalolla juhlaseminaarissa 29.11.
ja on luettavissa Maaseutupolitiikka.fi ja MUA-lehti.fi sivuilta 29.11. klo 14 jälkeen.


Kannanotto:

Maaseutupolitiikan neuvosto: Maaseutualueiden osaavan työvoiman pula kansallinen kysymys

Maaseutupolitiikan neuvoston sihteeristö on ottanut kantaa maaseutualueiden osaavan työvoimapulan ratkeamiseksi. MANE edellyttää laaja-alaisia toimenpiteitä kaikilla politiikan tasoilla ja peräänkuuluttaa muutoksia toimintatapoihin niin hallinnon sisällä kuin sektorit ylittävässä yhteistyössä. 

– Maaseudun merkitys suomalaisen yhteiskunnan siirtymisessä kestävään bio- ja kiertotalouteen ja ilmastopolitiikan toteuttamisessa on kiistämätön, mutta puutteet osaavan työvoiman saatavuudessa uhkaa muodostua esteeksi sujuvalle siirtymiselle, totesi MANEn puheenjohtaja, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.

Lue tiedote täältä.
Lue kannanotto kokonaisuudessaan täältä

Valtakunnallisten maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoitusta haettavissa 31.12. saakka

Maaseutupolitiikan valtakunnalliseen kehittämistoimintaan kuuluvien valtakunnallisten maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeiden haku vuodelle 2019 on käynnissä ja päättyy maanantaina 31.12.2018. Hakuteemoina ovat sosiaaliset innovaatiot maaseudun elinvoiman kehittämisessä ja jokeriteema

Hankkeita rahoitetaan Maatilatalouden kehittämisrahaston Makeran varoista, mikäli esitetty käyttösuunnitelma vuodelle 2019 hyväksytään. Rahoitusta on haettavana yhteensä 510 000 euroa. Makerasta osoitettava vuoden 2019 määräraha sidotaan valittujen hankkeiden koko toteutusajaksi.

Tutustu hakuteemoihin ja menettelytapakirjeeseen täältä.
Tutustu
MMM:n rahoittaman tutkimus- ja kehittämistoiminnan yleisiin ehtoihin ja ohjeisiin 2018 täältä.

Maaseutupolitiikan politiikkasuositukset

Hyte-työ edellyttää uudenlaista kuntien, soten ja järjestöjen yhteistyötä - Maaseutupolitiikan politiikkasuositus 2018:5

Hyte-työ kytkeytyy julkisten palvelujen uudistamiseen ja pyrkimyksiin siirtää painopistettä ennaltaehkäisevään työhön ja varhaiseen tukeen. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on linjattu maakunta- ja sote-uudistuksessa kuntien ja maakuntien yhteiseksi tehtäväksi. Mitä huomioita muutos vaatii poliittisilta päättäjiltä?

Digitalisaatio tuo valintamahdollisuuksia ja joustavuutta ammatilliseen koulutukseen - Maaseutupolitiikan politiikkasuositukset 4:2018

Toisen asteen koulutustarjonnalla on ratkaiseva merkitys maaseudun elinvoimalle. Koulutustarjonta vaikuttaa nuorten perusasteen jälkeiseen koulutukseen osallistumiseen, maaseutualueiden väestön koulutustasoon ja osaavan työvoiman saatavuuteen. Digitalisaation hyödyntämiseltä odotetaan paljon. Parhaimmillaan se tuo opiskeluun vaihtoehtoja ja joustavuutta. Digitalisaatio ei kuitenkaan korvaa kontaktiopetusta ja maaseudun oppilaitosten tuottamaa positiivista alueellista vaikuttavuutta.

Tulossa: Maaseutuvaikutusten arviointi -suositukset (Maaseutupolitiikan politiikkasuositukset 6/2018)

Tutustu Maaseutupolitiikan politiikkasuosituksiin täältä. 


Maaseutupolitiikan 30. juhlavuoden blogisarja

Maaseutuja tulevaisuudessa

Blogisarjassa kirjoittajat antavat esimakua Maaseutuja tulevaisuudessa - maaseutupolitiikan 30.-vuotisjuhlakirjan sisällöstä. Juhlakirja julkistetaan 29.11. Lämpimät kiitokset kaikille kirjoittajille.

Kylät jälkimoderneina paikallisyhteisöinä (Kaisu Kumpulainen)

Puhuttaessa suomalaisista kylistä ja niiden tulevaisuudesta peilataan nykytilaa turhan usein menneisyyden kautta. Tärkeämpää olisi pohtia niiden paikkaa osana globaalia kehitystä. Mitä kylillä voisi olla annettavaa posmodernille ihmiselle? ...

Leader-toimintatapa - supervoimaa vaan ei byrokratiaa (Laura Jänis)

Leader-toiminta, eli yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen, ei ole byrokraattista sanan ikävässä merkityksessä. Harmistun, kun sitä sellaiseksi joskus sanotaan. Leader-ryhmät ovat paikallisen kehittämisen supervoima...

Maaseutu paradoksina (Ilkka Luoto)

Viimeaikaiset maaseudun ja kaupungin sekoittumisesta ponnistavat myönteiset puhetavat osoittavat, että yksi kiinnostavimmista yhteiskunta- ja aluetutkimuksen ilmiöistä sijoittuu perinteisten kategorioiden välimaastoon. Eritasoisia suhteistoja, risteytymiä ja toimijuuksia korostava teorianäkökulma selittää osaltaan maaseudun paradoksaalisuutta. Uudenlainen loogisten ristiriitojen lukutaito saattaakin olla avain moniäänisiä näkökulmia yhdistelevään aluekehittämiseen...

Kohti oudon tunnistamisen maaseutua (Hanna-Mari Ikonen)

... Iso osa maaseutukehittämistä koskevasta kirjoittelusta käsittelee vetovoimatekijöitä, kuten sitä, miten maaseutu houkuttelisi tietynlaisia yrityksiä. Tervetullut näkökulma on pitovoimasta puhuminen. Pitovoima ohjaa havaitsemaan myös sen, mitä maaseutu jo tarjoaa ja he, jotka maaseudulla jo asuvat ja asumisellaan sitä aktiivisena pitävät...

Monenlaiset maaseudun monipaikkaiset asukkaat lisäävät maaseudun ja kaupunkien vuorovaikutusta (Kati Pitkänen, Anna Strandell)

Monipaikkaisuus nousee yhä useammin esille maaseudun tulevaisuutta luotaavissa puheenvuoroissa. Monipaikkainen asuminen ja elämä ovat arkea yhä laajemmalle joukolle suomalaisia, jotka sukkuloivat maaseudun ja kaupungin välillä. Keitä nämä maaseudun monipaikkaiset asujat oikein ovat ja miten yleistä monipaikkaisuus oikeastaan suomalaisella maaseudulla on?

Yhteiskuntatieteellinen maaseutututkimus on hätää kärsimässä  (Hannu Katajamäki)

Suomessa on kaksi maaseutututkimuksen suuntaa. Maatalous-metsätieteellinen perinne on vanha ja vakaa. Sen kärki on Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellinen tiedekunta. Myös Luonnonvarakeskus keskittyyy pääosin perinteiseen maaseutututkimukseen.

Kauhuelokuvan veroinen tulevaisuudenkuva (Sulevi Riukulehto, Katja Rinne-Koski)

– Jos tämä kehitys jatkuu, niin kun nyt näyttää, että aina kaikesta vaan tingitään ja tingitään, niin kyllä meidätkin myyään liimatehtaaseen. – Mikä liimatehas toimii halavimmalla. Niin kun huutolaiset aikanaan.

Maaseudun liikkumis- ja kuljetuspalvelut tulevaisuudessa (Jenni Eckhardt, Heli Siirilä, Lasse Nykänen)

Liikenne on murroksessa sekä teknologisesti että palvelullisesti. Tämä näkyy eri tavoin maaseudun asukkaiden ja yritysten arjessa. Liikenteen muutoksen hyödyntäminen maaseudulla edellyttää uuden omaksumista organisaatioilta ja yksilöiltä...

Kalenterimerkinnät

Kokoukset

MANE kokoukset

  • 11.12.2018 klo 9-11.00
  • 27.3.2019 klo 10-12.00

Sihteeristö kokoukset

  • 5.2.2019 klo 10-12.30
  • 13.3.2019 klo 10-12.30



Tulevat tilaisuudet 

Kennelle äänesi kuuluu? 
Keskiviikkona 28.11.2018 klo 16-18. Pikkuparlamentin kansalaisinfossa. Klikkaa kuvaa ja lue lisää tapahtuman sivuilta.

Kenelleäänesikuuluu_Fb


MaaseutuLIVE: Maaseudun arjen turva - mitä se edellyttää? Tiistai 4.12.2018 klo 8-10.30 Pikkuparlamentin kansalaisinfossa ja livenä Kuntaliitto.fi/live:ssä. Katso ohjelma ajankohtaiskirjeen lopusta.

@maaseutuverkosto, Heli Sorjonen

Haluatteko saada koko Suomen kylään?

Maaseutuparlamentti tuo yhteen tuhansia innostuneita kehittäjiä, tutkijoita, toimijoita ja päättäjiä eri puolilta Suomea. Kahden vuorokauden ajan heittäydytään rohkeasti kehittämään uusia maaseuduilta lähteviä ratkaisuja yhteiseen kestävämpään tulevaisuuteen.

Maaseutuparlamentti 2020 – järjestetäänkö se teillä?

Tapahtuma kokosi viime vuonna reilu 800 osallistujaa eri puolilta Suomea yhteen innostumaan maaseudun mahdollisuuksista. Tapahtumapaikalla vieraili osallistujien lisäksi reilu 1500 ihmistä. Somen kautta Maaseutuparlamentti tavoitti yli 100 000 ihmistä. Nyt haetaan seuraavaa Maaseutuparlamentti -paikkakuntaa!

Maaseutuparlamentin paikkakisa on nyt auki - lähde mukaan ja kutsu koko Suomi kylään!

Paikkakisa on auki 8.11.2018–31.1.2019! Lue lisää täältä. 


Lausunnot ja kannanotot

Maaseutupolitiikan neuvosto (MANE) kannanotto osaavan työvoiman pulasta maaseudulla.

Maaseutupolitiikan neuvosto (MANE) lausunto LVM esitykseksi Digitaalisen infrastruktuurin strategiaksi.

Maaseudun INFRA-verkoston lausunto LVM luonnoksesta runkoverkkoasetuksesta

Osaaminen ja työllisyys (OTE) -verkoston lausunto luonnoksesta HE laeiksi yliopistolain ja ammattikorkeakoululain muuttamisesta. 

Julkaisuja

Maaseutupolitiikan neuvoston vuosikertomus 2017 luettavissa netissä täältä


maaseutuLIVEjoulukuu2018 (003)