Blogiarkisto

Blogissa maaseutupolitiikan asiantuntijat kirjoittavat ajankohtaisista maaseutupoliittisista aiheista ja tuovat esiin maaseudun näkökulmaa yhteiskunnallisessa keskustelussa pinnalla oleviin asioihin. Blogiin otetaan vastaan aiheeseen sopivia vieraskynäkirjoituksia. Jos haluat tarjota kirjoitusta, ota yhteyttä teemaverkostojen erityisasiantuntijoihin tai Antonia Husbergiin, antonia.husberg(a)mmm.fi.
25.8.2016 8.00

Digiyhteiskunta etenee, pysyykö väki mukana?

Ilkka Lehtola

Julkisuudessa on hypetetty, kuinka digitalisointi parantaa palvelujen saatavuutta. Kaikki eivät kuitenkaan tahdo pysyä vauhdissa mukana varsinkaan maaseudulla.

Autoin vanhempiani uuden kannettavan ostossa, kun entinen tietokone oli käynyt vanhaksi. Samalla tutustuimme Skype-ohjelman käyttöön. Oppi upposi helposti sähköisiin palveluihin tottuneisiin senioreihin. Niinpä yhteydenpito toisella puolen maata asuviin vanhempiini sai uudenlaista sisältöä, sillä nyt saamme katsella toisiamme myös kuvaruudulta.

Sote-uudistus tukee digitalisointia

Tarkkana saa olla, jos aikoo pysyä vauhdissa mukana. Hiljattain eräs liikepankki ilmoitti, että tunnuslukujen käyttö laskujen maksamisessa verkkopankissa päättyy. Tilalle tulee tunnuslukusovellus, johon tarvitaan pin-koodi. En halua sovellusta. Entä mitä muutos tarkoittaa ikääntyneille, joille uusien laitteiden ja ohjelmien oppiminen on hidasta? Pankkitiskille ei voi enää mennä maksamaan laskuja.

Myös sote-uudistuksessa pyritään edistämään sähköisten palvelujen käyttöä. Maan eri osat eivät ole kuitenkaan samalla lähtöviivalla. Verkkoyhteyksien puuttuminen tai epäluotettavat yhteydet haittaavat sähköistä asiointia etenkin maaseudulla, mikä korostaa syrjäseutujen eristyneisyyttä. Sote-uudistuksen keskeinen käsite on valinnanvapaus: asiakas valitsee itse palvelujen tuottajan julkiselta, yksityiseltä tai kolmannelta sektorilta. Valinnanvapauden pitäisi parantaa palvelujen saatavuutta. Tämä edellyttäisi yksityisen ja kolmannen sektorin palvelutuotannon laajentamista.

Palvelujen suhde paikallisuuteen

Maaseutututkijat korostavat, että merkittävä osa maaseudusta on väestö- ja asutusrakenteeltaan niin hauraita, ettei niillä ole riittäviä resursseja tuottaa palveluja tai antaa sosiaalista tukea. Vaikka sähköisiä palveluja voidaan tuottaa etäällä asiakkaista, niiden käyttö edellyttää toimivia verkkoyhteyksiä sekä koulutusta ja tukea laitteiden ja ohjelmien käyttöön.

Maaseudun asukkaista etenkin ikääntyneissä ja toimintarajoitteisissa on runsaasti sellaisia, jotka ovat syrjäytyneet digitalisoituvan yhteiskunnan kehityksestä. Kaikilla ei ole laitteita, tietoa tai kykyä siirtyä sähköiseen asiointiin. Kun yhä enemmän palveluja muutetaan sähköisiksi palveluiksi, joutuvat etenkin omaiset opastamaan tai jopa käyttämään sähköisiä palveluja ikääntyneiden vanhempiensa puolesta, usein pitkien etäisyyksien takaa.

Sote-keskustelussa on lähes kokonaan ohitettu hyvinvointipalvelujen ja valinnanvapauden suhde paikallisuuteen ja sitä kautta esimerkiksi sosiaalisiin tukiverkostoihin, jotka ovat tärkeitä etenkin ikäihmisille. Paikallisuus sisältää myös ylipaikallisia tukiverkostoja, joita muun muassa etäällä asuvat ystävät ja sukulaiset edustavat. Nettipankit, Skype-yhteydet ja muut arjen tietotekniikat eivät siirry asiakkaille digitalisoinnin tai sote-uudistuksen seurauksena, vaan koko palvelu- ja tukiverkoston on toimittava saumattomasti, jotta palvelut ovat käytettävissä myös maaseudulla.

Ilkka Lehtola

Kirjoittaja työskentelee projektitutkijana Itä-Suomen yliopistossa ja on hiljattain aloittanut työt MANEn maaseudun elämänlaatuverkostossa.


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi