Blogiarkisto

Blogissa maaseutupolitiikan asiantuntijat kirjoittavat ajankohtaisista maaseutupoliittisista aiheista ja tuovat esiin maaseudun näkökulmaa yhteiskunnallisessa keskustelussa pinnalla oleviin asioihin. Blogiin otetaan vastaan aiheeseen sopivia vieraskynäkirjoituksia. Jos haluat tarjota kirjoitusta, ota yhteyttä teemaverkostojen erityisasiantuntijoihin tai Antonia Husbergiin, antonia.husberg(a)mmm.fi.
17.4.2015 9.22

Harvaan asuttu maaseutu puolueiden kommenteissa ja vaaliohjelmissa

Tarja Lukkari

Puolueet luottavat vahvasti biotalouden mahdollisuuksiin harvaan asutun maaseudun kehityksen veturina. Yhteistä on myös halu panostaa tiestön kuntoon. Kaikesta ei kuitenkaan olla samaa mieltä. Uutena asiana on esille nostettu mm. perustulo.

Biotalous luo mahdollisuuksia

Näin vaalien alla halusin tarkastella, miten puolueet suhtautuvat harvaan asuttuun maaseutuun. Seuraavat havaintoni perustuvat puolueiden vaaliohjelmiin ja Korvesta ja valtateiltä –verkkolehden puolueille tekemiin kysymyksiin.

Kaikki puolueet pitävät harvaan asuttua maaseutua merkityksellisenä Suomen tulevan kilpailukyvyn kannalta. Harvaan asutun maaseudun mahdollisuuksina pidetään biotaloutta, energiantuotantoa ja luontomatkailua. Vastauksissa mainitaan myös hajautettu tuotanto, koko Suomen asuttuna pitäminen, osaaminen ja uuden teknologian tuomat mahdollisuudet palvelujen tuotannossa. Tämä antaa uskoa siihen, että harvaan asuttu maaseutu nähdään myös raaka-aineiden jalostajana pelkän raaka-ainevaraston sijaan.

Perustulosta ratkaisu työllistymisen ja osa-aikayrittämisen esteisiin?

Eri tavoin kirjoitetut vaaliohjelmat olivat vaikeasti vertailtavissa. Mielenkiintoinen esitys löytyy Keskustan, Vihreiden ja Vasemmistoliiton ohjelmista; tavoitteena on muuttaa sosiaaliturva perustuloksi. Perustulo vähentäisi byrokratiaa, helpottaisi työttömän mahdollisuuksia ottaa vastaan töitä tai harjoittaa pienimuotoista yritystoimintaa ja lisäisi työttömien mahdollisuuksia osallistua vapaaehtoistyöhön. Työn vastaanottaminen olisi perustulon myötä aina kannattavaa.

Perustulo on sosiaaliturvajärjestelmän malli, jossa kaikille kansalaisille maksetaan säännöllisesti ja ehdoitta rahaa toimeentuloa varten. Tulojen kasvaessa perustulosta saatu hyöty peritään takaisin verotuksen kautta. Mielestäni tämä ratkaisisi harvaan asutulla maaseudulla mm. osa-aikayrittäjyyteen ja vapaaehtoistyöhön liittyviä byrokraattisia esteitä.

Nousevatko luvatut toimenpiteet oikeasti hallitusohjelmaan?

Puolueet lupasivat viedä seuraavat toimenpiteet seuraavaan hallitusohjelmaan, mikäli ovat mukana hallituksessa:


  • Kristillisdemokraatit: infrastruktuuri kuntoon, yrittämisen edellytysten parantaminen

  • SDP: laajakaistaverkko ja sähköiset palvelut, vientivetoinen kasvu, asumisen pullonkaulat pois

  • Perussuomalaiset: oman maaseutupoliittisen ohjelman toteuttaminen, jätevesiasetuksen purkaminen ja tiestöjen kuntoon saattaminen

  • Vihreät: uusiutuvan energian rahasto

  • Keskusta: puun teollisen käytön monipuolistaminen ja lisääminen 10 miljoonalla kuutiometrillä vuodessa, tiestö kuntoon, kotimaista ruuan tuotantoa, elintarvikeviennin edistäminen

  • RKP: infrastruktuuri kuntoon, digitalisoimisstrategian laatiminen

  • Vasemmistoliitto: bio- ja tuulivoiman lisärakentaminen
  • Kokoomus: Biotalouden kasvuedellytyksistä huolehtiminen, työllisyyden ja yrittäjyyden edistäminen

Odotan mielenkiinnolla, miten lupaukset ovat toteutuneet neljän vuoden kuluttua ja mitä ne tuovat hama-alueelle. Puolueiden vastaukset kokonaisuudessaan löytyvät Korvesta ja valtateiltä -verkkolehdestä.

Maaseudulla asumisen ja yrittämisen mahdollisuudet näyttävät vaaliohjelmien valossa hyviltä. Mutta mitä todellisuudessa kätkeytyy sanojen ”uudistetaan”, ”kehitetään” ja ”tehostetaan” taakse? Tarkoittavatko ne palvelujen edelleen keskittämistä ja toimintojen supistamista sen sijaan, että vähennettäisiin byrokratiaa, purettaisiin normeja ja uudistettaisiin toimintatapoja?

Miten Suomen taloudellinen tilanne saadaan nousemaan ja samalla hyvinvointiyhteiskunta säilymään jää nähtäväksi.
Itse toivon, että suomalaisen maaseudun arvo mahdollisuuksineen tunnustetaan jatkossakin ja harvaan asuttu maaseutu nähdään raaka-ainevaraston sijaan myös raaka-aineen jalostajana.

Tarja Lukkari

Tarja Lukkarin työnantaja on Kajaanin ammattikorkeakoulu ja hän toimii YTR:n Harvaan asutun maaseudun verkoston erityisasiantuntijana. Hän on viettänyt suurimman osan elämästään maaseudulla ja arvostaa maaseudun rauhaa, luontoa, väljyyttä ja siellä asuvia ihmisiä. Elinvoimainen maaseutu ja elinvoimaiset kylät ovat hänelle tärkeä asia.


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi