Blogiarkisto

Blogissa maaseutupolitiikan asiantuntijat kirjoittavat ajankohtaisista maaseutupoliittisista aiheista ja tuovat esiin maaseudun näkökulmaa yhteiskunnallisessa keskustelussa pinnalla oleviin asioihin. Blogiin otetaan vastaan aiheeseen sopivia vieraskynäkirjoituksia. Jos haluat tarjota kirjoitusta, ota yhteyttä teemaverkostojen erityisasiantuntijoihin tai Antonia Husbergiin, antonia.husberg(a)mmm.fi.
12.9.2016 11.00

Hajautettu Suomi - kestämätön utopia vai avain Suomen kilpailukyvyn kasvuun

Tytti Määttä

Viime keväänä pääministeri Sipilä lanseerasi ajatuksen hajautetun Suomen mallista. Onko malli kestämätön utopia? – Maaseutu vain perässä vedettävä kivireki? Harvaan asutun maaseudun asukkaana ja kunnanjohtajana näen tulevaisuuden yhteiskuntamme moni-ilmeisenä, monikeskuksisena, verkottuneena ja älykkäänä.

Suomi voi olla esimerkki siitä, miten kaupungistuminen ja elinvoimainen maaseutu voivat olla yhtä aikaa läsnä. Maaseudun markkinat ja elämä järjestyvät nyt merkittävällä tavalla joka tapauksessa uuteen muotoon.

Mahdollisuuksien hyödyntämisen aika on nyt

Mielestäni kaikki ei ole hajautettuna fiksumpaa. Ajattelen kuitenkin niin, että hajautetun yhteiskunnan mahdollisuuksien hyödyntämiseen on paremmat edellytykset kuin koskaan, johtuen nopeista tietoliikenneyhteyksistä. Emme ole enää samalla tavalla sidoksissa aikaan ja paikkaan kuten ennen.

Aluepolitiikasta käyty keskustelu on vääristynyttä ja keskittynyt puheeseen valtion työpaikkojen siirtämisestä alueille ja maatalouden tukemiseen. Onko tilanne jo nyt kestämätön? Näin ei ole, jos malttaa katsoa asiaa hieman eri näkökulmasta.

Valtiolla työskenteli noin 79 000 henkilöä vuonna 2014. Yhteensä Helsingissä ja Uudellamaalla työskenteli 41,3 prosenttia valtion henkilökunnasta. Pääkaupunkiseudulla sijaitsevat myös metsäteollisuuden pääkonttorit, joiden työpaikat maaseudun metsävarat mahdollistavat. Vesivoimalaitokset Itä- ja Pohjois-Suomen padotuissa joissa jauhavat energiaa koko Suomelle ja työllistävät pääkaupunkiseudulla.

Suomen teollisuudesta 80 prosenttia sijaitsee pääkaupunkiseudun ulkopuolella, syynä raaka-ainevarannot, logistiikka, paikallinen tietotaito ja kustannustehokkuus. Maataloutta tuetaan mm. sen vuoksi, että ruuan hinta kuluttajalle olisi edullisempi. Koko ruokaketju työllistää noin 300 000 henkilöä, yli 10 prosenttia maamme työllisistä.

Maaseutu ei tarvitse erityiskohtelua

Kuntien saamat valtionosuudet tuntuvat kismittävän. On kuitenkin niin, että peruspalvelut on lailla turvattu kaikille kansalaisille. Valtionosuudet eivät ole valtion avustus vaan valtion osuus palveluiden kustannuksiin. Niillä myös tasataan alueiden välisiä eroja, jotka johtuvat tulopohjasta tai pitkistä etäisyyksistä. Valtio osallistuu kaikkien kuntien palvelujen tuottamisesta aiheutuneisiin kuluihin.

Euroissa eniten valtionosuuksia saa maakunnista Uusimaa, 8,8 mrd. euron potista 1,1 miljardia. Kun potti jaetaan kaupunkimaisten ja maaseutumaisten kuntien kesken on jako 6,2 mrd. kaupungeille ja 2,6 maaseutumaisille kunnille. Kainuu ja Lappi saavat VOS-potista yhteensä 710 000 miljoonaa. On totta, että kun tasataan kuntien tulopohjassa olevia eroja, siirtyy paremman verotulopohjan kunnilta tuloja heikomman verotulopohjan kunnille. Tasauksessa tasauslisiä maksetaan yhteensä 852 milj. euroa, maaseutumaisille kunnille 515 milj., taajaan asutuille 337 milj. euroa.

Maaseutu ei tarvitse erityiskohtelua. Uskon, että mitä paremmat edellytykset ihmisillä on yritystoimintaan Suomessa yleensä, sitä paremmat mahdollisuudet siihen on myös maaseudulla. Erityisesti sukupolvenvaihdosten onnistuminen on olennaista. Yrityksille on tarjolla tukea koko Suomessa. Ohjelmakaudella 2007–2013 Euroopan aluekehitysrahaston valtionrahoituksesta kohdennettiin yli puolet kaupunkeihin.

Hajautettu malli hyödyttää sekä maaseutua että kaupunkeja

Mielestäni hajautetun Suomen malli hyödyttää sekä maaseutua että kaupunkeja. Maaseudulla sijaitsevat Suomen luonnonvarat ja virkistysympäristö jalostetaan mallissa kotimaiseen kulutukseen ja vientiin. Luomme kilpailukykyisiä ja kestäviä biotalouden ratkaisuja maailmanlaajuisiin ongelmiin synnyttäen sekä kotimaahan että kansainvälisille markkinoille uutta liiketoimintaa, joka tuo hyvinvointia Suomelle. Kun työpaikkoja on koko suomessa, muuttoliike pääkaupunkiseudulle on hallitumpaa ja asuntojen hinnat ja vuokrataso pysyvät kohtuullisena. Samaan aikaan maaseudun kiinteistöjen arvo ei romahda. Epävarmuuden ja levottomuuksien lisääntyessä maailmalla, pystymme huolehtimaan huoltovarmuudesta.

Me harvaan asutun alueen ihmiset haluamme olla vaikuttamassa Suomen tulevaisuuteen. Kestävää ajattelua on, että raaka-aineita tuottaville alueille jää biotalouden arvoketjussa muutakin kuin lämmin käsi käteltäväksi. Hajautettu malli ottaa maamme voimavarat käyttöön fiksusti, kasvattaa vientiä ja tuottaa hyvinvointia kaikille suomalaisille.

Tytti Määttä

Kirjoittaja on Harvaan asutun maaseudun teemaverkoston puheenjohtaja ja Vaalan kunnanjohtaja

Tämä kirjoitus julkaistiin ensimmäisen kerran yliökirjoituksena 7.9.2016 Maaseudun Tulevaisuudessa.

 


 

 


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi